slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana PowerPoint Presentation
Download Presentation
Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 22

Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana - PowerPoint PPT Presentation


  • 101 Views
  • Uploaded on

Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin liiton XXX historian kesäseminaari 10.-12.6.2014 Tuliko sosialismi Suomeen Saksasta? Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto 12.6.2014.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana' - kali


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana

Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin

liiton XXX historian kesäseminaari 10.-12.6.2014

Tuliko sosialismi Suomeen Saksasta?

Professori Seppo Hentilä

Helsingin yliopisto

12.6.2014

slide2

No, tuliko se sosialismi sitten Suomeen Saksasta?

(kun sosialismilla tarkoitetaan Karl Marxin ja Friedrich Engelsin sekä heidän auktorisoitujen tulkitsijoidensa oppirakennelmaa, heistä mainittava erityisesti Karl

Kautsky), niin toki se sieltä tuli

Mutta työväenliike ei tullut, sillä sitä oli Suomessa jo aikaisemmin (kun työväenliikkeellä tarkoitetaan työväestön omaehtoista järjestäytymistä)

Marx ja Engels Berliinissä

slide4

Kansainvälinen työväenliike

Karl Marx – Friedrich Engels: ManifestderKommunistischenPartei 1848

Ensimmäinen työväenpuolue: Saksan AllgemeinerDeutscherArbeiterverein 1863 (Ferdinand Lassalle)

InternationaleArbeiter-Assoziation 1864 (myöhemmin ns.

I internationaali)

Ensimmäinen marxilainen ohjelma: Saksan sosialidemokraattisen puolueen (SPD) Gothan ohjelma 1875

Toisen internationaalin perustava kokous Pariisissa 1889

Saksan SPD:n Erfurtin ohjelmasta (1891) tuli malli lähes kaikkien työväenpuolueiden ohjelmille

slide5

Tanskan sosialidemokraattinen puolue (SD)1871

Norjan työväenpuolue (DNA)1881

SocialdemokratiskaArbetarpartiet (SAP) 1889

SAP omaksui Erfurtin ohjelmasta käännetyn puolueohjelman 1897

Suomen työväenpuolue 1899

Sosialidemokratinen puolue Suomessa 1903

slide6

Työväenlehdistö

Työmies 1895

(Helsinki)

Kansan Lehti 1899

(Tampere)

Länsi-Suomen Työmies 1899

(Turku)

Kansan Tahto 1906

(Oulu)

Sorretun Voima 1906

(Jyväskylä)

Työmiehen levikki suurlakko-

vuonna 1906 noin 17 000

slide7

Ensimmäiset sosialistiset kirjoitukset ilmestyivät Suomessa aivan 1900-luvun kynnyksellä

N. R. af Ursin: ”Työväenkysymyksiä” (I osa 1897)

Matti Kurikka: ”Mitä yhteiskunta on työväelle

velkaa?” (1898)

Eetu Salin: ”Miksi työväestö tahtoo valtaa” (1899)

slide8

Ensimmäiset marxilaista sosialismia esittelevät tekstit suomennettiin 1898-­1899

Merkittävin oli Karl

Kautskyn Erfurtin ohjelma,

jonka käänsi

J. K. (Juho Kyösti) Kari

Väinö Tanner käänsi Kautskyn

kirjoittaman ”Karl Marxin talou-

delliset opit”, joka oli Marxin

”Pääoman” selitysteos

Marxin ja Engelsin ”Kommunistinen manifesti” ilmestyi N.R. af Ursinin kääntämänä ensi kerran suomeksi v. 1906

slide9

Tärkeää työväen valistuskirjallisuutta olivat myös August Bebelin ”Nainen ja sosialismi”, jonka käänsi Yrjö Sirola ja useissa maissa samanaikaisesti ilmestynyt Karl Kautskyn kaksiosainen ”Sosialismin historia”, jonka käänsi ja toimitti Suomen oloihin Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas

Sirola

Valpas

slide10

Karl Kautskylta käännettiin vuoteen 1918 mennessä peräti 18 teosta

  • Myös muita saksalaisia sosialisteja käännettiin melkoisesti, kuten August Bebeliä (9) ja Karl Liebknechtiä (3)
  • Sen sijaan Marxin ja Engelsin teosten määrää (yht. 7) on pidettävä melko vähäisenä suhteessa heidän asemaansa tieteellisen sosialismin ”isinä”
  • Pääoman I osa ilmestyi 1913–1918 O. W. Louhivuoren kääntämänä, II osa 1950 Mauri Ryömän kääntämänä ja III osa 1976 Antero Tiusasen kääntämänä
  • Venäläisten sosialistien, kuten Leninin, teosten käännökset loistavat poissaolollaan
slide11

Marxin ohella Suomessa myös muita sosialistisia teoreetikoita

Heinrich Herkner: ”Työväenkysymys” (suom. Salu Latvala, O. E. Tudeer)

WenerSombart: ”Sosialismi ja sosiaalinen liike 19:nnellä vuosisadalla” (suom. J. K. Kari)

Sombart

slide12

Työväenpuolueen perustava kokous Turussa 1899

Suomen työväenpuolue, joka perustuu yleisen työväenliikkeen periaatteisiin yhteiskuntakehityksen suhteen, pyrkii kaikissa suhteissa Suomen työväen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen. Huomauttaen, että perusedellytyksinä siihen on Suomen kansallisen itsenäisyyden

säilyttäminen ja suojeleminen, on puolue lähimpäin pyrintöjensä päämääräksi

hyväksynyt seuraavan ohjelman

Hjalmar Branting – Suomen työväenpuolueen kummi

Miksi Turun ohjelmasta tuli näin maltillinen?

slide13

1:0) Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä. Suhteellinen vaalijärjestelmä. Kaksivuotiset lainsäädäntökaudet. Vaalien ja äänestysten toimittaminen laissa määrättynä lepopäivänä.

2:0) Lainsäädäntö- ja itseverottamisoikeus kansalle eduskunnan kautta.

3:0) Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

4:0) Työaika saatava 8 tuntiseksi. Pisin työaika ja alin tuntipalkka valtion ja kuntien töissä heti pantava käytäntöön.

5:0) Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakoulu järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.

6:0) Sotilastaakka suuresti vähennettävä ja rauhanaatetta kehitettävä ja käytännössä toteutettava.

7:0) Naisen ja miehen täydellinen yhdenvertaisuus.

8:0) Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen aikaansaatava.

9:0) Työväensuojeluslainsäädäntöä kehitettävä. Ammattitarkastajain luku melkoisesti lisättävä ja työväen luokasta niille apulaiset määrättävä. Naistarkastajia myös asetettava.

10:0) Astettain nouseva tulo- ja perintövero. Kaikkien välillisten verojen poistaminen.

11:0) Työväen vakuutus on otettava valtion huostaan.

12:0) Maksuton oikeudenkäynti ja maksuton lääkärin apu.

13:0) Irtaimen väestön, maanvuokraajain ja pikkutilallisten asemaa parannettava

slide14

Näiden periaatteiden mukaisesti on sosialidemokratisen puolueen lähimpinä vaatimuksina:

  • Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus- ja yksikamarijärjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.
  • Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
  • Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
  • Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälikappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, jotka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.
  • Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.
  • Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteittain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Veroitetun omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.
  • Maksuton oikeudenkäyttö ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.
  • Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
  • Sotilastaakka on vähennettävä ja kansanpuolustus on järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava.
  • Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.
  • Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen.

Ote Forssan ohjelmasta vuodelta 1903:

Sosialidemokratinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa, sekä kaikkea valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan.

slide15

Työväenliike ei tullut Suomeen Saksasta

Se nousi kansalaisyhteiskunnan muotoutuessa sen sisältä osin niistä muista liikkeistä ja yhdistyksistä, joihin myös työväestöä alkoi 1880-luvulta lähtien liittyä

Sääty-yhteiskunnan murtuminen – vapaan kansalaistoiminnan nousu

Tärkeimpiä liikkeitä, joissa työväestöä

oli mukana, olivat raittiusliike, osuustoimintaliike ja urheiluliike

Irma Sulkusen teesi: raittiusliike

oli Suomessa eräänlaista ”esityöväenliikettä”

slide16

Sulkusen mukaan raittiusliike oli itse asiassa paljon merkittävämpi työväestön järjestäytymiskanava kuin ns. wrightiläinen työväenliike; ensimmäiset työväenyhdistykset Helsinkiin ja Vaasaan jo 1883

Suomen työväenliike kehittyi ja kasvoi 1900-luvun vaihteesta lähtien pohjoismaisen kansalaisyhteis-kunnan rakentumisen osana

Itse asiassa fennomaanien aloittama kansanvalistus levisi työväenliikkeen kautta työväen keskuuteen

Tärkeä perusta: lukutaito ja korkea kansansivistys

Valtavan kasvusysäyksen antoivat v. 1906 suurlakko ja heti perään toteutunut eduskuntauudistus

slide17

Työväenliikkeen organisaatiomalli

Paikallisyhdistys – piirijärjestö – keskusjärjestö

Järjestödemokraattisten menettelytapojen arvostus ja noudattaminen

Suomen työväenliikkeen järjestäytyminen pitkälti pohjoismaisen mallin mukainen

Erona oli lähinnä se, että Suomessa poliittinen työväenliike oli vahvempi kuin ammatillinen, mikä johtui elinkeinorakenteesta – teollisuustyöväestöä oli vielä suhteellisen vähän, mutta toisaalta työväenliike onnistui rekrytoimaan riveihinsä runsaasti tilatonta maalais-köyhälistöä

slide18

1906 1913

vapaapalokunnat 20.000 20.000

työväenliike 85.000 50.000

osuustoimintaliike 85.000 180.000

raittiusliike 40.000 30.000

nuorisoseurat 40.000 50.000

maamiesseurat 20.000 50.000

urheiluliike 10.000 40.000

slide19

Risto Alapuron teesi:

(”Suomen synty paikallisena ilmiönä” eli ns. Huittis-kirja)

Aina Venäjän maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka Suomen työväen-liikkeen kehitys oli pitkälti samankaltaista kuin Ruotsin ja muiden pohjoismaiden

Vuoden 1918 katastrofi

oli tässä kehityslinjassa odottamaton!

slide20

Työväenliikkeen kansainvälisyys ja sen myötä saadut kulttuurivaikutteet

On oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka nopeasti Suomen työväestön harvalukuinen kärkijoukko kykeni liittämään maansa nousevan työväenliikkeen ”Suuren internatsionaalen” yhteyteen

Vähäinen kielitaito, vaikeatajuinen teoria

Käytännön poliittinen ohjelma vetosi kuitenkin joukkoihin

Tuotantovälineiden ottaminen yhteiskunnan haltuun kävi järkeen, mutta kuinka maannälkäiset torpparitkin saattoivat kannattaa sosialismia?

slide21

Sosialismin teorioista tuli monille uskontoa muistuttava oppirakennelma; utopia, jonka uskottiin jonain päivänä toteutuvan

Mikä menettelytapa: vallankumouksellinen vai reformistinen?

Useimmat työväenjohtajat alkoivat käytännössä toteuttaa reformistista politiikkaa (parlamentaarinen, ammatillinen, kunnallinen, osuustoiminnallinen sosialismi) ja teoria jäi kaukotavoitteeksi

Suomessa ongelmia herätti myös kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi, kansakunta vai luokka, kun Venäjä pyrki nujertamaan Suomen autonomian vastaan

slide22

Luja oli usko siihen, että koska kaikkien maiden työläiset olivat veljiä keskenään, sotia ei enää voisi koskaan syttyä

Mutta juuri maanpuolustuskysymyksestä tuli kansainvälisen työväenliikkeen kohtalonkysymys: internationaali luhistui kuin korttitalo, kun suursota syttyi elokuun alussa 1914; sodan aikana työväenliike jakautui pysyvästi kahteen pääsuuntaan