HYVINVOINTIA JA OSAAMISTA LIIKUNNAN AVULLA Vasaramäen koulu Turun Palloseuran Juniorijääkiekko ry Hyvinvointipalvelujen

1. HYVINVOINTIA JA OSAAMISTA LIIKUNNAN AVULLA Vasaramäen koulu Turun Palloseuran Juniorijääkiekko ry Hyvinvointipalvelujen kehittäminen seuran ja kunnan välillä

2. MUKANA OLEVAT SEURAT • Etelä-Pirkanmaan Kiekko, Urjala – kouluyhteistyö (Esa Säteri) • HIFK, Helsinki – Helsingin kaupungin liikuntavirasto (Teemu Levijoki) • Ilves, Tampere – kouluyhteistyö (Janne Saari ja Pasi Saarinen) • Kiekkoreipas, Lahti – kouluyhteistyö/Hollola (Toni Pasuri) • Kärpät, Oulu – kouluyhteistyö (Santeri Hilli) • Raision Nuorisokiekko, Raisio – kouluyhteistyö (Pasi Palonen) • S-Kiekko, Seinäjoki – kouluyhteistyö (Teemu Ekman) • SaiPa, Lappeenranta – kouluyhteistyö (Tiina Kopakkala) • SJL, Keskimaan alue – Piispalan Leiri- ja nuorisokeskus (Mika Väärälä) • SNMKY, Saarijärvi – Piispalan Leiri- ja nuorisokeskus (Toni Huotari) • TPS, Turku – kouluyhteistyö (Marko Mäenpää) • Turun Urheiluliitto – Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus (Jyrki Terävuo) • Uplakers, Ylöjärvi – kouluyhteistyö (Tommi Ruuhonen) • Vetelin Urheilijat, Veteli – kouluyhteistyö (Joonas Kivinen) Palloliiton hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana lisäksi Tappara ja Rauman Lukko

3. LAADULLISET TAVOITTEET 1/2 • saada koulun käyttöön koulun arjen kannalta tärkeimmäksi ajaksi avustaja – noin neljäksi tunniksi päivittäin • Koulunkäyntiavustajaa tarvitaan ensisijaisesti erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen ja 3.-6. luokkien liikuntalinjan oppilaiden opetusjärjestelyihin • Erityisesti oppilaat, joilla on HOJKS omine oppimateriaaleineen, tarvitsevat koulunkäyntiavustajan tarjoamaa ”vierihoitoa” • Kun oppilaat ovat koulussa, apua tarvitaan • Avustajan työajasta tulee voida seuran kanssa sopia joustavasti mutta pitkäjänteisesti • Työaika alakoulussa voi olla klo 8-12, 9-13 tai 10-14 • työnjohdon kannalta tilanne kevenee, kun työnjohdon ei tarvitse miettiä enää koulunkäyntiavustajan oppituntien ulkopuolista työllistämistä

4. LAADULLISET TAVOITTEET 2/2 • Saada seuran ja koulun yhteisellä rekrytoinnilla kummankin osapuolen kannalta sopiva henkilö • yhdessä sovitut valintakriteerit • Tukea näin työllistyvää henkilöä tämän urakehityksessä • Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto tai • Työntekijän akateemisten opintojen jatkamista työn ohella on pyrittävä myös tukemaan • Kummallakin organisaatiolla mahdollisuus työntekijän työllistämiseen tämän valmistuttua

5. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET • Koulunkäyntiavustajan työpanos koulun käyttöön ”puoleen hintaan” • Tulevaisuudessa tavoitteena työllistää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa kaksi puolipäiväistä koulunkäyntiavustajaa yhden kokopäiväisen sijaan • Tämän työparin työaikoja rytmittämällä koulunkäyntiavustaja olisi opetuksen tukena aina klo 8-14 – koko koulun työajan

6. KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA • Seura on työnantaja. Kunta ostaa seuralta koulunkäyntiavustajan palvelut. • Seura laskuttaa kuntaa. • Seuran ja kunnan välille laaditaan kirjallinen sopimus. • Kunta ei lähde tukemaan seuraa • Kunta hakee epätyypillisellä työsuhteella säästöä ja tehokkuutta • Kantavatko seuran siivet, kun ESR-tuki päättyy? • Koulun ei ole mahdollista työllistää pysyvästi muodollisesti epäpätevää koulunkäyntiavustajaa. • Yhteistyöhön tulee sisällyttää työllistetyn henkilön pätevöitymiskoulutus.

7. KOULUN JA SEURAN VÄLINEN YHTEISTYÖ TULEVAISUUDESSA ENNEN OLI ENNEN – NYT ON NYT: • Kummankin on saatava asiakkaikseen entistä suurempi osuus pienenevistä ikäluokista. • Säästäminen on tullut jäädäkseen. ENTÄ HUOMENNA: • Voisiko yhteistyöstä olla apua kummankin vetovoimaisuuden vahvistamisessa? • Paikallisten brändien hyödyntäminen: mielikuvien hallitseminen • Voisiko yhteistyöstä olla apua kehitettäessä toiminnan laatua yhteiset resurssit hyödyntäen? • Resurssien jakaminen