hyvinvointivaltion muutos kriisi vai mahdollisuus n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS PowerPoint Presentation
Download Presentation
HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 35

HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS - PowerPoint PPT Presentation


  • 291 Views
  • Uploaded on

HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS. ESPOO, DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PÄIVÄT SYYSKUU 2009 Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. Sosiaalipolitiikka ja murrokset - Historia toistaa itseään. 1950-luvun loppu

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS' - jarah


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
hyvinvointivaltion muutos kriisi vai mahdollisuus

HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS

ESPOO, DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PÄIVÄT

SYYSKUU 2009

Juho Saari (VTT, MA Econ.)

Professori, Kuopion Yliopisto

Juho.saari@uku.fi

(c) Juho Saari 2009

uudistuminen tapahtuu murrosten kautta
Sosiaalipolitiikka ja murrokset - Historia toistaa itseään.

1950-luvun loppu

1960-luvun loppu, 1970-luvun alku

1990-luvun alku - joka on nyt ehtymässä - menestyksellistä politiikkaa?

Mitä 2010-luvulla pitäisi sosiaalipolitiikasta ajatella?

Uudistuminen tapahtuu murrosten kautta

(c) Juho Saari 2009

suomen malli ennen murrosta
Suomen malli on ollut esillä hyvänä tapana sovittaa yhteen talouskasvu, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka sekä siirtyä tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen

Korostaa julkisen sektorin ja vallan roolia

Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana on ollut kv. kiinnostusta aihetta kohtaan, koska indikaattorit antavat myönteisiä tuloksia:

SUOMEN MALLI ennen murrosta

(c) Juho Saari 2009

miksi 1990 luku oli menestys suomen malli teoksen tulokset
Miksi 1990-luku oli menestys ?Suomen malli - teoksen tulokset
  • Pitkäjänteisyys – jatkuvuutta yli 1990-luvun alun murroksen ja kyky strategiseen suunnitteluun.
  • Päätöksentekokyky – erityisesti 1990-luvun alun jälkeen.
  • Sopeutumiskyky – suhteellisen joustavat ja sopeutumisen mahdollistavat instituutiot.
  • Myönteinen suhtautuminen muutokseen, kyky kollektiiviseen (pois)oppimiseen.
  • Kyky ohjata yhteiskuntapolitiikkaa ideoilla murrosaikoina.
  • Politiikkakoordinaatio ja -komplementaarit lohkot tukevat toisiaan.

(c) Juho Saari 2009

emme tied mik on hyvinvointivaltion tila
Mielipiteet ovat usein kytköksissä intresseihin.

"Kriisi" on vallankäytön väline.

Kannatus korkea, luottamus kärsinyt.

Emme tiedä mikä on hyvinvointivaltion tila

(c) Juho Saari 2009

suomalaiset ovat olleet samassa veneess
Suomalaiset ovat olleet samassa veneessä
  • Perusturvan taso jäänyt selvästi jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta – klubit sulkeneet ovensa vai siirtymä palvelujen kehittämiseen?
  • Palvelujärjestelmän sisällä polarisaatiota erityisesti terveyspalveluissa – työterveyshuolto, kunnalliset palvelut ja yksityinen vakuutus;
  • Mahdollisesti eriytymistä myös vanhuspalveluissa ja päivähoitopalveluissa – puolittaismarkkinat.
  • Vähentääkö eriytyminen luottamusta, maksuhalukkuutta ja sopeutumiskykyä – intressiryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu ja cost-shifting uutena haasteena?

(c) Juho Saari 2009

yhteiskunnan eriarvoistuminen kuluttaa hyvinvointivaltion perustaa
Kasvu, työllisyys, julkisen talouden kestävyys, työurien pidentäminen, ikääntymiseen varautuminen, kuntarakenteen uudistaminen, markkinoiden hyödyntäminen, innovatiivisuuden lisääminen eivät ole sosiaalipolitiikan tavoitteita.

Eriarvoisuuden vähentäminen, oikeudenmukaisuuden lisääminen, yhtäläisen kohtelun takaaminen, onnellisuus/hyvä elämän mahdollistaminen sen sijaan ovat.

Yhteiskunnan eriarvoistuminen kuluttaa hyvinvointivaltion perustaa

(c) Juho Saari 2009

slide15
Julkisen talouden jakovara on negatiivinen ja rakenteelliset menolisäykset kohdistuvat ikääntyvään väestöön

(c) Juho Saari 2009

kuka ohjaa sosiaalipolitiikkaa
Kuka ohjaa sosiaalipolitiikkaa?
  • Viiden kokin ongelma (VM, SM, TEM, STM, Kuntaliitto)
  • Markkinamyönteisyys ja kilpailuneutraliteetti johtavina periaatteina (1993, 2000, 2007) - tällä hetkellä ei poliittisesti realistisia vaihtoehtoja - kuitenkin keskustelu hankintalainsäädännöstä.
  • Ongelmana sub-optimoinnin lisääntyminen paikallisissa monopoleissa (vrt. autojen katsastus, terveyspalvelujen saatavuus)
  • Vakiintuneet ja kilpailevat elinkeinointressit - uudenlaista lobbausta paikallisesti, kansallisesti ja EU-tasolla.
  • STM:llä tällä hetkellä reaktiivinen/sopeutuva rooli sekä palvelu- että etuusjärjestelmän kehittämisessä.

(c) Juho Saari 2009

kolmikannan perusta on rakentumassa uudelleen b ckerman kiander saari 2008
Kolmikannan perusta on rakentumassa uudelleen (Böckerman, Kiander, Saari 2008)

(c) Juho Saari 2009

mit ei tapahdu 2000 luvun suomessa
Ulkomaalaista työvoimaa tulisi niin paljon, että se täyttäisi ikääntymisestä aiheutuvan työvoimavajauksen.

"Syrjäytyneet" palaisivat työmarkkinoille hoiva- ja huolenpitotehtäviin.

Eläke- ja asuntopoliittisiin verovähennyksiin puututtaisiin.

Vahvat intressiryhmät luopuisivat saavutetuista eduista - SATA-komitea.

Sosiaalipolitiikassa otettaisiin käyttöön henkilökohtaiset tilit, perustulot tai omaisuusmallit.

Sukupolvien väliset sidokset vahvistuisivat nykyisestä.

Mitä ei tapahdu 2000-luvun Suomessa

(c) Juho Saari 2009

on hyv olla omaakin kylv ideoilla on merkityst jos ja vain jos
yhteiskunnallinen murros hämärtää intressit;

ne muodostavat johdonmukaisen paradigman;

niiden avulla voidaan ottaa yhteiskunnallinen agenda haltuun;

ne kehystävät tulevaisuuden halutun näköiseksi.

"On hyvä olla omaakin kylvöä"Ideoilla on merkitystä, jos (ja vain jos)

(c) Juho Saari 2009

hyvinvointivaltion toivottuna tulevana suuntana sopeutumistehokkuuden lis minen
Instituutiot suomalaisen yhteiskunnan suhteellisena vahvuutena.

Tavoitteena parempi kyky sopeutua muutokseen.

Kasvun, työllisyyden ja sosiaalipolitiikan win-win-win.

Kuinka kytkeä yhteen innovatiivisuus (kansallinen innovaatiojärjestelmä) ja hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltion (toivottuna) tulevana suuntana sopeutumistehokkuuden lisääminen

(c) Juho Saari 2009

yhteiskunnallisen ep varmuuden v hent minen on subjektiivisen hyvinvoinnin edellytys
Yhteiskunnallisen epävarmuuden vähentäminen on subjektiivisen hyvinvoinnin edellytys

Ihmissuhteet

Asuminen

Talous

Työ

(c) Juho Saari 2009

sosiaalipoliittisten uudistusten diffuusiosta
Sosiaalipoliittisten uudistusten diffuusiosta
  • Poikkisektoraaliset hankkeet edellyttävät korkeimman mahdollisen hallinnollisen tason (kansliapäälliköt, sairaanhoitopiirien johtajat) sitoutumista;
  • Organisaatioiden välinen yhteistyö on usein hankalaa - mutta toimiessaan erinomaisen onnistunutta;
  • Varsin vähän tiedetään innovaatioiden levittämisen esteistä ja edellytyksistä;
  • Vaikutusten osoittaminen on usein varsin haasteellista - ja ylipäätään turhan harvoin koeasetelma on kyllin hyvä;
  • Kuluttajalähtöisyys on edelleen sosiaali- ja terveyspolitiikassa harvinaista - ja kuluttajat eivät välttämättä valitse hyvinvointivaltion perinteisiä rakenteita.

(c) Juho Saari 2009

kansalaisyhteiskunnan omarahoitus ongelmissa saari saukko 2009
Voimakas riippuvuus julkisen vallan tuesta ja luomista mahdollisuuksista.

Tärkeä rooli yhteisen hyvän vartijana.

Kansalaisyhteiskunnan oma varainhankinta aikaisempaa kilpaillumpaa

Kansalaisyhteiskunnan omarahoitus ongelmissa(Saari & Saukko 2009)

(c) Juho Saari 2009

ket suomalaiset haluavat auttaa pessi saari 2008
Vastavuoroisuuteen perustuen

Kiistatta avun tarpeessa olevia

Kevyellä kädellä.

Sosiaalisesti lähellä olevia.

Kunniallisia avuntarvitsijoita.

Kun vaihtoehtoja ei ole - Tilanne on tärkeämpi kuin motivaatiot.

Ketä suomalaiset haluavat auttaa? (Pessi & Saari 2008)

Hyvä tahto - Auttamisen asenteet ja rakenteet

(c) Juho Saari 2009

suomalaiset ovat my s aika luottavaisia toisten auttamishaluun ess 2007
Suomalaiset ovat myös aika luottavaisia toisten auttamishaluun (ESS 2007)

(c) Juho Saari 2009

yksin isyys ess 2007
Yksinäisyys (ESS 2007)

(c) Juho Saari 2009

yksin isyys ei ole lis ntynyt eik se ole kovin yleinen huolenaihe turvallisuuskysely 2007
Yksinäisyys ei ole lisääntynyt, eikä se ole kovin yleinen huolenaihe (Turvallisuuskysely 2007)

(c) Juho Saari 2009

suuri v hemmist n ongelma
Suuri vähemmistön ongelma

(c) Juho Saari 2009

yksin isyyden yhteiskuntapolitiikka
Yksinäisyyden yhteiskuntapolitiikka
  • "Jos yksinäisyydenongelmaa ei voida poistaa esim. sosiaalisten rakenteiden muutoksilla tai millään vapaaehtoistoiminnalla, niin olisiko mahdollista auttaa yksinäisyydestä kärsivää lähimmäistä siten, että yhteiskunta tukisi häntä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin?"(080421.)

(c) Juho Saari 2009

mit t st voisi oppia
Mitä tästä voisi oppia?
  • Historia on toistanut itseään aikaisemmin - murrokset mahdollistavat sosiaalipolitiikan uudistamisen.
  • 1990-luvun politiikka on ollut monella alueella menestys.
  • Hyvinvointivaltion murentuminen ei ole ennalta määrätty prosessi - kyse on poliittisesta tahdosta ja yhteiskuntapoliittisista valinnoista.
  • Onko vuonna 2010 yhteiskunnallinen murrostilanne joka mahdollistaa uudelleenarvioinnin - vanhalta pohjalta?
  • Jos näin on, kuka käyttää tuon mahdollisuuden maaliskuussa 2011?

(c) Juho Saari 2009

kirjallisuutta i
Kirjallisuutta I
  • Kiander, Jaakko & Sauli Rouhinen & Juho Saari: Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus. Vastapaino, Helsinki 2010.
  • Kananen, Johannes & Juho Saari (toim.): Ajatuksen voima - Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva Jyväskylä 2009, 400 sivua.
  • Kari, Matti & Mervi Kattelus & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa murroksessa. Eurooppatiedotus, Helsinki 2008, 180 sivua.
  • Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari: Hyvä tahto - Auttamisen asenteet ja rakenteet Suomessa. STKL, Helsinki 12008, 320 sivua.
  • Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa - Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki 2010 Tulossa).
  • Raunio, Tapio & Juho Saari (toim.) Eurooppalaistuminen. Gaudeamus, Helsinki 2006.

(c) Juho Saari 2009

kirjallisuutta ii
Kirjallisuutta II
  • Raunio, Tapio & Juho Saari: Euroopan jännitteet. Eurooppatiedotus, 2009, 140 sivua.
  • Saari, Juho (toim.): Suomen malli - Murroksesta menestykseen. Yliopistopaino, Helsinki 2006.
  • Saari, Juho (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. STKL, Helsinki 2008, 340 sivua.
  • Saari, Juho: Hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet. Eduskunta, 2009, 76 sivua.
  • Saari, Juho: Yksinäisten yhteiskunta - Tulossa 2010.
  • Saari, Juho & Anne Birgitta Yeung (toim.): Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa. Gaudeamus, Helsinki 2007, 340 sivua.
  • Saukko, Anu-Emilia & Juho Saari: Antamisen markkinat - Rahankeräys 2000-luvun alun Suomessa. Teoksessa Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa. Gaudeamus, Helsinki 2010 (tulossa).

(c) Juho Saari 2009

kiitos
KIITOS

(c) Juho Saari 2009