Kf240 Yhteiskuntafilosofia (3-5 op), kevät 2013. Alustava ohjelma :

1. Kf240 Yhteiskuntafilosofia (3-5 op), kevät 2013. Alustava ohjelma: 1. Yhteiskunnan normatiivinen perusta: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo 12.3 Yhteiskuntafilosofian ala, tehtävät ja keskeiset käsitteet.Rawlsin teoria oikeudenmukaisuudesta 13.3 Rawlsin poliittinen liberalismi. Teksti: John Rawls: "Justice as Fairness: PoliticalnotMetaphysical" (1985) 19.3 Rawlsin poliittinen liberalismi jatkuu. Walzer tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tekstit: John Rawls: "Justice as Fairness: PoliticalnotMetaphysical" (1985) ja Michael Walzer: "Complexequality" kirjasta Spheres of Justice (1983) 20.3 Oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia. Tekstit: Iris Marion Young: "Displacing the DistributiveParadigm" (osa) ja "FiveFaces of Oppression" kirjasta Justice and the Politics of Difference (1990) ja Emmanuel Renault: "Struggles of Justice" (s. 100-108) kirjasta Balibar, Mezzadra, Samaddar (toim) The Borders of Justice (2012) 2. Ihmisoikeudet ja kulttuurin merkitys 26-27.3 Ihmisoikeudet ja multikulturalismi. Teksti: WillKymlicka: "The New DebateoverMinority Rights" kirjasta Politics in the Vernacular: Nationalism, Multiculturalism and Citizenship (2001). to 28.3 ensimmäisentehtävänpalautus.Tehtävä 1:Oikeudenmukaisuus, myösihmisoikeuksien ja kulttuurinnäkökulmista (luentojen ja tekstienperusteella) viikko 14, pääsisäislomaa, ei luentoja 3. Politiikan käsite ja kysymys hyvästä yhteiskuntajärjestyksestä 9.4 Yhteiskuntajärjestys filosofisena ongelmana. Käsitteet politiikka, poliittinen ja poliittinen yhteisö. 10.4 Liberalismi, republikanismi, demokratia. Tekstit: Ross Harrison "Self-Rule" (1993), Jürgen Habermas "ThreeNormativeModels of Democracy" (1994) 16.4- 17.4 Nykyinen demokratia- ja politiikka-keskustelu. Tekstit: Seyla Benhabib: "DeliberativeRationality and Models of DemocraticLegitimacy" (1994) ja Jacques Rancière "Democracy, republic, representation" (2006) 23-24.4 Valta ja vallan kritiikkiä. Kriittinen teoria ma 29.4 toisentehtävänpalautus (tarkennetaanmyöhemmin)

2. Yhteiskuntafilosofiantehtävä(t): • yhteiskuntafilosofisten käsitteiden ja käsitysten kriittinen tarkastelu - ovat jo keskeisiä (=> osittaisen empiirisen taustan) - pitää olla perustavanlaatuisia • tutkia yhteiskunnan perusteita/normatiivisia perusteita Mitä varten? •syventää ymmärryksemme yhteiskunnasta ymmärrystä lisäävä työkalu •oikeutettuayhteiskuntakritiikkiä •luoda normatiivisen perustan (moraalisesti) oikeutetulle yhteiskuntajärjestykselle kriittinen työkalu normatiivinen työkalu

3. Yhteiskuntafilosofian ala poliittinen järjestys - kuten valtio, kunta, liittovaltio, unioni (EU) politicalorder yhteiskunta vs. yhteisö, yhdyskunta society, samhälle sisällölliset määritteet? - mitä on? yhtenäisyyskriteerit? - mikä yhdistää ja erottaa -sosiaalinen yhteisö (ihmissuhteita on!) - yhdistäviä käytäntöjä (kulttuuri), instituutioita ym. - ei välttämättä poliittisesti järjestäytynyt -poliittisesti järjestäytynyt sosiaalinen yhteisö ?

4. jatkuu poliittinen järjestys - kuten valtio, kunta, liittovaltio, unioni (EU) politicalorder poliittisuus? - mitä tekee järjestyksen poliittiseksi? - tarkoittaako poliittisuus aina ensisijaisesti järjestystä? -poliittisesti järjestäytynyt sosiaalinen yhteisö vastaus 1: yhdessäolo joka luo/säätää oma lakinsa, yhteistyön säännöt - tausta: määritelmä poliittisesta yhteisöstä, ketkä kuuluu joukkoon vastaus 2: konflikti tai erimielisyys yhteisten asioiden hoidosta, järjestyksestä tai vastakkaiset intressit eri ryhmien välillä -> samanmielisyys ei poliittista? vastaus 3: poliittisuus-käsitteen kehämäinen poliittisuus - kysymys poliittisuuden määritelmästä on usein poliittisesti latautunut kysymys vastaus 1: liittyy vallankäyttöön (poliittinen auktoriteetti) - valta kohdistuu yhteiskunnan jäseniin vastaus 2: vain jotkut yhteiskunnat ovat poliittisia (kreikk. politeia) - poliittisella yhteiskunnalla valta kuuluu jollain tavalla yhteisöön - vs. yksinvaltius, ulkoisesti määritelty ’valmis’ hierarkia (esim. uskonnollinen), totalitaarinen yhteiskunta

5. Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan tasot (periaatteiden ja toiminnan suhteet) poliittiset linjaukset, päätöksenteko - politiikka ≈ vapaa toiminta (periaatteiden tulkitseminen ja muokkaaminen) - mitä halutaan/päätetään toteuttaa ja miten ”mm. kansan tahto”, poliittisen tahdon-muodostuksen alue yhteiskuntajärjestyksen periaatteet + toimivan järjestelmän vaatimukset mm. vaatimuksia toimivuudesta, sujuvuudesta, taloudellisuus - päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä - toiminnan (ulkoiset) ehdot yhteiskuntajärjestyksen normatiivinen tai moraalinen perusta - mihin arvoihin yhteiskunnan tulisi perustua yleiset moraaliperiaatteet - myös yksilöelämän

6. Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja poliittinenliberalismi John Rawls(1921-2002) A Theory of Justice,1971, (1999) Political Liberalism,1993. The Law of Peoples, 1999 (1993). Justice as Fairness: A Restatement, 2001 (n. 1989) Lectures on the History of PoliticalPhilosophy, 2007

7. Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian periaatteet: (PoliticalLiberalism, s. 5-6) 1. Each person has an equal claim to a fully adequate scheme of equal basic rights and liberties, which scheme is compatible with the same scheme for all; and in this scheme the equal political liberties, and only those liberties, are to be guaranteed their fair value (tasa-arvoinenvapaus) 2. Social and economic inequalities are to satisfy two conditions: - first, they are to be attached to offices and positions open to all under conditions of fair equality of opportunity(mahdollisuuksientasa-arvo) - and second, they are to be to the greatest benefit of the least advantaged members of society (the difference principle, eroperiaate). • periaatteiden hierarkkinen (leksikaalinen) järjestys: - kaikkien perusvapaudet ovat ensisijaisia - 1. periaate ensisijainen

8. Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian periaatteet, Theory of Justice-versio: (A Theory of Justice, s. 53-54) ”First: each person is to have an equal right to the most extensive scheme of equal basic liberties compatible with a similar scheme of liberties for others. Second: social and economic inequalities are to be arranged so that they are both (a) reasonably expected to be to everyone’s advantage, and (b) attached to positions and offices open to all.” ”it should be observed that these principles are a special case of a more general conception of justice that can be expressed as follows. All social values—liberty and opportunity, income and wealth, and the social bases of self-respect—are to be distributed equally unless an unequal distribution of any, or all, of these values is to everyone’s advantage.”

9. tasa-arvoinen vapaus • Rawlsin teoria kutsutaan usein egalitaristiseksi (egalitarianliberalism) - vapaus ja tasa-arvo yhtä perustavanlaatuisia arvoja ”equalbasicrights and liberties” • miten egalitaristinen? - egalitarismi: tasa-arvo perusarvona ja/tai tasa-arvon edistäminen päämääränä - ongelma: miten tasa-arvo määritellään? • kaikille yhtä paljon kaikesta - vaikka pakosta => totalitarismin siemen? • väite 1: tasa-arvon arvo ja sisältö riippuu sen suhteesta toisiin arvoihin, erityisesti vapauteen - vrt. Rawls - EtienneBalibar: tasa-arvovapaus, equaliberty, equaliberté

10. oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, epätasa-arvo • väite 2: oikeudenmukaisuus, vapaus ja tasa-arvo muodostavat kokonaisuuden - ainakin Rawls on tätä mieltä - monet muutkin (moderni länsimainen kulttuuri?) • väite 3: täydellinen (pakotettu) tasa-arvo ei ole oikeudenmukainen - sotii mm. vapauden periaatetta vastaan - ei ota huomioon ihmisten erilaisuutta (pluralismin vastainen) Hannah Arendt: ”Plurality is the condition of human action becauseweareall the same, that is, human, in such a waythatnobody is ever the same as anyoneelsewhoeverlives, lives, orwill live … Human plurality … has the twofoldcharacter of equality and distinction” (The Human Condition s. 8 ja 175) => • väite 4: tietty epätasa-arvoisuus on oikeudenmukainen - pitää olla yhteensopiva mm. vapauden ja moninaisuuden kanssa - ainakin liberalistisen (Rawls) käsityksen mukaan

11. jatkuu: => • väite 4: tietty epätasa-arvoisuus on oikeudenmukainen => myös egalitaristi täytyy puolustaa epätasa-arvoisuutta? - muita arvoja? - libertarismi (klassinen liberalismi): vapaus tärkeämpi arvo - kommunitarismi: yhteisöllisyyden säilyttäminen (oma vs. vieras kulttuuri) - taloudellinen kasvu - tuleva ihanneyhteiskunta • Minkälainen epätasa-arvoisuus on oikeutettu? - helppoja (?) tapauksia: - erilaisuus - itse valitun elämäntyylin seuraukset - ansion mukainen epätasa-arvoisuus - vaikeampia tapauksia: - lähtökohtien erilaisuus (taloudelliset lähtökohdat, henkilökohtaiset kyvyt ym.) - jäsenyys - onni, sattuma - räikeät tuloerot