per meren raideliikenteen kehitt mismahdollisuudet 2012 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012 PowerPoint Presentation
Download Presentation
Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 32

Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012 - PowerPoint PPT Presentation


  • 156 Views
  • Uploaded on

Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012. Perämeren joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet. 21.3.2012. Tausta Työn tavoitteet Toimintaympäristön nykytila ja kehitysnäkymät 3.1 Väestö 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012' - ingrid


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
per meren raideliikenteen kehitt mismahdollisuudet 2012

Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012

Perämeren joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet

21.3.2012

sis llysluettelo

Tausta

Työn tavoitteet

Toimintaympäristön nykytila ja kehitysnäkymät

3.1 Väestö

3.2 Elinkeinot ja työllisyys

3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö

3.4 Matkailu

3.5 Liikennejärjestelmä

Joukkoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät

4.1 Linja-autoliikenne

4.2 Raideliikenne

Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Perämerenkaarella

5.1 Rataverkon kuvaus

5.2 Perämerenkaaren rataosat

5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet

5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä

Matkustajapotentiaali

7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma

7.2 Asemien saavutettavuus

7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet

Sisällysluettelo
1 tausta

Perämerenkaarta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdistyneimpänä raja-alueena ja Euroopan Unionin pohjoisimpana teollisuuden tutkimuksen ja osaamisen keskittymänä

Rautatiestön merkitys alueen kehittymiselle suuri, niin matkailuliikenteen, elinkeinoelämän voimakkaassa kasvussa olevien kuljetusten kuin kansainvälisten kehittämiskäytävien osalta

Alueen rataverkko on osa BothnianCorridoria, jota on esitetty Suomen ja Ruotsin toimesta uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T prioriteetteihin

Alueella käynnissä Bothnian Green Logistic Corridor-hanke BGLC (6/2011-3/2014), jonka tavoitteena on lisätä BothnianCorridorin yhteistä suunnittelua, käyttöä ja hyödyntämistä

Perämerenkaarelle laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000-luvun alussa

Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen suunnitelman keskeinen kehittämiskohde

Junayhteyksien kehittämisestä on puhuttu pitkään

Bussiliikennettä kokeiltu yhden yrittäjän toimesta välillä Oulu-Luulaja – ei säilynyt elinvoimaisena

Ruotsin puolella on suunniteltu Haaparannalle asti ulottuvaa junaliikenteen toteuttamista uuden radan valmistuessa

Henkilöliikenne Luulajasta Suomen rajalle käynnistyy vuonna 2014

Työmarkkinoiden alueelliset tarpeet

Työvoiman liikkuvuutta yli rajojen pitää lisätä

Yritysten ja työnvälityksen yhteistyön lisääminen

Kaupankäynnin ja matkailun edistäminen

Suomen puolella keskeisen ongelman muodostaa radan sähköistyksen puute välillä Kemi – Tornio

Radan sähköistyksestä on puhuttu, mutta suunnitelmia ei ole

Ratkaisut kytkennässä mm. mahdollisiin kaivoskuljetuksiin

Tornion Itäiselle seisakkeelle liikenne vähäistä

Matkailun sesonkiaikoina Kolariin useampia vuoroja päivässä, muina aikoina noin 3 vuoroa viikossa

Junaliikenteen suosio Pohjois-Suomessa tullee kasvamaan Seinäjoki – Oulu radan perusparannuksen valmistuessa. Tällöin junamatka nopeutuu Oulusta Helsinkiin arviolta 1,5 tuntia  Tarve pohtia junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia myös Oulun pohjoispuolella

1. TAUSTA
2 ty n tavoitteet

Kartoittaa tarpeet ja mahdollisuudet Perämeren henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi

Analysoida toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin

Analysoida ratakapasiteetin tilanne ja kehitysnäkymät

Selvittää joukkoliikennetoimijoiden, kuntien ja viranomaistahojen näkemykset Perämerenkaaren joukkoliikenteen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista

Määrittää junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan kehityspolun keskeiset toimenpiteet

2. TYÖN TAVOITTEET
slide5

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT3.1 Väestö3.2 Elinkeinot ja työllisyys3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö3.4 Matkailu3.5 Liikennejärjestelmä

3 1 v est
3.1 Väestö

Perämerenkaarella noin 710 000 asukasta

Suomen puolella noin 460 500 asukasta

Oulun seutu, lähes 230 000 asukasta

Ruotsin puolella 249 500 asukasta

Luulaja, noin 74 500 asukasta

Alueen väestö on kasvanut v. 1998-2008 yli 4 %

Väestönkasvu jatkuu voimakkaana

Väestönkehitys Pohjois-Suomessa 2010-2040

Väestönkehitys painottuu kaupunkialueille ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle: Oulu, Rovaniemi, Kemi-Tornio

Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden negatiivinen väestönkehitys näyttää jatkuvan erityisesti Itä-Lapissa, Pohjois-Lapissa, Torniolaaksossa

Kaivostoiminnan käynnistyminen ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen voi kääntää alueiden väestönkehityksen kasvuun

Kittilä, Kolari-Pajala

Sodankylä

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan

väestöennuste v. 2010-2040

3 2 elinkeinot ja ty llisyys
3.2 Elinkeinot ja työllisyys

Perämerenkaari EU:n pohjoisin osaamisen ja teollisuuden keskittymä

Kemi-Tornio-Haaparanta

Ostosmatkailun kasvu

IKEA noin 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa

Kauppakeskus Rajalla 2,3 miljoonaa asiakasta vuodessa

Valmisteilla olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa alue osoitettu ostosmatkailun kehittämismerkinnällä

Teollisuuspainotteinen elinkeinoelämä kärsinyt laskusuhdanteesta

Outokummun toiminnan kehittyminen

440 M€ investointiohjelma käynnissä

Inoxum-yrityskauppa vireillä  Outokumpu maailman suurimmaksi ruostumattoman teräksen valmistajaksi

Metsäteollisuus

Metsä-Botnia ja Stora Enso

Kehitteillä energiahankkeita

Mm. Kemin biodieseltehdas ja Meri-Lapin useat tuulivoimahankkeet

Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset, logistiikka

Tornionlaakso

Matkailulla potentiaalia

Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset

Tunturi-Lappi

Matkailun kasvu hidastunut talouden taantumassa, joillakin alueilla investoinnit jatkuvat

Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet!

Kittilä ja Kolari-Pajala  Kaivostoiminnan käynnistyminen Kittilässä ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen Kolari-Pajala alueella muuttaa alueen elinkeino- ja väestörakennetta positiiviseen suuntaan

Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu

Oulu kansainvälisen huipputeknologian, IT- ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskus,

Vahva puu-, paperi- ja terästeollisuus

Panostetaan yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen, logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan, hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin

Keski-Pohjanmaa

Kemian alan suurteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus

Vene- ja puutuoteteollisuus

Mineraaliesiintymät ja metsät

slide8

Norrbotten

Elintarviketeollisuuden ja viennin voimakas kasvu

Matkailun kasvu

Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet

Alueella sijaitsevat Ruotsin suurimmat kaivokset

Rautamalmia, kuparia ja kultaa

Suunnitteilla useita uusia kaivoshankkeita

Monipuolinen yliopistokaupunki Luulaja

Terästeollisuus, IT

Kaupan, matkailun ja palveluiden voimakas kasvu rajan tuntumassa

Kuljetus ja logistiikka

Tavoitteena tehokas junaliikenne v. 2012-

Yhteydet Suomeen ja Venäjälle

Västerbotten

Malmi-, metsä- ja vesivoima alueen kansantalouden perusta

Skelleftefältet-kaivoskenttä Euroopan malmirikkaimpia alueita

Uumaja monipuolinen yliopistokaupunki

Uudet toimialat mm. elämysteollisuus ja taideteollinen muotoilu

rajat ylitt v ty ss k yntiliikenne

Yrityksillä paljon yhteistyötä yli rajojen

Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne:

Haaparanta-Tornio välillä pendelöiviä noin 500-600

Pendelöinti välillä Tornio-Kemi-Keminmaa–Norrbotten noin 850 – 950

Koko Perämerenkaaren alueella noin 1000 rajat ylittävää pendelöijää(v. 2009)

Suomen kunnista Torniosta eniten työmatkoja Ruotsiin

Tornio, Ylitornio, Rovaniemi  Haaparanta, Övertorneå, Luleå, Kiiruna

Haaparanta, Övertorneå, Luleå  Tornio, Ylitornio

Liikkuvuus kasvanut 1999-2009

Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita

Työmatka-alueiden laajeneminen Luulajasta Skellefteån, Kiirunaan ja Haaparannalle. Oulusta Kokkolaan, Kajaaniin ja Tornioon sekä Tornio-Haaparannalta Rovaniemelle ja Kolari-Pajalaan

Lisääntyvä kansainvälisyys  Yritysten perustaminen ja työllisyys

Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne

Lähteet: CrossborderTornadalen – arbetsmarknaderocharbetskraftensrörlighet 2009, NordiskPendlinskarta 2009

3 3 opiskelu ja koulutusyhteisty
3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö

Perämerenkaaren koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta

Haaparanta-Tornio, koulunkäyntiä yli rajojen

Sopimus vapaasta koulukäynnistä yli rajan peruskouluissa v. 1978

Rajanylinen toisen asteen ammatillinen koulutus

Rajaton Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu (KTAMK)

Interreg IVA Pohjoinen –ohjelman suurimpia toimijoita

Koordinoi yhdessä Luulajan teknillisen yliopiston (LTU) kanssa EU:n laajuista Process IT.EU innovaatio- ja osaamiskeskittymää, jossa kehitetään tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla uusia tuotteita ja palveluita teollisuuden PK-yrityksille

Aktiivista hankeyhteistyötä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kokkolasta Skellefteåon

Käynnissä 15 kansainvälistä hanketta (3/2012)

Osaamiskaari (BothnianArc of Knowledge) –suunnitelma

Tavoitteena alueen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisääminen

Tavoitteena lisätä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, avata rajoja ja tehdä liikkuminen maiden välillä helpommaksi

Oulun, Lapin ja Luulajan yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Käytännön tason yhteistyötä oppilaitosten välillä paljon

Esim. Nordicminingschool, kaivosalan koulutusyhteistyö Oulun yliopiston ja Luulajan teknillinen yliopiston kesken

3 4 matkailu

Pohjois-Ruotsi

Norrbotten toiseksi suosituin suomalaisten matkailukohde Ruotsissa

11 % Ruotsiin suuntautuvista matkoista!

Ostosmatkailu ja wellness

Kansallispuistot, erämaasafarit, kalastus

Kulttuuri, saamelaiskylät

Tunturit (mm. Kebnekaise)

Pohjois-Suomi

Lapin tunturialueet, mm. Levi ja Ylläs

Ostosmatkailu

Kemin lumilinna

Kansallispuistot, luonto- ja kalastusmatkailu

Joulupukinmaa ja Arktikum

Ranuan eläintarha

Kauttakulkumatkailu

Kolarin radan jatkaminen Ylläkselle/Leville?

Tunturilapin maakuntakaavassa ohjeellinen merkintä radan jatkamiseksi Ylläkselle  Merkintä mahdollistaa ratalain mukaisen suunnittelun

Maakuntakaavassa selvitettävänä yhteytenä on osoitettu lisäksi kansainvälistä matkailua tukeva raideyhteys Leville

Kasvavan matkailun tarpeet

Riippuu kaivoshankkeista

3.4 Matkailu

Yöpymiset perämerenkaaren alueella alueittain v. 2010 (majoitusliikkeet, mökit, retkeilymajat ja matkailuvaunupaikat)

Lähteet: Tilastokeskus, matkailutilasto 2011, Fakta om svensk turism 2010

3 5 liikennej rjestelm

Liikenteellisesti Kemi-Tornio-alue on koko Lapin ja Ruotsin Norrbottenin liikennejärjestelmän solmukohta

Rajaliikenne, matkailu, teollisuus, satamat, Kemi-Tornion lentoasema jne.

Liikennejärjestelmän rungon muodostavat valtatiet 4, 21 ja 29

Tornion kautta kulkee Suomen ainoa rautatieliikenteen maayhteys Ruotsiin

Tornio-Haaparanta Suomen vilkkain raja-asema

noin 14 miljoonaa henkilöä/vuosi

Länsi-Lapin liikennesuorite noin 620 milj. autokilometriä

1/3 koko Lapin liikennesuoritteesta

Tieliikennemäärät Oulun ja Kemin välillä kasvaneet koko 2000-luvun

Maantieliikenteen ennustetaan kasvavan Lapissa 20 % v. 2040 mennessä (vrt. v. 2006)

Matkailun vaikutus liikennemääriin erittäin suuri, esim. VT 4:llä huhtikuussa lauantain vuorokausiliikenne kasvoi 3150 hlöautoa/vrk

Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet

Alueen saavutettavuuden parantaminen

Kemi-Tornion alueen kehittyminen Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi

Elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, logistiikka (kaivoshankkeet, teollisuus ja matkailu)

Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen, työmatkaliikenne

Raideliikenteen kehittäminen

Elinkeinoelämän kuljetukset

Henkilöliikenne, sujuvat liityntä- ja jatkoyhteydet

Ratayhteyden Kemi-Tornio-Haaparanta sähköistäminen

3.5 Liikennejärjestelmä

Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011

slide13

Huom!

  • Liikenneviraston Rajaliikennetilastossa ei ole huomioitu Krannikadun liikennettä
  • noin kolmasosa rajaliikenteestä jää tilastoimatta
  • Vuonna 2008 henkilö- ja pakettiautojen tilastoinnissa puutteita (laiteongelmat)
4 joukkoliikenteen nykytila ja kehitysn kym t 4 1 linja autoliikenne 4 2 raideliikenne
4. Joukkoliikenteen nykytila ja kehitYSnäkymät4.1 Linja-autoliikenne4.2 Raideliikenne
4 1 linja autoliikenne

Liikenne vahvasti yhteiskunnan tukemaa

Suomen sisäistä osto- ja linjaliikennettä

Rajat ylittävä linja-autoliikenne kasvanut viime vuosina

Tornio – Haaparanta kaupunkilinja

Kemi – Haaparanta seutuliikenne

Oulu – Luulaja välillä ajettiin yhden yrityksen toimesta bussiliikennettä  ei säilynyt elinvoimaisena

Linja-autoliikenne välillä Oulu – Haaparanta

Veljekset Salmela Oy

Oulu  Haaparanta, ark. 7 vuoroa/vrk, 5:50-23:35

Haaparanta  Oulu, ark. 3 vuoroa/vrk, 11:30-19:05

Matkailun lisääntyminen  edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle

Haaparannan ja Tornion kaupungilla rakenteilla yhteinen matkakeskus

Sijainti valtakunnan rajalla Haaparannan puolella

4.1 Linja-autoliikenne
bussiyhteydet ruotsista suomeen

Tapanisbuss

Ajaa Torniosta Tukholmaan ja Tukholmasta Tornioon talvella kaksi kertaa viikossa ja kesällä neljä kertaa viikossa

Länstrafiken Norrbotten

Luulajasta Tornioon : ark. 6 vuoroa, la 5 vuoroa ja su 4 vuoroa

(osa vuoroista Uumajasta asti)

Torniosta Luulajaan: ark. 4 vuoroa, la 3 vuoroa ja su 3 vuoroa

(osa Uumajaan)

Bussiyhteydet Ruotsista Suomeen
4 2 raideliikenne

Suomen sisäinen liikenne Tornion rautatieasemalle päättyi v. 1988

Suomen ja Ruotsin välinen henkilöliikenteen yhteys lakkasi v. 1992

Ruotsin henkilöliikenne Haaparannalle lakkautettiin v. 2000

Tornio-Haaparanta alueen ainoa käytössä oleva henkilöliikenneterminaali on Torpissa sijaitseva Tornion itäinen seisake

Henkilöliikennettä Tornion itäiselle seisakkeelle noin 3 krt/viikko, tiheämpää vuorotarjontaa joulu- ja talviloma-aikaan

Matkustajamäärä Tornion Itäisellä seisakkeella 3 330 (vuonna 2011)

Tornion Itäisen seisakkeen vähäisen vuorotarjonnan takia torniolaiset käyttävät paljon Kemin asemaa

Rataosuuksilla Rovaniemi-Kemi-Oulu henkilöliikennettä huomattavasti enemmän

Oulu-Kemi ja Kemi-Rovaniemi yhteysväleillä 7 vuoroa vuorokaudessa

Oulun asemalla 757 265 matkustajaa ja Kemin asemalla 160 650 matkustajaa v. 2011

Rovaniemen asemalla 369 098 matkustajaa vuonna 2011

Ruotsi

Rataosuudella Luulaja-Kiiruna rajoitettua päivittäistä liikennettä

Boden-Kalix-Haaparanta, uusi linjaus avataan liikenteelle vuonna 2012

Vahva tahtotila pohjoisen raideliikenteen kehittämiseen olemassa

4.2 Raideliikenne
slide18

Rautateiden henkilöliikenne vuonna 2010

Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011, JärnvägstrafikpåNordkalotten, Vision 2025

slide19

Henkilöjunaliikenteen matkustajamäärät 2035

(Liikenneviraston PTS)

?

?

Matkustajaennuste

Kemi-Tornio-Haaparanta?

Vaihtoehto A: Päätettyjen hankkeiden lisäksi ei uusia hankkeita, joilla vaikutusta henkilöjunien matka-aikaan

Vaihtoehto C: Toteutettujen hankkeiden lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra-hankkeet, jotka vaikuttavat henkilöjunien matka-aikoihin

slide20

5.Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät perämerenkaarella5.1 Rataverkon kuvaus5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

5 1 rataverkon kuvaus
5.1 Rataverkon kuvaus

Rataverkko, päällys-, rakenneluokat ja sähköistys (VR, Rataverkon kuvaus 1.1.2012)

slide22

Nopeusrajoitukset rataverkolla, Tilanne 31.12.2010

Ratojen sähköistys, Tilanne 31.12.2010

Lähde: Liikennevirasto 2011

5 2 per merenkaaren rataosat

Rataosat Pohjois-Suomessa

Oulu – Laurila

Sähköistetty v. 2004

Päällysrakenteen uusiminen käynnistynee vuosikymmenen lopulla

Laurila – Tornion raja

A) Laurila – Tornion asema

B) Tornion asema – Tornion raja

Rataosa sähköistämättä

Sähköistäminen riippuu kaivoskuljetusten kehittymisestä (RHK)

Tornio-Kolari

Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä  varmistetaan henkilö- ja tavaraliikennöinnin jatkuvuus ja turvallisuus

Laurila - Kemijärvi

Sivuradat

Tornio – Röyttä

Kemi – Ajos

Rataosat Pohjois-Ruotsissa

Haaparanta-Kalix

Uusi sähköistetty rata valmis 2012

Nopeus 250 km/h

Turvallisuussyistä tasoristeysten määrää vähennetty

Nopeuttaa työmatkoja

Ensimmäinen osa Perämerenkaaren raideliikennettä

Kalix-Boden

Boden-Morjärv

90 km/h

Morjärv-Kalix

140 km/h

Kunnostetaan ja sähköistetään, valmis 2012

Boden-Luulaja

Boden-Kiiruna-Narvik

5.2 Perämerenkaaren rataosat
5 3 kemi tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet
5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet

Kemi

Kemin rautatieasema - rautatieliikenteen solmukohta

Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöliikenteen junat

Laaja ratapiha jakaantuu henkilöliikenteen raiteisiin sekä tavararatapihaan

Ratapiha uusittu ja sähköistetty v. 2001-2004

Tornio

Pohjoinen seisake

Liikennepaikka avoinna henkilöliikenteelle v.1986-2004

Seisakkeella pysähtyivät Kolarin suunnan henkilöjunat

Lakkautettiin vuonna 2004

Itäinen seisake

Tornion kaupungin rautatieaseman itäpuolella Torpissa

Avattiin henkilöliikenteen käyttöön 10/2008

Palvelee Helsingin ja Kolarin välisiä henkilöliikenneyhteyksiä matkailun sesonkiaikoina

Tornion rautatieasema

Liikennevirasto muutti 12/2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi, joka käsittää Tornio sekä Tornio-rajan liikennepaikat

Ei henkilöliikennettä

Lipunmyynti lopetettiin 11/2010

Henkilöliikenteen aseman sijainti tulevaisuudessa?

Yhteinen henkilöliikenteen asema Haaparannan kanssa? Sijainti?

Rajat ylittävän henkilöliikenteen käynnistyessä Tornion aseman olisi palveltava sekä Kolariin että Ruotsiin suuntautuvaa liikennettä

slide25

5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

  • Haaparanta
  • Rautatieaseman kehittäminen:
    • Eteläinen läheisempi raide Ruotsin liikenteelle ja pohjoinen Suomen liikenteelle
    • Eteläistä laiturialueen madaltaminen
  • Matkakeskuksen rakentaminen 2012 nykyisten toimintojen yhteyteen
  • Uutta infrastruktuuria: parkkialueet, kävely- ja pyörätiet, pyöräparkki ja bussipysäkit
  • Luulaja
  • Selvitetään koko ratapihan investointitarpeet
  • Boden
  • Laiturialueen korotus ja parantaminen
  • Kalix
  • Aseman kehittäminen:
  • A) Aseman uudelleen sijoittaminen keskustan pohjoispuolelle
  • B) Aseman kehittäminen nykyisellä paikalla keskustan itäpuolella
6 toimijoiden n kemykset per meren raideliikenteen kehitt misest
6. Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä
  • VR
  • Ei suunnitelmia Perämerenkaaren raideliikenteen kehittämiseksi
  • Vähäisien matkustajamäärien vuoksi intressi henkilöliikenteen kehittämiseksi vähäinen
  • Vanha kalusto poistuu hiljalleen ja aiheuttaa investointitarpeita
  • Tornion Itäinen seisake palvelee vain pitkänmatkaista liikennettä
  • Matkailua palvelevalle sesonkiaikaiselle liikennöinnille kysyntää  pyritään myös tarjoamaan vuoroja
  • Suomalaisten rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle mahdollistaa muiden liikennepalveluita tarjoavien operaattoreiden toimimisen henkilöliikenteen palveluiden tarjoajana vuodesta 2020 lähtien.
  • Liikennevirasto
  • Henkilöliikenteen kehittäminen voimakkaasti kytköksissä kaivoskuljetusten kehittymiseen ja suuntautumiseen
    • Kaivosyhtiö Northland Resources AB valitsi Pajalan kuljetussatamaksi Narvikin  kuljetusreitti Kemin kautta ei toteudu, Kolari-Kemi-kuljetusreitin suunnittelu päättynyt 2011
    • Hannukaisen kuljetukset perämeren satamien kautta?
  • Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä
  • Oulu-Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopulla
  • Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla (mm. TEN-verkonlaajuus, rajaliikenne)
  • Lapin liitto
  • Lapin maakuntasuunnitelma ja Länsi-Lapin maakuntakaava korostavat rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen tärkeyttä ja mahdollistavat kaavamerkinnöillä joukkoliikennekäytävien kehittämisen
  • Perämerenkaari osoitettu maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä  Luo edellytykset seudulliselle ja kansainväliselle yhteistyölle
  • Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet Perämerenkaarella, Länsi-Lapin ja Barentsin käytävillä osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä
  • Alueidenkäyttö mitoitetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi
  • Rautatieosuus Kyläjoelta Ruotsin rajalle on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana rautatienä
slide27
7. Matkustajapotentiaali7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma7.2 Asemien saavutettavuus7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen
7 2 asemien saavutettavuus suomessa
7.2 Asemien saavutettavuus Suomessa
  • Alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista :
  • Noin 293 000 asukasta
  • Noin 113 500 työpaikkaa
7 3 matkustajapotentiaalin arvioiminen

Väestö

Vuonna 2010 alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista noin 293 000 asukasta

Väestön kasvu painottuu vahvasti Oulun kaupunkiseudulle

Kaivoshankkeiden vaikutus alueelliseen väestönkasvuun huomattava  vaikutukset liikkumistarpeeseen

Elinkeinoelämä

Toimintojen keskittyminen rajalle, rannikolle ja rautatieyhteyksien varsille

Matkailuliikenne

Matkailun sesonkiaikoina Kolarin henkilöliikenteen junissa hyvä kuormitusaste

Ongelmana kausiluonteisuus

Raideliikenteen matkustajapotentiaali riippuvainen pohjoisten matkakohteiden vetovoimaisuudesta

Matkakohteiden ja yhteyksien markkinointi!

Pystyykö raideliikenne kilpailemaan matkustajista lentoliikenteen kanssa?

Rajat ylittävän opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen kasvu

Väestön vanhetessa/vähetessä kasvavat tarpeet työvoiman liikkuvuuden lisäämiselle yli rajojen

Rajat ylittävän koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta (Oulu-Luulaja)

Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita

7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

Jatkotoimenpiteenä: Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen (VR)

- Erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus rataosan henkilöliikenteeseen

8 rajat ylitt v n junaliikenteen k ynnist miseen t ht v n toiminnan keskeiset toimenpiteet
8. RAJAT YLITTÄVÄN Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet

*riippuu kaivoshankkeista ja tavaraliikenteen suuntautumisesta

 TAVOITTEENA SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISET NOPEAT HENKILÖJUNALIIKENTEEN YHTEYDET

Perämeren kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiin luontevasti kytkeytyvä raideliikenne

9 jatkotoimenpiteet ja selvitystarpeet
9. Jatkotoimenpiteet ja selvitystarpeet
  • Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen
    • Selvitetään erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus Kemi-Tornio-Haaparanta rataosan henkilöliikenteeseen
  • Selvitys liikennöinnin järjestämisen periaatteista ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
    • Henkilöjunaliikenteen yhteydet Haaparantaan käynnistyvät vuonna 2014  Tarve määritellä kehittämispolku ja toimenpiteet joukkoliikenneyhteyksien yhteensovittamiseksi ja henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Suomen puolella
      • Selvitetään mitä toimia joukkoliikenteen järjestämiseksi on tarpeen toteuttaa Suomen puolella heti kun henkilöliikenne Haaparantaan käynnistyy
      • Määritellään kehittämispolku, toimenpiteet ja vastuutahot henkilöjunaliikenteen yhteyksien edistämiseksi Suomen puolella
    • Rahoitus: Bothnian Green Logistic Corridor (06/2012 – 03/2014)?
  • Lobbaus- ja markkinointimateriaalin laatiminen