Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet

1. Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet Tuula Marila Hanna Tarkki

2. Lauseenjäsenet ovat predikaatti, subjekti, objekti, predikatiivi, adverbiaali ja attribuutti.

3. Predikaatti takaisin lauseenjäseniin • Jokaisessa lauseessa on predikaattieli lauseen pääverbi. • Predikaatti ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu. • Predikaattina on verbin finiittimuoto (aktiivi tai passiivi). Pekka kävelee. Lähdetään! • Suomessa pelkkä predikaatti voi muodostaa lauseen: Sataa. Kävellään! • Predikaattiverbi voi sisältää subjektin, joka ilmaistaan persoonapäätteellä: Tuletko? Opiskelen. Lisää aiheesta kohdassa Lausetyypit.

4. Subjekti takaisin lauseenjäseniin • Usein lauseissa on predikaatin lisäksi myös subjekti. • Subjekti kertoo kuka tai mikätekee tai on. • Subjektin sijat ovat 1. nominatiivi (yleisin): Pekka kävelee. 2.partitiivi (joissakin lausetyypeissä):Pihalla on autoja. 3. genetiivi (joissakin lausetyypeissä): Minun täytyy lähteä. • Yleensä subjektina on substantiivi, pronomini tai lukusana, mutta subjekti voi sisältyä predikaattiin: Luen. (= minä luen) Tuletko? (= tuletko sinä)

5. Subjektittomat lauseet 1/2 • Passiivilauseissa tekijä on tuntematon tai tekemisestä kertominen on tekijää olennaisempaa. Suomen teillä hurjasteltiin juhannuksena. • Geneerisissä lauseissa tekijän ajatellaan olevan kuka tahansa; lauseet kuvaavat tavallisimmin mahdollisuutta, ehtoa tai lupaa tehdä jotain. Jos hurjastelee, voi joutua tekemisiin virkavallan kanssa. • Useissa sääilmiöitä kuvaavissa lauseissa subjekti jää pois: Sataa, tuulee, myrskyää.

6. Subjektittomat lauseet 2/2 • ”on hauskaa” -lauseissa subjektiksi voi ajatella verbin tai sivulauseen: On hullua hurjastella. On hyvä, että hurjastelijoita sakotetaan. Huom.! Asiatyylissä lauseen alkuun ei koskaan lisätä se- pronominia, vaikka se puhekielessä tavallista onkin! Vrt. *Se on tyhmää hurjastella. On tyhmää hurjastella.

7. Objekti takaisin lauseenjäseniin • Lauseessa voi olla objekti, jos predikaattina on transitiiviverbi. • Objektilla tarkoitetaan verbin tekemisen kohdetta. • Objektin sijat ovat 1. genetiivi, nominatiivi ja akkusatiivi (totaaliobjekti): Pekka osti auton. Auto katsastettiin. Milloin Pekka tapasi sinut? 2.partitiivi (ilmaistaessa prosessia tai kieltoa tai partitiiviverbin kanssa):Pekka oli siivoamassa autoa, kun Marja soitti. (prosessi) Pekka ei ostanut autoa. (kielto) Pekka ihaili autoa. (partitiiviverbi) • Genetiivi- ja nominatiivimuotoista objektia nimitetään joskus myös akkusatiiviksi. Tässä akkusatiivilla tarkoitetaan ainoastaan persoonapronominien -t-muotoja sekä kenet-kysymyssanaa.

8. Predikatiivi 1/3 takaisin lauseenjäseniin • Predikatiivi esiintyy olla-verbin yhteydessä ilmaisemassa • mikä ja millainen subjekti on: Auto on punainen / Ferrari. • mitä ainetta subjekti on: Auto on muovia. • kenen subjekti on: Auto on Pekan / hänen. • Lauseen predikatiivi voi siis olla substantiivi, adjektiivi tai pronomini. • Huom.! Predikatiivilauseen subjekti on aina nominatiivissa. • Huom.! Kieltosana ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon. Tavallisesti tiikerit ovat vaarallisia, mutta tämä tiikeri on vaaraton. Se ei ole villi, koska se on kasvanut ihmisten kanssa.

9. Predikatiivi 2/3 takaisin lauseenjäseniin • Predikatiivi on • yksikönnominatiivissa, • jos subjekti on konkreettinen asia: Pekka on iloinen. • jos lause on geneerinen: Täytyy nukkua, kun on sairas. • jos lauseessa kuvataan säätä:Ilma / sää on kaunis. • jos predikatiivi on substantiivi: Kiipeily on jännittävä urheilulaji. • monikonnominatiivissa, • jos subjekti on yhtä kokonaisuutta tai paria tarkoittava monikkosana: Sakset ovat terävät.Kengät eivät ole uudet. • jos subjekti tarkoittaa tiettyä joukkoa: Tuon mäyräkoiran jalat ovat lyhyet.

10. Predikatiivi 3/3 takaisin lauseenjäseniin • yksikön partitiivissa, • jos subjekti on aine- tai abstraktisana: Maito on hapanta. Aika on rahaa. • jos lauseessa ei ole subjektia: Suomessa on kallista. • jos predikatiivi on substantiivi ja kuvaa, mitä materiaalia tai tyylisuuntaa subjekti on:Tuoli on jugendia. • Jos predikatiivi ilmaisee subjektin olevan osa kokonaisuutta: Gibraltar ei ole Aasiaa, se on Eurooppaa. • monikon partitiivissa, • jos subjekti on monikossa: Miehet ovat väsyneitä. • jos subjekti on numeroilmaus: Kolmannes opiskelijoista on yli 30-vuotiaita. • jos lause on passiivissa: Vappuna ollaan riehakkaita. • genetiivissä, • jos se ilmaisee omistajan: Monisteet ovat luennoitsijan, eivät opiskelijan.

11. Adverbiaali takaisin lauseenjäseniin • ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, kestoa, toistuvuutta, tilaa, välinettä, keinoa tai ehtoa. • voi edustaa mitä tahansa sanaluokkaa. • Niiden paikka lauseessa on suhteellisen vapaa. • Adverbiaaliesimerkkejä: Luento alkoi kymmeneltä. Se pidettiin Porthaniassa. Professori puhui asiantuntevasti. • Adverbiaaleja voidaan käyttää myös vahvikesanoina: Auto oli erittäin hyvä. Pekka on jokseenkin hyväkuntoinen. Myös hänen vaimonsa on hyväkuntoinen. Lisää aiheesta kohdassa Partikkelit.

12. Attribuutti 1/2 takaisin lauseenjäseniin • on substantiivin määrite, joka tavallisesti sijoittuu pääsanansa eteen. • attribuuttina genetiivi (ei kongruoi pääsanansa kanssa): Pekan autoon tallissa. Hänen autossaan on hyvät jarrut. Autojen jarruissa on eroja. • attribuuttina adjektiivi, pronomini tai lukusana (kongruoivat pääsanan kanssa): Kaikissa uusissa autoissa ei ollut vikoja. Joidenkin vanhojen autojen kunto on usein huono. Neljällä renkaalla on mukava huristaa. • Taipumattomia ovat adjektiivitaika, aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, viime. Ostin uuden auton viime kuussa. • Tittelit ja etunimeteivät sukunimen yhteydessä taivu: PresidenttiTarja Halosella on kaksi kilpikonnaa. Lisää aiheesta kohdissa Adjektiivit ja Nominitaivutus.

13. Attribuutit 2/2takaisin lauseenjäseniin • attribuuttina partitiivi (huom. pääsanan jälkeen) Pekka osti kaksi jäätelöä.(pääsana on kaksi) Hän joi tuopin olutta.(pääsana on tuoppi) • attribuuttina elatiivi Puolet pojista tiesi vastauksen.(pääsana on puolet) Osa tytöistä jäi tulematta. (pääsana on osa) • attribuuttina jokin muu paikallissija (huom. pääsanan jälkeen) Junamatka Helsingistä Rovaniemelle on pitkästyttävä. Junayhteys Jyväskylään ei ole kunnossa.