tekniikan organisaatiot suomessa n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Tekniikan organisaatiot Suomessa PowerPoint Presentation
Download Presentation
Tekniikan organisaatiot Suomessa

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 32

Tekniikan organisaatiot Suomessa - PowerPoint PPT Presentation


  • 143 Views
  • Uploaded on

Tekniikan organisaatiot Suomessa. Motiivit järjestelmän rakentamiseksi. Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi: tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi. valtionhallinnon tarve saada yliopistosta riippumatonta teknillistä tietoa.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Tekniikan organisaatiot Suomessa' - julie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
motiivit j rjestelm n rakentamiseksi
Motiivit järjestelmän rakentamiseksi

Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi:

tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi.

valtionhallinnon tarve saada yliopistosta riippumatonta teknillistä tietoa.

Viljakkalan Haverin kaivos

Tampere – Suomen Manchester

James ja Margaret Finlayson

turun akatemia gadolin 1802

Turun Akatemia - Gadolin 1802

”Teollisuuslaitoksen menestymiseen tarvitaan laajempia tietoja kuin käy vaatiminen siltä, joka on oppinut vain yhden ainoan käsityöammatin tahi suuremmassa manufaktuurilaitoksessa harjaantunut yhteen tai useampaan siellä suoritettavaan työhön.

Hänen tulee tuntea ne tieteet, joihin kyseessä oleva teollisuus rakentuu, samalla kun hänellä on se käytännöllinen taito, jota sen harjoittamisessa kysytään.

Mutta tähän asti tieteiden ja ammattien harjoittajat ovat, ei yksin meillä vaan valistuneempienkin kansakuntien keskuudessa, olleet kuin väliseinän erottamina toisistaan. He ovat kulkeneet eri teitään, voimatta tavata toisiaan tahi neuvoilla ja opetuksella olla toisillensa avuksi.”

vuorikonttori
Vuorikonttori

Kenraalikuvernööri Fabian Steinheil

Projekti rautamalmin etsimiseksi Suomesta

  • Useita pieniä rautakaivoksia Etelä-Suomessa

Nils-Gustaf Nordenskiöld vuori-intendentin virkaan. Steinheil perusti maahan Nordenskiöldin johtaman vuorikonttorin 1823 - myöh. geologinen komissio -> GTK

teknillinen tutkimus talousseura
Teknillinen tutkimus - Talousseura
  • Oulun talousseuran tervauuni 1830-luvulla, muurattu mantteliuuni
  • Tervatehtaita Suomessa 1860-luvulla (mantteliuuneja) noin 10 – 15
  • 1860-luvulla vaikutus suoraan teknillisen kemian perustutkimukseen.
  • E. E. Qvist ja hänen oppilaansa Henrik Alfred Wahlforss julkaisivat 1865 tiedonannon reteenin esiintymisestä Turengin tehtaan tervassa. Wahlforssin väitöskirja Bidragtillkännedomen af retén. Helsingfors, J.L. Frenckell & Son 1868.

H. A. ”Fisken” Wahlforss

Beilsteinin oppilas

m nts l n alikartano
Mäntsälän Alikartano

Nordenskiöld – von Haartmanin koti

Taustalla P.A. von Bonsdorff + J.J. Berzelius

Kotiopettajana Anders Olivier Saelan

manufaktuurijohtokunta
Manufaktuurijohtokunta

Victor Hartwall

Asetus teollisuusopetuksen ja teollisuushallinnon järjestämiseksi 20. toukokuuta 1835

Manufaktuurijohtokunta sai johtosääntönsä 7. joulukuuta 1842. Tehtävä: valvoa ja edistää teollisuustoiminnan kehittämistä ja huolehtia käsityötoiminnan täydentämisestä

Artikkelien kokoaminen ulkomaisesta kirjallisuudesta ja aikakauslehdistä. Lisäksi hankittava piirustuksia, selostuksia ja pienoismalleja koneista ja laitteista

Erityistehtävä: teknillisen opetuksen käynnistäminen

Victor Hartwall P.A. von Bonsdorffin ja J.J. Berzeliuksen oppilas

mallikokoelma
Mallikokoelma

Menschikoff

Manufaktuurijohtokunta hankki mallikokoelman ja tätä varten näyttelykaapin

  • 1851 Lontoossa Chrystal Palacen teollisuusnäyttely

Mekaanisten mallien hankinnan huippuvuosi 1856

  • Manufaktuurijohtokunta lähetti A.O. Saelanin ja Wathénin matkalle Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Belgiaan, josta he 'useimpien Saksan valtioiden' kautta palasivat Suomeen. Matkan tarkoituksena oli kerätä tietoja teollisuuden ja teollisuusopetuksen kehityksestä sekä kerätä näytteitä kotiteollisuustuotteista.

Tekniikan museokokoelmat

teknillinen instituutti 1835
Teknillinen instituutti 1835
  • ”Teknillisen tietouden tason nostamiseksi teollisissa elinkeinoissa... – ...armossa määräämme että Helsingin kaupunkiin perustetaan teknologinen instituutti... – ...jonka opetus suunnataan tulevien teollisuuden harjoittajien ja käsityöläisten tarpeiden mukaan.”
  • Mukana myös taloustiede
  • Poliittinen kilpailu:
    • Länsisuuntaus vastaan Preussilainen
      • A.H. Falck jne. vs. Haartman & Nordenskiöld
      • ”Ruukinpatruunat kuolevat harvoin suuressa köyhyydessä”
    • Tampere vai Helsinki
  • Hanke keskeytettiin 1842
  • Pietarista annetulla
  • määräyksellä
  • Moitteet suomalaisille
  • Valmistelijoille:
  • Väärin lasketut resurssit
  • Opiskelijoiden lähtötaso
senaatin hienomekaaninen verstas
Senaatin hienomekaaninen verstas

Mekaaninen instituutti 1841

Suomen hienomekaanikkojen isäksi palkattiin Pulkovan observatorion mekaanikko Martin Wetzer.

Münchenissä koulutettu Wetzer joutui Pulkovaan (Pietarissa) astronomi Wilhelm von Struven kutsumana 1838. Sai kimmokkeen Helsinkiin siirtymiseksi Struven työskennellessä Nervanderin kanssa Helsingin observatorion rakentamiseksi W. von Struve oli saksalainen tähtitieteilijä, joka toimi Pulkovan observatorion johtajana vuosina 1839 – 1861

sunnuntaikoulut
Sunnuntaikoulut
  • Perustettiin 19.1.1842 samalla asetuksella, jolla lykättiin Teknillisen instituutin perustaminen ja jossa määrättiin kisällien apurahoista ulkomailla tapahtuvaa opiskelua varten
  • Koulujen rahoitus kaupunkien vastuulla. Valtio maksoi aluksi avustusta vain suuremmille kaupungeille
  • Bell-Lancaster-opetusmenetelmä
  • Käsityöläisten ja kauppiaiden lasten peruskoulutus järjestettiin suuremmilla paikkakunnilla pidetyissä ilta- ja sunnuntaikouluissa
  • Sunnuntai- ja iltakoulut lakkautettiin 25.11.1885
  • Muutettiin teollisuushallituksen alaisiksi teollisuuskouluiksi
  • Helsingissä
    • 5 opettajaa
    • 500 oppilasta
  • Oppiaineet
    • Maantiede
    • Kirjanpito
    • Geometria
    • Mekaniikka
    • Kemian ja fysiikan perusteet
teknilliset reaalikoulut
Teknilliset reaalikoulut

Valmistelut Teknillisten reaalikoulujen perustamiseksi alkoivat 8.6.1846. Aleksandr Menschikoffin aloitteesta tehty päätös koulujen perustamisesta.

Carl Trapp, Nils Gustaf Nordenskiöld, Johan Jacob Nervander ja Wictor Hartwall

Teknilliset reaalikoulut Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan 9.6.1847 annetulla asetuksella

Oppilaat viettävät ”...öisin orgioita jotka pilaavat sielun ja ruumiin”

”...koulun oppilaat, kuten ikimuistoisista ajoista minun, ja monen muunkin mielestä oli tarpeen, sunnuntaisin osallistuneet Jumalanpalvelukseen, ja tämän jälkeen koulun tiloissa järjestettyyn sananluentaan, joka jo kuningas Salomon mukaan oli kaiken viisauden perusta... - ...sillä eihän voitu sallia että oppilaat käyttivät pyhäpäivät vapaudessa... - ...ja että yhteiskunta saisi näin hyviä alamaisia, ja että myös tieteellinen ajattelu ja valmiudet näin saavat paremman pohjan...”

slide13

Teknillisten reaalikoulujen päiväjärjestyksistä annettiin 1856 komitean mietinnön mukaiset uudet ohjeet ja menoarviot. 'Taiteellisissarealikouluissa’ ”... ei vast'edes opeteta valmistavia alkeistieteitä, eikä käytöllisesti työskennellä mallipajoissa.”

Teknillisen reaalikoulun kurssin suorittamalla ja hankkimalla vuoden työkokemuksen ”...käsikeinollisessa eli vapriikki laitoksessa tai työpajassa kotona eli ulkomailla saa porvaruus-oikeuden ja mestariksi asettua ilman kisällivuosia ja ammattikuntamääräyksiä.”

anders olivier saelan
Anders Olivier Saelan

Anders Olivier Saelan (Antrea 18.1.1818, k. 14.4.1874)

Helsingin Teknillisen reaalikoulun ja Polyteknillisen koulun johtaja 1848-1874. Kemian opettaja 1851-1874

”Suomalaisen insinöörikunnan isä. Nimitettiin syksyllä 1848 Helsingin Teknillisen reaalikoulun johtajaksi. Virkaan astuessaan Saelan oli oppilaitoksen ensimmäinen työntekijä

Yliopiston matrikkeliin vuonna 1838, kemisti. Kahdeksan vuotta kestäneet luonnontieteiden opinnot keskittyivät ensisijaisesti kemiaan. Kannustettiin keskittymään juuri kemiaan silmälläpitäen hänelle jo tuolloin suunniteltua Teknillisen reaalikoulun johtajuutta

Reaalikoulun johtajana Saelanille lankesi jäsenyys Manufaktuurijohtokunnassa

Sealan ryhtyi solmimaan yhteyksiä saksalaisen kielialueen yliopistoihin matkustusrajoitusten poistuttua 1855

Arkkitehti C.G. Nyström suunnitteli vuosisadan vaihteessa muistomerkin Suomen insinöörikunnan isälle, mutta hanke unohtui ensimmäisen maailmansodan myötä

slide15

Polytechnicum

Polytechnicum

Polytechnicum

Työelämä

Erikoiskoulu

Erikoiskoulu

Lukio - lyseo

Ammattikoulu

Ammattikoulu

Ammattikoulu

Tabularasa

Missä ajassa järjestelmän läpi?

suomalaisia erikoiskouluja
Suomalaisia erikoiskouluja
  • Mustialan maatalousopisto 1840
  • Evon metsäopisto 1858
  • Turun, Vaasan, Maarianhaminan jne. navigaatiokoulut
  • Källströmin maalauskoulu 1840-l lopulla
  • Veistokoulu (Taideteollisuusyhdistyksen koulu) 1870
  • Finlaysonin koulu
    • Alkeisoppilaitos
    • Tampereen teollisuuskoulu 1886

Suomen taloushistoria 1

teknillinen korkeakoulu ja sen edelt j t
Teknillinen korkeakoulu ja sen edeltäjät
  • HTRK Asetus9.6. 1847
  • Opetusalkoi 15.1. 1849
  • Opetusohjelmanmuutos 1858 – korkeakouluopetus
    • Ammattiosastot 1860-luvulta lähtien
  • Polyteknillinenkoulu 1872
  • PolyteknillinenOpisto 1879
  • SuomenTeknillinenKorkeakoulu 1908
  • Teknillinenkorkeakoulu 1942
insin riyhdistykset
Insinööriyhdistykset
  • Saksan VDI
    • Hütten pohjalta
  • Fredrik Soldan, EndreLekve ja Rudolf Kolster 1860-luvun puolivälissä perustivat Teollisuusyhdistyksen. Industriföreningens Tidskrift –niminen aikakauslehti

TFiF

tfif ja sts
TFiF ja STS
  • TekniskaFöreningen i Finland
    • 1880
    • TekniskaFöreningen i Finland Förhandlingar
  • Suomenkielisten Teknikkojen Seura
    • 1896
    • 1911 Teknillinen Aikakausilehti
teknilliset tiedeakatemiat

Teknilliset tiedeakatemiat

Maailmansota

Maailmanlaajuinen pula raaka-aineista – korvikeaineiden etsintä

Englanti: Department of Scientific and Industrial Research (DSIR)

Huomaa esim. Intian DSIR

Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 1916 maassa toimivien yliopistojen, tieteellisten seurojen ja yritysten tutkimuslaboratorioiden toimintaa rahoituksen avulla ohjaava keskustoimisto National ResearchCouncil (NRC)

Ruotsin vuoden 1916 valtiopäivillä Arvid Lindman esitti voima- ja polttoainekysymyksiin keskittyvän valtion tutkimuslaitoksen perustamista. Esitys johti Ingenjörsvetenskapsakademin (IVA) perustamiseen 24. lokakuuta 1919

IVA:a pidetään maailman ensimmäisenä teknillistieteellisenä akatemiana

svenska tekniska vetenskapsakademien i finland stv

Svenska TekniskaVetenskapsakademien i Finland STV

Ruotsinkielisen TKK:n perustamishanke 1916

Åbo Akademi:n kemiallis-teknillinen tiedekunta

STV ylijäävillä varoilla 1919

Mallina IVA

teknillisten tieteiden akatemia tta

Teknillisten Tieteiden Akatemia TTA

Perustettu 1957

Vastapainoksi Suomen Akatemialle

SA:sta puuttui teknilliset tieteet ennen 1960-lukua

TTA:n rooli muuttui 1960-luvulla

1949 Teknillisen korkeakouluopetuksen 100-vuotisjuhla

Tekniikan Edistämissäätiö TES

TESin rooli muuttui Tekesin ja Sitran perustamisen myötä

mik on essee

Mikä on essee?

Lyhyehkö perusteltu kirjallinen esitys, jossa voidaan ottaa kantaa tai esitellä jokin asia

Ei tarkoin määriteltävissä

Essee = latin. exagium – punnitseva

Essee on johdonmukainen ja rakenteellisesti selkeä

Esseen tarkoitus:

- selvittää jokin asia itselle tai muille

- raja esseen ja lyhyen artikkelin välillä häilyvä

Referaatti = lyhennelmä alkuperäistekstistä

Essee sisältää kirjoittajan kannanoton – ei tarvitse olla suora argumentti

- esseen laatimisen voi aloittaa kirjoittamalla referaatin

slide25
Esseen kirjoittaminen on luova prosessi

Esseen kirjoittaminen on tieteen tekemistä

Huomaa yhteys executivesummary/abstract

Miten selitetään lyhyesti jokin asia tai ilmiö

- 30 sekunnin teksti

alle liuska, ei vaikeaselkoisia ilmaisuja

- 2 minuutin teksti – suoraan asiaan

- 5 minuutin teksti – maks. 5 liuskaa

mahdollisesti nootitusta

Tekstissä annettava vinkit siitä, mistä saa lisää tietoa ja mitkä ovat asian linkit muihin relevantteihin asioihin

slide26
Perustellusti toteennäytettävissä oleva tarina menneisyydestä

Kysymyksenasettelu

Lähdemateriaalin käyttö

Lähdekritiikki

DISPOSITIO

1. Johdanto

kysymyksenasettelu

kuka kirjoittaa, miksi kirjoittaa, kenelle kirjoittaa? Mikä on aihe?

2. Tekstin perusosa

3. Yhteenveto

4. Lähdeluettelo

johdanto 30 sekuntia

Johdanto – 30 sekuntia

Kysymyksenasettelu

  • Mikä on aihe?
  • Miksi kirjoitetaan?
  • Kuka kirjoittaa, kenelle? Koska työ tehdään?
  • Miten lähdeaineisto on valikoitunut – lyhyesti.

Kriitikon ensimmäinen kysymys = mitä ei kerrota johdannossa ja miksi?

tekstin perusosa 3 min

Tekstin perusosa – 3 min

Tarina jolla on alku, keskivaihe ja loppu.

Nootitus

tarinassa mukana

  • Jos nootitus ei vaadi paljon tilaa

tekstin sisäinen

  • Jos perusteltua syytä kytkeä nootitus leipätekstiin

Olipa kerran apina ja gorilla (Karsten 1934: s. 23).

  • Jos lähteen käsittely sujuu helposti valitussa tekstityylissä

Matti Klinge toteaa vuonna 1976 julkaistussa kirjoituksessaan Xxx Ccc kuinka…

Alaviite

  • Jos raskaampi apparaatti
tarinan aihe

Tarinan aihe

Valittavissa - Itselle läheinen

Yrityshistoria

Teknologisen kompleksin historia

Ilmiön historia

Henkilöhistoria

Lähdemateriaali

T-historian kirjasto

Tekniikan museon kirjasto

Internet?

laajuus

Laajuus

Kansilehti

Johdanto 1 – 2 liuskaa

Perusosa 2 – 3 liuskaa

Johtopäätelmät ja lähdeluettelo 1 – 2 liuskaa

Minimi = kansi + 3 liuskaa

2000 merkkiä / liuska

yhteenveto ja l hdeluettelo

Yhteenveto ja lähdeluettelo

Teksti päätetään osaan jossa lyhyt yhteenveto ja ”mitä tästä seuraa”

Tarvittaessa selkeä ohje: ”mistä saa lisätietoja”

Lähdeluettelo

Esseessä harvemmin jakoa lähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen

- jos syytä pohtia lähteiden luotettavuutta välttämätön

slide32
Lähdeluettelo

Etsikää malli tunnustetusta julkaisusta

Sopiiko muoto tarkoitukseenne / työn tilaajan tarkoitukseen?

Täyttääkö lähdekriittiset lähtökohdat?