Televisiotutkimus

1. Televisiotutkimus Helsingin Avoin yliopisto 17.11.2010 Heidi Keinonen heidi.keinonen@uta.fi

2. Kurssin sisällöt 3.11.2010 Suomalaisen television ja televisionkatsomisen historiaa 10.11.2010 Television ohjelmistot ja kerronta 17.11.2010 Television yleisöt 24.11.2010 Television politiikkaa

3. Kurssin kotisivut HY -> Elokuva- ja televisiotutkimus -> Opinto-opas -> Televisiotutkimus http://www.helsinki.fi/elokuvatutkimus/Heidi/Televisiotutkimus.html

4. Essee pituus 7-10 liuskaa rivivälillä 1,5; noin 18 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien palautus: ke 8.12.10 mennessä osoitteeseen: Avoin yliopisto, Elokuva- ja televisiotutkimus, PL 4 (Kluuvikatu 7, 5. krs), 00014 Helsingin yliopisto liitä mukaan kansilehti! arviointi: (0) 1-5

5. Televisio yleisöjen tuottajana

6. televisio yleistyi Suomessa nopeasti suurista yhtenäisyleisöistä yleisön fragmentoitumiseen televisio olohuoneissa: Tichi (1991): tv perheen kokoajana (electronic hearth) Nyman (2005): tv sohvan jälkeen merkityksellisin esine olohuoneessa statusarvo toisaalta tv:n piilottaminen, sulauttaminen

7. Kotouttaminen Silverstone, Hirch & Morley 1994 tv:n kaksoismerkitys: esine ja viestintäväline teknologioiden kotouttamisen vaiheet: valtaaminen (teknologia tulee saataville) kohteellistaminen (teknologia hakee paikkaansa kodissa) yhdistäminen (teknologia osaksi kodin rutiineja) muuntaminen (teknologia kodin ja yhteiskunnan sekä kulttuurin välittävänä tekijänä)

8. Televisio arjen järjestäjänä ohjelmistojen rakentaminen katsojien arjen mukaan – toisaalta ohjelmat aikatauluttavat arkea, luovat rituaaleja ja rutiinia televisio tuottaa rytmiä, kontrollia, hallintaa -> turvallisuutta, tukea muutoksissa rajoituksia, säätelyä, aikatauluja -> järjestettävä arkea rutiiniin liittyvää: lohdullisuus, pakottavuus, harhailu

9. televisio tuottaa kodeissa erilaisia hierarkioita ja moraalijärjestyksiä televisio perheen mediana perheen hierarkiat vanhempien ja lasten monimutkaiset valtasuhteet Muumit ym. lasten aikakäsityksen muovaajina vanhukset

10. sukupuolittunut katsominen: Morley 1986 maskuliininen katsomissuhde: intensiivinen katsominen, asiaohjelmat, realistinen fiktio feminiininen katsomissuhde: silmäilevä tai sosiaalinen katsominen, fiktio, romanssi kamppailu kaukosäätimen hallinnasta maskuliininen valta

11. Ritualistinen katsominen McQuail (1997) rutiinit arkisia, jokapäiväisiä (esim. uutisten katsominen) rituaalit etukäteen suunniteltuja, kaukaisia ja live-lähetyksiä (esim. itsenäisyyspäivän vastaanotto) toistuvan rituaalin yhdistävä voima: perhe, ystävät, kansakunta keskeistä aikaan ja paikkaan kytkeytyvät merkitykset – televisioteksti taka-alalla nostalgia muokkaa arkea, muistoja - sukupolvikokemus

12. tunteet ja katsomiskokemus tv-muistot: pelko, järkytys, ilo – tunteet liittyvät sekä ohjelmiin että katsomistilanteeseen Grossberg: affektin käsite affektiivisessa kokemuksessa tekstit toimivat panostuskarttoina ja määrittävät energiankäytön erilaisia muotoja, määriä ja kohteita -> panostetaan tärkeiksi koettuihin kohteisiin ja rakennetaan identiteettiä Nikunen (2005): ”Me vihaamme Ally McBealia” (ulkonäkö, anoreksia, epävarmuus, tyttömäisyys)

13. Yhteisöllinen katsominen kuvitellut yhteisöt (Anderson 1983) samanaikainen katselu – kuuluminen ja erottautuminen kansalliset ja globaalit yleisöt digitalisoituminen -> eriaikaisia katselukulttuureja todellisuus-tv – vahva samanaikaisuuden rakentaminen: äänestykset, tulokset

14. Euroviisut (Pajala 2006) tyypillinen niukkuuden ajan televisiospektaakkeli vahva kytkös kansallisuuteen euroviisuhistoria kansallisena kertomuksena syklinen aikakäsitys: ”vuodesta toiseen on petytty” muistaminen ja unohtaminen ajallinen etäisyys Länsi-Eurooppaan: lähetysaika ja kulttuurinen etäisyys http://www.youtube.com/watch?v=tZuc2_Y0fxQ&feature=related

15. tv-ohjelmat sosiaalisena tapahtumana perheen kanssa katsominen opiskelijat -> kavereiden kanssa katsominen (esim. Frendit) ohjelmat seuraavan päivän puheenaihe (juoruilu) -> yhteisöllisyys työpaikoilla ym.

16. Mediavälitteiset katastrofit ja kriisit jäsentävät historiaa tv-muistot: prinsessa Dianan kuolema, WTC-iskut, koulusurmat, tsunami 2004 Romanian vallankumous http://www.youtube.com/watch?v=zti3Ya9ae-I tsunami läheisyys vs. kaukaisuus (länsimaiset uhrit ja kansallinen näkökulma) tiedonkulun ongelmat : kumuloituva uutinen virallinen tiedotus vs. internet, amatöörikuvat, ihmiset/uhrit itse uutismateriaalin tuottajina

17. Uudet julkiset televisiot McCarthy 2001: televisio muokkaa tilan ja ajan suhteita myös kodin ulkopuolella televisio odotuksen naamioijana – legitimoitua ajan kulutusta lentokentät, odotushuoneet, vanhainkodit ”mukana oleminen”, kuuluminen, yhteys haettuihin sosiaalisiin todellisuuksiin (Couldry 2004)

18. Televisiotutkimus yleisöjen tuottajana

19. Yleisöt konstruktioina yleisöjä määrittelevät mediatuotanto, tutkija, kriitikko, vastaanottaja ymmärrys yleisöstä muuttunut yleisötutkimus yleisö massana, tuotteena – toisaalta yleisö kuluttajina katsojalukumittarit (edelleen tärkeitä ohjelmistonsuunnittelussa) – eivät kerro, miten katsotaan

20. mediavaikutusten tutkiminen kognitiiviset ja affektiiviset vaikutukset MCR-perinteen mielipidetiedustelut, paneelitutkimukset esim. tv-väkivallan vaikutusten tutkimus lapsiyleisöt ongelmallista syy-seuraus-suhteiden osoittaminen

21. katsojatutkimus yleisö katsojina psykoanalyyttiset teoriat katsojuus määrittyy mediaesityksen tarjoaman position kautta; katsoja samastuu kameran silmän tuottamaan näkökulmaan -> valta-asema katsojan, tekijöiden ja hahmojen katseet identifikaatio = katsoja sekä samastuu että tekee eroa mediaesitykseen erit. elokuvatutkimuksessa

22. katsojat harrastajina: identiteettejä ja sosiaalisia suhteita rakennetaan kuluttamisen kautta -> kuluttaminen = merkitysten tuottamista digitalisoituminen -> yleisöistä tuottajiksi Abercombie & Longhurst (1998): kuluttaja – fani – kultisti – entusiasti – pientuottaja fragmentoituminen, osayleisöt fanitutkimus (Herkman 2002)

23. Televisiotutkimuksen nousu 1980-luvulla kulttuurintutkimuksellinen käänne kiinnostus katsojiin, tulkintoihin nautinnot: kulttuurinen ja ruumiillinen mielihyvä (Lacan & Barthes) merkitykset: mediaesitykset laitetaan merkitsemään itselle mielekkäällä tavalla (Grossberg) feministinen tutkimus, identiteetin ja sukupuolen kysymykset haastattelut, etnografia makrotasolta mikrotasolle

24. Aktivoitu yleisö osallistuvan kulttuurin hyödyntäminen (yleisön osallisuus sisäänkirjoitettuna) faniutuva yleisö intermediaalisuus Hautakangas (2006): populaarissa media-kulttuurissa uusi yleisöksi asettumisen tapa (BB) vahva tietoisuus omasta roolista yleisönä virittyminen samaan diskurssiin tekstin kanssa, vahva affektiivinen panostus aktiivinen vuorovaikutus tekstin ja tuotannon kanssa,

25. kritiikki aktiivisen katsojan paradigmaa kohtaan 1990-luvulla aktiivisesta interaktiiviseksi katsojaksi toisaalta: rutiini ajelehtimisena, lorvailuna (vrt. virran käsite) -> televisionkatsomisen tylsyys ja toisteisuus sohvaperuna televisio julkisissa odotustiloissa Nikunen 2008

26. Televisiofanius fanikulttuuri lat. fanaticus = temppelipalvelija, omistautunut uususkonnollisuus affektiivisuus toiminta kytkeytyy populaarikulttuuriin fani-identiteetti

27. fanius syntyi televisiotoiminnan vakiinnuttua aluksi elokuvafaniuden muotoja – tähti/näyttelijä -> sarjallisuuden myötä kohti sarjojen maailmaa science fiction -kulttuuri 1980-luvulla Suomessa fanius tv-käytännöissä: tähtivierailut (Payton Place, Kauniit ja Rohkeat) internet 1990-luvun puolivälissä fanifiktio http://www.fanfiction.net/forums/tv/

28. Nikunen 2005: Xena -> kulttifanius (aktiivinen ja tiivis yhteisö, runsas fanituotanto) http://www.youtube.com/watch?v=_dF3VTOcbuo Ally Mc Beal -> trendifanius (affektiivinen katsomiskokemus, paljon fanimateriaalia) Marco Bjurström -> tähtifanius (yksityinen, aktiivinen fanitoiminta) http://www.youtube.com/watch?v=mqDlJoyPgTc

29. Yleisötutkimuksen tulevaisuus? teknologinen kehitys (mobiililaitteet, internet, digit. tallennus) ja mediakonvergenssi intermediaalisuus: tv, internet, kirjat, lehdet internet-tutkimus: yhteisöt, keskustelut todellisuus-tv:n tutkimus

30. Miten tutkia liikkuvia yleisöjä? (Ruohomaa 2008) mediankäyttäjät nomadeina (Grossberg 1988) horisontaalinen liikkuvuus = sosiaalinen nousu tai lasku vertikaalinen liikkuvuus = maantieteellinen, teknologinen ja tekstuaalinen liikkuvuus

31. Kiitos!