emergenssi ei reduktiivinen naturalismi pragmaattinen realismi l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Emergenssi, ei-reduktiivinen naturalismi, pragmaattinen realismi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Emergenssi, ei-reduktiivinen naturalismi, pragmaattinen realismi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 16

Emergenssi, ei-reduktiivinen naturalismi, pragmaattinen realismi - PowerPoint PPT Presentation


  • 110 Views
  • Uploaded on

Emergenssi, ei-reduktiivinen naturalismi, pragmaattinen realismi. Sami Pihlström Tampereen yliopisto & Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.pihlstrom@helsinki.fi. Emergenssin tunnusmerkkejä (vrt. esim. Achim Stephan 1999).

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Emergenssi, ei-reduktiivinen naturalismi, pragmaattinen realismi' - irma


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
emergenssi ei reduktiivinen naturalismi pragmaattinen realismi

Emergenssi,ei-reduktiivinen naturalismi,pragmaattinen realismi

Sami Pihlström

Tampereen yliopisto & Jyväskylän yliopisto

Sähköposti: sami.pihlstrom@helsinki.fi

emergenssin tunnusmerkkej vrt esim achim stephan 1999
Emergenssin tunnusmerkkejä (vrt. esim. Achim Stephan 1999)
  • taustalla yleensä – muttei välttämättä – materialismi (ei-reduktiivinen fysikalismi, supervenienssi, riippuvuus, determinaatio?)
  • holistiset ”systeemiominaisuudet” (vrt. ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa”)
  • ei-redusoituvuus (ei-johdettavuus)
  • selittämättömyys, ennustamattomuus? (ei välttämättä: vrt. ontologinen vs. episteeminen emergenssi)
  • determinismi vs. indeterminismi?
  • alaspäin suuntautuva (esim. mentaalinen) kausaatio (downward causation)
  • emergenssin kantajat: oliot, ominaisuudet, lait jne.?
  • diakroninen vs. synkroninen emergenssi
emergenssin m ritelmi
Episteemiset määritelmät: emergenssi on teoriarelatiivista, suhteellista tieteelliseen tietoon (esim. Ernest Nagel 1961).

P on systeemin x emergentti ominaisuus suhteessa teoriaan T (ja ajanhetkeen t, jona T on muotoiltu tms.), joss T:stä ei voida johtaa väitettä P(x).

Ontologiset määritelmät: emergenssi ei ole suhteellista tietoon tai teorioihin vaan ontologinen, todellisuuden aito piirre.

P on systeemin x emergentti ominaisuus, joss millään x:n osalla ei ole ominaisuutta P (Mario Bunge 1981).

Emergenssin määritelmiä
emergenssin m ritelmi jatkoa
Emergenssin määritelmiä (jatkoa)
  • Nykykeskustelu sivuuttaa episteemiset määritelmät (jäänne loogisen empirismin metafysiikan vastustuksesta) ja keskittyy ontologisiin emergenssin luonnehdintoihin.
  • Bungen ontologinen määritelmä on kuitenkin liian heikko: onko esim. ominaisuus ”sisältää viisi kiveä” viiden kiven kasan emergentti ominaisuus, koska tätä ominaisuutta ei ole millään tuon kasan osalla? (I. Niiniluoto, Maailma, minä ja kulttuuri, 1990.)
  • Emergenssin määritelmän on kyettävä erottelemaan emergentit ja ei-emergentit (”resultantit”) systeemiominaisuudet. Molemmat ovat riippuvaisia systeemin osista tai osien vuorovaikutuksen determinoimia, mutta edelliset ovat ”uusia” ja osiin palautumattomia jossain sellaisessa mielessä, jossa jälkimmäiset eivät ole.
ontologinen m ritelm jatkoa
Ontologinen määritelmä (jatkoa)
  • Vahvempi määritelmäehdotus (Niiniluoto): P on systeemin x emergentti ominaisuus, joss ei ole [vs. emme tunne] sellaisia tosia teorioita, joista voitaisiin johtaa väite P(x).
  • Näin määriteltynä emergenssi on todellisuuden objektiivinen piirre. Se ei ole suhteellista historiallisesti muuttuviin teorioihin tai siihen, mitä maailmasta tiedämme. (Vrt. tieteellinen realismi.)
  • Niiniluoto: Popperin maailmojen 2 (mieli) ja 3 (kulttuuri) emergoituminen maailmasta 1 (aineellinen maailma).
  • Yksityiskohtaisempia ontologisia määritelmiä – ks. esim. Achim Stephan, Emergenz (1999).
  • Heikko vs. vahva ontologinen emergenssi?
pragmatismin n k kulma emergenssikeskusteluun
Pragmatismin näkökulma emergenssikeskusteluun
  • Historiaa:
    • Klassisella pragmatismilla (C.S. Peirce, William James, John Dewey ym.) ei kovin läheisiä suhteita ns. klassiseen brittiläiseen emergentismiin (C. Lloyd Morgan, Samuel Alexander, C.D. Broad ym.).
    • Myöskään nykypragmatistit eivät juuri osallistu emergenssistä käytävään metafyysis-mielenfilosofiseen debattiin. Esim. Hilary Putnam: emergenssi on ”a bad metaphor”, koska sen vaarana on mielen mystifiointi ja reifiointi.
putnamin emergenssikritiikki
Putnamin emergenssikritiikki
  • ”[Emergence] is a bad metaphor because it suggests that all the true statements expressible in the vocabulary of the ’basic’ sciences of physics, chemistry, biology … might have been true without there being consciousness or intentionality. In short, it suggests that we might conceivably have all been Automatic Sweethearts [viittaus William Jamesin esittämään ajatuskokeeseen!], and that it is ’mysterious’ that we aren’t.” (H. Putnam, The Threefold Cord, 1999, p. 174.)
pragmatismi ja emergentismi
Pragmatismi ja emergentismi
  • Deweyn evolutionaarinen naturalismi (ks. esim. Experience and Nature, 1929) voidaan kuitenkin tulkita emergenssifilosofian muodoksi (”emergentti naturalismi”): luonnollinen evoluutio tuottaa ”uusia” rakenteita ja ominaisuuksia, mm. mielen, järjen, vapauden, kulttuurin, ...
  • Ihminen on osa luontoa: tiedonhankintaa, tutkimusta, moraalia yms. on tarkasteltava luonnollisen organismin tapoina reagoida ympäristöönsä ja ratkaista ongelmatilanteitaan (”problematic situations”).
dewey ja emergenssi
Dewey ja emergenssi
  • “At a stage at which an inquirer wants to keep ‘life,’ let us say, within ‘nature,’ at the same time not ‘degrading’ it to what he fears some other workers may think of ‘nature’ – or perhaps similarly, if he wants to treat ‘mind’ within organic life – he may say that life or mind ‘emerges,’ calling it thereby ‘natural’ in origin, yet still holding that it is all that it was held to be in its earlier ‘non-natural’ envisionment. The transactional view of emergence, in contrast, will not expect merely to report the advent out of the womb of nature of something that still retains an old non-natural independence and isolation. It will be positively interested in fresh direct study in the new form. It will seek enriched descriptions of primary life processes in their environments and of the more complex behavioral processes in theirs.” (J. Dewey & A. Bentley, Knowing and the Known, p. 121.)
pragmatismi ja emergentismi jatkoa
Pragmatismi ja emergentismi(... jatkoa)
  • G.H. Meadin The Philosophy of the Present (1932) sisältää eksplisiittisimmän pragmatistisen emergenssin käsitteen tematisoinnin.
  • “What we seek in the environment [of experience] is a statement of the world out of which the emergent has arisen, and consequently the conditions under which the emergent must exist, even though this emergence has made a different world through its appearances.” (The Philosophy of the Present, p.42.)
klassisen pragmatismin j nnite
Klassisen pragmatismin jännite
  • Emergenssi (evoluutio, uutuus, luovuus) vs. jatkuvuus (vrt. Peircen synekismi): missä määrin todellisuudessa esiintyy ”uusia” kvaliteetteja/tasoja ja missä määrin kaikki, mitä on, on jatkumossa kaiken muun kanssa?
  • Peirce korosti eniten jatkuvuutta, Mead emergenssiä (ja Dewey siltä väliltä). Vrt. T. Goudge (1973).
emergenssi nykypragmatismissa joseph margolis
Emergenssi nykypragmatismissa: Joseph Margolis
  • “[C]ultural or Intentional entities (possessing incarnate properties) are emergent, in that: (i) their existence and ‘generation’ cannot be accounted for, causally or in any other way, in terms of the existence and the causal (or other generative) powers of the (non-Intentional) entities with respect to which they are emergent; and (ii) their existence and generation can be accounted for, causally (or in other ways), in terms of other entities and their causal (or other generative) powers, if and only if they belong to the same emergent ‘level of reality’. Intentional entities are culturally emergent, then, in that the mode of their emergence and generation is specific to that level of reality at which their ‘integrity’ is and only is preserved, viz. the cultural.” (J. Margolis, Historied Thought, Constructed World, 1995, p. 219; emphases in the original).
margolis jatkoa
Margolis (... jatkoa)
  • “By an emergent order of reality [...] I mean any array of empirical phenomena that (i) cannot be described or explained in terms of the descriptive and explanatory concepts deemed adequate for whatever more basic level or order of nature or reality the order or level in question is said to have emerged from, and (ii) is causally implicated and cognitively accessible in the same ‘world’ in which the putatively more basic order or level is identified.” (ibid., p. 257; emphases in the original).
  • Jää epäselväksi, missä mielessä (ja missä määrin) Margolisin ja Putnamin näkemykset lopulta eroavat toisistaan – Putnamin emergenssikritiikistä huolimatta. Myös Putnamin pragmaattinen realismi on tulkittavissa ei-reduktiiviseksi naturalismiksi, jonka mukaan mm. normatiivinen emergoituu faktuaalisesta ja vice versa (vrt. fact/value entanglement).
emergenssi ja panpsykismi
Emergenssi ja panpsykismi
  • Erityisesti tietoisuuden emergoitumista fysikaalisesta maailmasta on pidetty ”mysteerinä”. Tätä mysteeriä ei synny, jos tietoisuus ei lainkaan emergoidu jostakin sellaisesta, mikä ei ole tietoisuutta.
  • Kaksi mahdollisuutta: tietoisuutta ei todella ole tai se on redusoitavissa pois lopullisesta tieteellisestä maailmankuvasta (eliminativismi, reduktionismi) tai tietoisuus (mielellisyys, mentaalisuus) on primitiivisessä muodossa jo kaikessa olevassa (panpsykismi).
emergenssi ja panpsykismi jatkoa
Emergenssi ja panpsykismi(... jatkoa)
  • Pragmatismin perinteessä viehtymystä panpsykismiin: vrt. Peirce (synekismi), James, ...
  • Ehkä jopa Putnamin eräät muotoilut pragmaattisesta realismista ja hänen reduktiivisen naturalismin kritiikkinsä viittaavat tähän suuntaan? (Putnam itse luultavasti kauhistuisi ajatusta.)
  • Panpsykismi voi olla (ei-reduktiivista) naturalismia: protomentaalisuus ei mystistä vaan täysin luonnollista? Luonto on kaikki, ja kaikki on luontoa, mutta luonto ei redusoidu fysiikan kuvaamaan luontoon.
  • Thomas Nagel, ”Panpsychism” (Mortal Questions, 1979): panpsykismi seuraa uskottavista premisseistä (mm. emergenssin hylkäämisestä). Vrt. esim. Chalmes, Seager.
  • Vrt. prosessifilosofia (Whitehead, Hartshorne)?
kirjallisuutta
Kirjallisuutta
  • El-Hani, C.N. & Pihlström, S. (2002), ”Emergence Theories and Pragmatic Realism”, Essays in Philosophy 3:2, www.humboldt.edu/~essays.
  • Kim, J. (1998), Mind in a Physical World, MIT Press, Cambridge, MA & London.
  • Nagel, T. (1979), Mortal Questions, Cambridge University Press, Cambridge.
  • Niiniluoto, I. (1990), Maailma, minä ja kulttuuri, Otava, Helsinki.
  • Pihlström, S. (2002), ”The Re-Emergence of the Emergence Debate”, Principia 6:1, 133-181 (special issue on emergence and downward causation, ed. C.N. El-Hani).
  • Popper, K.R. & Eccles, J.C. (1977), The Self and Its Brain, Routledge and Kegan Paul, London.
  • Stephan, A. (1999), Emergenz, Dresden University Press, Dresden & München. (Vrt. Stephanin monet aihetta käsittelevät artikkelit!)