Tiedonhallinta ja terveysteknologia 1 Information Management and Health Technology 1

1. Tiedonhallinta ja terveysteknologia 1(Information Management and Health Technology 1) Aila Ruuth-Setälä 13.2.2006

2. Käsitteitä tieto on tosi, hyvin perusteltu uskomus tiedon tasot: data; tiedon pienin yksikkö informaatio; useammasta datasta koostuva yksikkö tietämys; informaation yksilöllinen tulkinta viisaus; tietämyksistä koostuva kokonaisuus, jolla yleisempi merkitys ihmiselle (Niiniluoto 1989)

3. Käsitteitä Health Informatics = terveydenhuollon tietotekniikka the application of information and communication technologies (ICTs) in healthcare (as a field of science and practice) (Korpela & Saranto 1999) Nursing Informatics = hoitotyön tietotekniikka compination of computer science, information science and nursing science, designed to assist in the management and processing of nursing data, information and knowledge to support the practice of nursing and the delivery of nursing care (Goossen 2003) eHealth new business models using technology to assist healthcare providers in caring for patients and providing services

4. Terveydenhuollon tietotekniikan sovelluksia laitesovellukset esim. potilasmonitorit, ventilaattorit potilashoitoon liittyvät esim. elektroninen kirjaaminen yksikkötason esim. sisään- ja uloskirjauksen tietohallinta sairaalatason esim. talous- ja henkilöstöhallinto potilashallinnon lisäksi tiedeyhteisöön liittyvät esim. Terveysportin suositukset yhteiskuntaan liittyvät esim. Stakesin tilastot

5. Tietojärjestelmä tietosisältö ja siihen perustuvat palvelut sekä palvelujen aikaansaamiseksi tarvittavat ohjelmistot ja laitteistot tietoyhteiskunnassa tukee yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palvelujen tarjoamista ja niiden saavuttamista (Nykänen 2003) hoitotyön työvälineenä potilaiden hoitamiseksi käytettävä ohjelmisto (Korpela & Saranto 1999)

6. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä (tietojärjestelmätieteen näkökulma) asiakkaita tukevat vuorovaikutusta tukevat konsultaatio päätöksentekoa tukevat prosessia tukevat talouteen liittyvät valmistelun työkalut hallinnot työkalut

7. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä (palvelurakenteen mukaan jaoteltuna) aluetietojärjestelmät sairaalan tietojärjestelmät erillisyksikköjen tietojärjestelmät (esim. laboratorio, radiologia) perusterveydenhuollon tietojärjestelmät sosiaalihuollon tietojärjestelmät

8. Tietojärjestelmien arviointia tekninen laatu vaikutus henk. koht. suorituskykyyn organisaatio- ja potilasvaikutus yhteiskunnallinen vaikutus

9. Aluetietojärjestelmä (ATJ) saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattu asiakas- ja potilastieto ammattilaisen käyttöön nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta viitetietokanta potilaan suostumuksella voi katsella toisen organisaation potilastietojärjestelmässä olevia kertomustietoja esim. Pirkanmaalla Pirke, Uudellamaalla Uuma, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Fiale

10. Sairaalan tietojärjestelmät asiakas/potilashallinto taloushallinto materiaalihallinto henkilöstöhallinto raportointi-järjestelmät

11. Sairaalan tietojärjestelmien hyödyntäminen seuranta ja tilastointi tulot ja menot dokumentointi työn organisointi

12. Hoitoilmoitusjärjestelmä eli HILMO(sosiaali- ja terveydenhuollossa) tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta, asumispal-veluista ja säännöllisestä kotihoidosta sekä päiväkirurgiasta tietoja kerätään asiakas/potilaskohtaisesti hoitojakson päättyessä sekä vuoden lopussa laitoksissa sisällä olevista potilaista päivitetään vuosittain; terveydenhuollon rekisteri ilmestyy toukokuun lopussa, sosiaalihuollon alkusyksystä tiedot tarkoitettu suunnittelun ja seurannan apuvälineeksi, tutkimuksiin (laitoshoidon käyttö eri potilas- ja asiakasryhmissä, palvelurakenne, potilasvirta-analyysi, kustannusanalyysi, kansainväliset tilastot ym.) StakesTieto tuottaa maksutonta ja maksullista palvelua (raporti, SOTKAnet ja Netti-Hilmo) www.stakes.info ”tilastotietoja aiheittain”, hoitoilmoitustietoja www.stakes.info ”tietokannat”

13. Hoitoilmoitus (HILMO) palvelun tuottaja henkilötunnus kotikunta ulkomailla asuvan kotimaan koodi palveluala (esim. vuodeosasto, päiväkirurgia) erikoisala saapumispäivä saapumistapa (esim. päivystys, hoidonvaraus) mistä tuli (esim. laitos, koti) lähetteen antaja/lähettäjä (esim. terveyskeskus, yksityinen terveydenhuolto) ostopalvelun tilaaja hoitojonoon asettamispäivä hoitoon tuloon syy (esim. fyysiset syyt, tapaturma) hoidon tarve tullessa, lähtiessä ja laskentahetkellä diagnoosit ulkoinen syy tapaturmatyyppi lääkeainekoodaus toimenpidetiedot (esim. pääleikkauksen toimenpidepäivä, toimenpidekoodi(t)) hoidon haittavaikutus pitkäaikaishoidon päätös vaativa sydänpotilas psykiatria lomapäivien lukumäärä lähtöpäivä jatkohoito tarkoituksenmukaisen hoitopaikan luokitus (pakollinen asiakaslaskennassa)

14. Kuntalaskutus DRG- perusteinen suoriteperusteinen sopimusperusta

15. DRG-perusteinen laskutus DRG = Diagnoses Related Groups NordDRG: Pohjoismaissa hyväksytty vuodeosaston hoitojaksojen ryhmittelytapa Euroopassa sairaaloiden toiminnan vertailussa, johtamisessa, hoitojen hinnoittelussa ja laskutuksessa Efeko Oy; SaTu – hanke = Sairaanhoidon tuotteistuksen standardointi suositukset yhdenmukaisesta esh:n käytettävästä tuotteistuksesta suositus sairaanhoidon kustannusten kirjaamisesta palvelujen hankkijan mahdollista vertailla eri sairaanhoitopiirin tai yksityisen ja julkisen tuottamia palveluja

16. DRG-ryhmittely ryhmät muodostuvat potilaan sukupuolen iän pää-, sivu- ja pysyväisdiagnoosin leikkaustoimenpiteen poistumistavan mukaan (HILMO) 495 ryhmää

17. Hoitotyön tietojärjestelmät hoidon tarpeeseen ja sen vaativuuteen perustuvat luokitukset (hoitoisuusluokitukset) standardoituun kieleen pohjautuvat hoitotyön luokitukset hoitotyön diagnoosit interventiot tulokset

18. Hoitoisuus henkilöstön työtä kuvaava tunnusluku, joka ilmaisee potilaan hoidon tarpeeseen perustuvan hoitamisen vaativuuden asteen (Hoffman 1988) hoitajan arvio potilaan hoidon tarpeesta suhteessa hoidon vaatimaan työpanokseen (Kaustinen 1995) hoitoisuudella tarkoitetaan hoidon tarvetta ja sen vaativuutta (Fagerström 1999, Pulkkinen 2000)

19. OPC: Oulu Patient Classification kehitetty Hospital Systems Study Group – luokituksen pohjalta taustalla Roper, Logan ja Tierneyn hoitotyön tarveteoreettinen malli muodostuu 6 hoitotyön osa-alueesta hoidon suunnittelu ja koordinointi hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet ravinto ja lääkehoito hygienia ja eritystoiminta aktiviteetti/toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo hoidon/jatkohoidon opetus ja ohjaus sekä potilaan emotionaalinen tuki

20. Rafaela- hoitoisuusluokitusjärjestelmä (QUALISAN Oy) OPC : hoitoisuuden mittari hoitajavoimavarojen rekisteröinti luokitukset yhdistämällä tieto potilaiden hoitoisuudesta suhteessa hoitajamäärään (hoitoisuus/hoitaja) Paoncil (Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level): osaston optimaalisen hoidon taso, mihin lukuun voidaan verrata hoitoisuus/hoitaja –lukua kertoo tilanteen jälkeenpäin, ei ennusta potilaiden hoidon tarvetta tulevaisuudessa käyttäjiä v 2005, 9 shp, 10 sairaalaa

21. Monitor- hoitoisuusluokitus alun perin Englannissa sisätautien ja kirurgian vuodeosastolle pohjana Hospital Systems Study Group – luokitus Luokat: henkilökohtaiseen hygienian hoitoon liittyvät hoitotoiminnot ruokailuun liittyvät hoitotoiminnot liikkumiseen liittyvät hoitotoiminnot potilaan huomiointikerrat (tutkimus-, hoito- ja tarkkailutoimenpiteet) muu suuri hoidon tarve

22. Hoitotyön prosessin luokittelut NANDA (North American Nursing Diagnoses Association) www.nanda.org/ NIC (Nursing Intervention Classification) www.nursing.uiowa.edu/centers/cncce/nic/niclabels.htm NOC (Nursing Outcome Classification) www.nursing.uiowa.edu/centers/cncce/noc/

23. Hoitotyön prosessin luokittelut HHCC (Home Health Care Classification) www.sabacare.com/ Omaha System www.omahasystem.org/ ICNP (International Classification for Nursing Practice) www.icn.ch/icnpupdate.htm PNDS (Perioperative Nursing Data Set) www.aorn.org/research/pnds.htm ym.

24. NANDA (North American Nursing Diagnoses Association) health promotion nutrition elimination activity/rest perception/cognition self-perception role relationship sexuality coping/stress tolerance life principles safety/protection comfort growth and development

25. NIC (Nursing Intervention Classification) physiological: basic psysiological: complec behavioral safety family health system community

26. NOC (Nursing Outcome Classification) functional health physiological health psychosocial health health knowledge and behavior perceived health family health community health

27. Nursing Minimum Data Set Hoitotyön minimitiedosto: hoitotyön diagnoosit hoitotyön interventiot hoitotyön tulokset hoitoisuus taustatietoja potilaista ja annetuista palveluista BeNMDS (belgialainen hoitotyön minimitiedosto) FinNMDS (suomalainen hoitotyön minimitiedosto)

28. BeNMDS 23 hoitotyön toimintoa kattaa 80 % hoitotyön käytännöstä (välittömästä hoitotyöstä) lisäksi henkilökuntaa kuvaavia tietoja, tietoja organisaatiosta, potilasta kuvaavia tietoja ja hoitoisuusluokitus (ei pakollinen) ei tietoja hoitotyön diagnooseista eikä hoitotyön tuloksista käytössä lakisääteisesti vuodesta 1988 tiedot kerätään 4x/vuosi hoitosuunnitelmista kahden viikon ajalta sillä hetkellä sisäänkirjoitetuista potilaista

29. Nursing Minimum Data Set hyödyt hoitotyön ja resurssien vertaaminen paikallisesta, alueellisesti ja kansallisesti kirjaamisen parantuminen potilaan ongelmien, hoidon seuraaminen kustannusten seuraaminen laadun arviointi hoitotyön tietojärjestelmien kehittäminen tutkimusaineisto hoitotyön datan saatavuus ja käyttömahdollisuudet

30. OPC-mittarin ja Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston vertailu (Kanerva 2004) luokitusten antama kuva erikoissairaan-hoidon hoitotyöstä erilainen käyttämällä mittareita yhdessä saadaan monipuolisempi ja laajempi kuva hoitotyöstä yhdenmukaisuutta on potilaan fyysisiin toimintoihin liittyvillä alueilla