Kankaanpää Leppäsen korttelin kehittämisselvitys kevät 2003

1. Kankaanpää Leppäsen korttelin kehittämisselvitys kevät 2003 Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@keskustakehitys.fi Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 www.keskustakehitys.fi

2. Johdanto Selvityksen taustaa Keskustakehitystä pyydetty laatimaan päivitetty toimintasuunnitelma nk. Leppäsen korttelille. Kortteliin on vuonna 1998 laadittu Keskustakehityksen ja A-konsulttien yhteistyönä kehittämissuunnitelma. Tällöin kortteliin esitettiin kaksi erityyppistä toiminnallista korttelivaihtoehtoa: Lasikatteinen sisäkatu Kattamaton kävelykuja Lasikatteista sisäkaturatkaisua päätettiin viedä eteenpäin ja ratkaisun pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos. Korttelin kehittäminen ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Selvityksen rakenne • Lähtö/ nykytilanteen päivitys (korttelin kehittämispotentiaalin kartoitus) • Korttelin sisältökonseptin päivitys • aiemmin laadittujen korttelisuunnitelmien kommentointi • ehdotus päivitetyksi sisältökonseptiksi • Jatkotoimenpiteet • jatkosuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioitavat seikat (toteutettavuuden reunaehdot) • toimenpideohjelma Keskustakehitys Oy 08.04.2003 Leena Suomela konsultti

3. Keskeisiä toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ( vrt. v. 1998 selvitys), joilla vaikutus Leppäsen korttelin kehittämiseen: kiinteistöala muuttunut rajusti yksittäisten toimialojen muutokset: pt- kauppa muu vähittäiskauppa: kodintekniikka, vaatetus, hyvinvointi… paikalliset muutokset asuntojen kysyntä liike-/ toimitilakysyntä muut 1. Lähtö- / nykytilanteen päivitys

4. 1.1. Muutokset kiinteistöalalla Muutokset: kiinteistöala ammattimaistunut: kiinteistönomistus eriytynyt varsinaisesta ydinliiketoiminnasta (esim. vähittäiskauppa: liiketilat omistaa joku taho, liikettä pyörittää toinen, liiketilan rakentamista rahoittanut kolmas). Eli uusissa hankkeissa rahoittaja on usein eri taho, kuin liiketilan loppuomistaja tai loppukäyttäjä. perinteiset sijoittaja/rahoittajatahot – valtakunnallisesti toimivat pankki- ja vakuutuslaitokset – luopuneet/ luopumassa aktiivisesti kiinteistöomaisuudestaan (sekä sijoituskiinteistöt että omat toimitilat) valtakunnallisten sijoittajien kiinnostus ns. kasvukeskuksissa (Helsinki, Tre, Turku, Oulu …) Vaikutukset: • Paikallisten sijoittajien merkitys korostunut etenkin pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla. • Tiloja ei tehdä varastoon: kysynnän ja tarjonnan on kohdattava. Rakentamaan ei lähdetä, ellei riittävästi varmoja loppukäyttäjiä (pitkiä vuokrasopimuksia liike- ja toimitiloille, ostajia/vuokraajia asunnoille). • Tilat on oltava joustavasti muunneltavia (vuokrattavissa erityyppisille yrityksille). • Rahoittajat edellyttävät, että uusien kohteiden sisältökonsepti on oltava uskottava – pitkälläkin tähtäimellä.

5. Muutokset: päivittäistavarakaupan muutoksia: kansainvälinen kilpailu ( Lidl, mahdollisesti muitakin tulossa) liikeaikalain muutokset (suosii tällä hetkellä pieniä, alle 400m2:n myymälöitä, kuinka kauan?) suurten yli 2.000m2:n myymälöiden rakentamisen ohjaus tiukentunut yleisesti ottaen kilpailu vähittäiskaupassa on kiristynyt: näkynyt erityisesti kodintekniikka- ja vaatekaupassa. ketju- ja franchising –konseptit vakiinnuttaneet asemansa kasvavana alana pidetään erityisesti hyvinvointi- ja terveysalaa (huom. väestön ikääntyminen, yleinen kiinnostus terveellisiä elintapoja kohtaan) elokuvateatteritoiminnasta tullut ”massatoimintaa”: suuret moniteatterisalikeskukset yleistyneet. Taustalla sekä viihtymiskulttuurin muutos että tarjontalähtöiset tekijät (tekniikan kehittyminen/ vaatimukset). 1.2. Muutokset muilla toimialoilla Vaikutukset: • Pt- kaupassa pienmyymälätilojen kysyntä kasvussa (?) • Suomalaiset oppineet ”luottamaan merkkeihin”: paikalliset vahvat merkkiliikkeet ja valtakunnalliset/ kansainväliset ketjuyritykset valloittaneet markkinoita. Näistä tullut sekä kuluttajien että liiketilojen vuokraajien suosikkeja. • Hyvinvointipalveluita tarjoavien yritysten liiketiloille kysyntää jatkossakin. • Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla elokuvateatteri-toiminnan pyörittäminen yhä useammin paikallisten aktiivien ansiota. Uusien teatterien ja elokuvasalien rakentaminen tekniikkaa vastaavaksi kallista.

6. Muutokset: Kankaanpäässä päivittäistavarakaupan muutoksia: suuret päivittäistavarakaupan yksiköt ovat keskittymässä Asemakadun varteen: Lidl rakenteilla, avaa vuonna 2003, S-Marketilla aluevaraus. Muilla liikkeillä myös kehittämis-suunnitelmia vireillä. ydinkeskustassa pienempiä pt-myymälöitä Spar (600m2) ja Siwa (233m2) ydinkeskustan päivittäistavara-kaupan tarjontaa täydentää torimyynti Kankaanpään keskustan erikoiskauppa on pysynyt melko monipuolisena. Torin ympäristön katutason liiketilat täysin vuokrattuja. Tyhjiä tiloja 2. kerroksissa. Lähikaupungit – Pori ja Tampere – vahvistaneet asemaansa kaupan ja viihteen keskuksina. Kumpaankin kaupunkiin avattu mm. elokuvakeskus, Porissa Kauppakeskus Iso Karhua laajennettu jne. 1.3. Paikalliset muutokset Vaikutukset: • Pt- kaupassa Kankaanpäässä ei suurille myymälöille tarvetta/ kysyntää, keskustassa mahdollisesti kysyntää pienelle myymälälle, jos sopiva paikka tarjolla (?) (mm. Siwalla vanhahkot, pienet tilat) • Ydinkeskustan ja keskustan pohjoisosan keskinäisessä kaupallisessa roolissa odotettavissa muutoksia. Keskustan vetovoiman ylläpitämiseen kiinnitettävä huomiota: erikoiskaupalla taipumus hakeutua pt-myymälöiden läheisyyteen. Kaupallisen kehittämisen ohella mahdollista panostaa mm. keskustamiljöön sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyiden kehittämiseen. • Keskustan erikoiskaupan tarjonnassa vielä kehittämispotentiaalia. Selvitettävä mm. eräiden valtakunnallisten ketjujen kiinnostus (esim. Lindex, KappAhl, MustaPörssi…) • 2. kerroksen myymälätiloille ei juuri kysyntää, huomioitava uusien kohteiden suunnittelussa. • Uuden elokuvateatterin rakentaminen Kankaanpäähän ei liiketoiminnallisesti realistinen, ellei kaupunki tms. mukaan rahoittamaan hanketta.

7. 2. Korttelisuunnitelman päivitys Useat erilaiset kortteliratkaisut mahdollisia (vrt. aiemmat selvitykset, kuvat seuraavilla sivuilla) Valitulla kortteliratkaisulla vaikutus mm.: rakentamisen vaiheistukseen kaupalliseen ja toiminnalliseen vetovoimaisuuteen hankkeiden rahoitusmalliin/ sijoittajien kiinnostukseen hankkeen toteutettavuuteen, rakentamisen käynnistymiseen. Keskeisiä kortteliratkaisun suunnittelussa huomioitavia tekijöitä: liiketilojen kysyntä (määrä ja sijainti?) asuntojen kysyntä (asuntojen tyyppi/ koko?) 2. krs. toimisto- tms. tilojen kysyntä pysäköinti- ja huoltoratkaisut: asiakaspysäköinti (maan tasoon vai halliratkaisu?) asukaspysäköinti huoltojärjestelyt Torin ympäristön suunnitelma VE1 / 1996 Torin ympäristön suunnitelma VE2 / 1996

8. ”Lasikatteinen sisäkatu”, 1 krs. / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

9. ”Lasikatteinen sisäkatu”, 2 krs. / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

10. ”Lasikatteinen sisäkatu”, kellari / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

11. ”Kattamaton kävelykuja”, 1 krs./ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

12. ”Kattamaton kävelykuja”, 2 krs./ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

13. ”Kattamaton kävelykuja”, kellari/ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

14. 2.1. Kommentteja aiemmin tehtyihin suunnitelmiin (kuvat edellä) ”Lasikatteinen sisäkatu”: kauppakeskusmainen kokonaisuus, jossa yhdistyy liike- ja toimistotiloja (1-2 krs.) sekä asuntoja (3.krs) monipuolinen tarjonta + rakentamisen vaiheistaminen hankalaa/ mahdotonta? raskas konsepti nykyoloissa Kankaanpäähän? Huom. laajuus kokonaisuudessaan vs. todellinen tilojen kysyntä: 1. krs. vs. 2-3 krs.!? asiakaspysäköinti hallissa toimiiko halliratkaisu Kankaanpäässä, saadaanko hallin käyttöaste riittävän korkeaksi, että kannattava? toteutettavuuden ja konseptin ylläpitämisen (keskuksen kaupallinen johtaminen) kannalta oleellista, että taustalla olisi yksi keskeinen sijoittaja/ omistajataho löytyykö em. sijoittajaa? ”Kattamaton kävelykuja”: • kahden rakennusmassan rajaama ”perinteinen kauppakatu”, jossa rakennusten katutasossa liiketiloja, yläkerroksissa asuntoja (ja toimisto-tiloja) • rakentaminen vaiheistettavissa 2-3 osaan + • perusratkaisultaan em. selkeämpi, kevyempi konsepti nykyoloissa Kankaanpäähän? • asiakaspysäköinti hallissa • toimiiko halliratkaisu Kankaanpäässä, saadaanko hallin käyttöaste riittävän korkeaksi, että kannattava? • hankkeen toteuttajana voi olla useita sijoittaja/ omistajatahoja (erilliset kiinteistöyhtiöt mahdollisia) • hallinnollisesti joustavampi ratkaisu • rahoittajien hankkiminen edelliseen verrattuna helpompaa?

15. Seuraavissa kuvissa esitetyn suunnitelman pohjaksi valittiin ”Kattamaton kävelykuja” –konsepti, jota Keskustakehitys pitää nykyoloissa toteutettavuudeltaan realistisempana vaihtoehtona. Perustelut: omistus/ rahoitusjärjestelyt joustavammat vaiheistus joustavampi Ratkaisua kehiteltiin edelleen. Suunnitelman katutason liiketiloista laadittiin 2 ideatasoista toiminnallista vaihtoehtoa. Asiakaspysäköinnin osalta tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa korttelin sisäisenä maantasopysäköintinä. Huolto on esitetty toteutettavaksi katutasosta. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma

16. Ratkaisussa lähdetty seuraavista reunaehdoista: liiketilojen kysyntä: alustavan selvityksen perusteella kysyntää katutason liiketiloille on olemassa. Sen sijaan 2. krs. liiketiloille ei. mahdollisia vetäjäyrityksiä: kodintavara/ kodinelektroniikka, muoti&vaatetus, pankki&vakuutus sekä mahdollisesti pieni, alle 400m2:n päivittäistavaramyymälä asuntojen kysyntä: uusien keskusta-asuntojen kysyntä ollut laimeaa. Alustavan selvityksen perusteella ilmennyt, että kysyntää saattaa kuitenkin olla erityisesti seniori-ikäisten keskuudessa (taajaman ulkopuolelta keskustaan haluavilla). Arvostavat mm. torin läheisyyttä (=mielellään näkymät), palveluiden helppoa saavutettavuutta, esteettömyyttä. Nämä huomioitava tiloja suunniteltaessa. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma • 2. krs. toimisto- tms. tilojen kysyntä • alustavan selvityksen perusteella vaikuttaa, että ”perinteisten” (uusien) toimistotilojen kysyntä erittäin vähäistä. (Ei olla valmiita maksamaan uuden toimistotilan edellyttämää vuokraa.) • toimitilakysyntää saattaisi kuitenkin olla mm. lääkäripalveluilla, pankeilla/ vakuutuslaitoksilla, joiden tilat vaativat räätälöityjä ratkaisuja, jotka helpommin toteutettavissa uusiin tiloihin. • pysäköinti- ja huoltoratkaisut: • asiakaspysäköinti: maan tasoon ja tien varteen esitetty yhteensä n. 20 autopaikkaa (+ mahd. LPA-alue) • asukas- ja liikkeenharjoittajien pysäköinti esitetty kellariin (toteutus vrt. ”kattamaton kävelykuja-ratkaisu” / v.1998) • liiketilojen tavarahuolto toteutetaan katutasosta

17. A- talo: ”Liiketilaa + asuntoja” • Asukaspysäköinti: • hallipysäköinti korttelin alla B- talo: ”Liiketilaa + asuntoja” ramppi kellariin 13 ap • Asiakaspysäköinti: • korttelin sisällä, katutasossa • kadunvarsipysäköinti • muualla (tori, LPA-alue?) LPA- alue mahdollisen hidaskadun varteen? C- talo: ”Liiketilaa + toimistoja” 6-7 ap Leppäsen kortteli –perusratkaisu jalankulkuraitti / ” taidepolku? ” Tavarahuolto katutasosta, ulkokautta

18. Leppäsen kortteli – vuokrattava pinta-ala taloittain (arvio) • A-talo yht. 870 m2 : • katutason liiketilaa yht. n. 290 m2 • asuntoja 2. ja 3. krs. yht. n. 580 m2(=290m2 + 290m2) • B-talo yht. 860 m2 : • katutason liiketilaa yht. n. 470 m2 • asuntoja 2. ja 3. krs. yht. n. 390 m2(=195m2 + 195m2) • C-talo yht. 1090m2 : • katutason liiketilaa yht. n. 580 m2 • toimistotilaa 2. krs. yht. n. 510 m2 yhteensä n. 2.820 m2 (lisäksi: pysäköintihalli/ varastot kellarissa)

19. Korttelin rakennusoikeus: Toimistotilojen ja asuntojen kysyntä sekä kaupunkikuvalliset tekijät määrittelevät viimekädessä rakennusten korkeuden. Suunnitelmaluonnoksessa A- ja B-talot on esitetty kolmikerroksisina muodostuen katutason liiketilakerroksesta ja kahdesta asunto-kerroksesta. Rakennukset voidaan toteuttaa myös kaksikerroksisina. Tällöin kuitenkin huomioitava mm. hissikustannukset. C-talo on esitetty kaksikerroksisena liikerakennuksena. Katutaso on varattu kaupallisille toiminnoille, toinen kerros toimistolle ja/ katutason liikkeiden ”back office”-toiminnoille. Tällaisille toiminnoille on arvioitu olevan kysyntää yhden kerroksen verran. Korttelin rakennusoikeus on johdettu em. lähtökohdista – siitä, mitä kortteliin luontevasti on saatu mahtumaan. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma • Kuvissa esitetyt pinta-alat ovat suuntaa-antavia ns. vuokrattavia aloja. Käytävä-, ym. aputilojen pinta-aloja ei ole arvioitu. Vuokrattavan alan perusteella arvioituna kuvissa esitetyn tyyppisen kortteliratkaisun kokonaisrakennusoikeus on noin 3.200- 3.500 k-m2 luokkaa. • Korttelin asukaspysäköinti on esitetty toteutettavaksi korttelin alaisena n. 35 paikan pysäköintiluolana ”Kattamaton kävelykuja” –mallin mukaisesti (ei sisälly edellä esitettyyn rakennusoikeuteen).

20. C- talon tilaratkaisut: Suunnitelmakuvissa C-talon toiseen kerrokseen on esitetty sijoitettavaksi vain toimistoja. Taustalla on toisaalta pyrkimys pitää rakennuksen konsepti selkeänä (puhdas liikerakennus), toisaalta asumisviihtyvyystekijät: Kysyntäeroista johtuen, usean erityyppisen toiminnon (liiketilat, toimistot, asuminen) yhdistely samaan rakennukseen luo paineita tilojen loppukäyttäjien hankintaan. Rakentamispäätöksen tekeminen saattaa lykkäytyä sen takia, ettei tietylle tilalle löydy käyttäjää. Pääsääntöisesti onkin niin, että mitä yksinkertaisempi rakennuksen konsepti on, sitä pienempi on loppukäyttäjien löytämiseen liittyvä riski ja sitä selkeämpi myös rakentamispäätöksen tekeminen. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma • Liikenteen haittatekijöiden vuoksi kulma ei ole asumisen kannalta yhtä viihtyisä kuin A- ja B-talot, jossa asunnot ja niiden parvekkeet saadaan avautumaan etelään suojaiselle kävelykujalle. Toisaalta kysyntä saattaa osoittaa, että asukkaat arvostavat Kauppakadulle avautuvia näkymiä korttelin läpi kulkevan sisäkujan sijaan, mikä saattaa puoltaa C-talon 2. (ja 3.) kerroksen osoittamista asunnoille. • C- talon toisen kerroksen käyttötarkoituksen määrääkin viimekädessä paikallinen kysyntä: missä määrin ja millaisille 2. kerroksen toiminnoille Leppäsen korttelissa on kysyntää – toimistoille vai asunnoille.

21. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma Asiakaspysäköinti - kortteliin vai korttelin ulkopuolelle? Jos asiakaspysäköinnin osalta korttelissa päädytään ratkaisuun, jossa pysäköinti voidaan osoittaa korttelin ulkopuolelle (esim. LPA – alueena Torikadulle suunnitellun hidaskadun varteen), nykyisen Leppäsen talon kulmaus (C-talon kohta+ pysäköintialue) voidaan tällöin toteuttaa katutason liiketilojen osalta mukaillen aiemmin esitettyä ”Kattamaton kävelykuja”- vaihtoehtoa (katso kuvat edellä). Ratkaisu lisäisi korttelin katutason liiketilaa noin 605m2:n verran. (”Kattamaton kävelykuja-vaihtoehdon perusteella C-talon katutason liikekerroksen pinta-ala olisi tällöin n. 1.185m2). • Pysäköinnin sijoittaminen korttelin ulkopuolelle onkin perusteltua Leppäsen korttelin katutason liiketilan maksi-moimiseksi. Toisaalta moni asiakas (ja yrittäjä) arvostaa liikkeiden helppoa saavutettavuutta ja sitä, että pysäköinti-paikka löytyy liikkeen vierestä (vrt. esim. automarketit). • Asiakaspysäköinnin toteutus tulee pohtia tarkemman korttelisuunnittelun kuluessa.

22. 2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma Toiminnallisten vaihtoehtojen vertailua (kuvat seuraavilla sivuilla): Vaihtoehdossa 1 on esitetty ratkaisu, jonka perusajatus on sijoittaa jokaiseen rakennukseen yksi suuri vetäjäyritys. Korttelin läpi kulkevan kävelykadun varrelle avautuu pienempiä erikoisliikkeitä. Vaihtoehdossa 2 on tutkittu mahdollisen pt-myymälän (alle 400m2) sijoittamista kortteliin. Tässä vaihtoehdossa on lisäksi esitetty, että C-taloon sijoitettaisiin esim. pankki&vakuutus-yhtiö tai apteekki. Tämän tyyppisten yritysten ns. ”back office”-tilat voivat sijaita 2. kerroksessa. Ratkaisun etuna olisi, että se aktivoisi ja tehostaisi katutason liiketilojen käyttöä asiakaspalvelutarkoituksiin. Lisäksi ”vähemmällä kysynnällä olevalle” toisen kerroksen tiloille saataisiin osoitettua pääkäyttäjä, mikä edesauttaisi koko liiketalon rakentumista. • C-talon toisen kerroksen liiketiloja tulisi tarjota sellaisille yrityksille, joille on aitoa lisäarvoa sijoittumisesta uusiin tiloihin. Pankki&vakuutus -yhtiön ohella mahdollisia muita käyttäjiä voisi siten olla esim. lääkäriasema, jolle voi olla hyötyä mahdollisuudesta räätälöidä tiloja tarpeita vastaaviksi. • Julkisille palveluille on suunnitelmassa esitetty tilaa vain n. 50m2 yhteispalvelu-pisteen verran – enemmänkin voisi olla. Jos jatkosuunnittelun myötä syntyvä kortteliratkaisu ja rahoitus mahdollistavat suuremman julkisen tilan esim. moni-käyttösalin (konsertti/elokuva-sali) rakentamisen Leppäsen kortteliin olisi sillä luonnollisesti myönteinen vaikutus korttelikokonaisuuteen. • Vaihtoehdot 1 ja 2 eivät ole toisiaan poissulkevia: lopullinen liiketilamix täsmentyy jatkosuunnittelun aikana ja on todennäköisesti yhdistelmä esitetyistä vaihtoehdoista.

23. pankki-automaatti matkatoimisto Torin kulmalla vetäjäyksikkö hampurilaisravintola n. 135 m2 n. 50 m2 (ulko-terassi) Liiketilaa: yht. n. 760 m2 A =290 m2 ( sis. 50 m2 varastot) B=470 m2 n. 50 m2 n. 30 m2 kukat n. 25 m2 pyörät /varasto karkkikioski n. 55 m2 muoti & vaatetus ramppi kellariin n. 55 m2 13 ap lahjatavarat / sisustus n. 360 m2 Huolto muoti& vaatetus Huolto parturi/ kampaamo optikko n. 360 m2 n. 40 m2 Suuret vetäjäyritykset kodinkone & elektroniikka n. 60 m2 n. 60 m2 n. 60 m2 kaupungin yhteispalvelupiste/ näyttelytila kiinteistön- välitys 6-7 ap Leppäsen kortteli (katutaso) – toiminnallinen vaihtoehto 1

24. optikko muoti& vaatetus kahvila n. 75 m2 n. 60 m2 (kahvilan terassi) n. 100 m2 n. 55 m2 pienliiketiloja kävelykadun varteen? Riippuu pt-myymälän tilatarpeista ja lopullisesta tilaratkaisusta parturi/ kampaamo ramppi kellariin n. 470 m2 13 ap päivittäistavara-myymälä Huolto Huolto Mahdollisen pt-myymälän sijainti n. 400 m2 kodinkone & elektroniikka n. 180 m2 pankki & vakuutus tai apteekki Pankki / vakuutus, tai apteekki, ”back office” –tilat 2. krs. 6-7 ap Leppäsen kortteli (katutaso) – toiminnallinen vaihtoehto 2

25. Yksi yhteinen porras-huone A ja B talolle? Hissin mitoitus: riittävän suuri mm. pyörätuolia käyttäville n. 75 m2 n. 55 m2 n. 95 m2 n. 65 m2 Asuntoja: yht. n.485 m2 / kerros A =290 m2 / kerros B=195 m2 / kerros n. 65 m2 • Toimistotilaa: • yht. n. 510 m2, jaettavissa joustavasti erikokoisiksi tiloiksi • käyttäjiä esim. • yksityinen lääkäriasema • fysioterapia/ jalkahoitola • pankki/ vakuutus (toimistotilat 2.krs) • toimistotilaa muuhun yrityskäyttöön n. 65 m2 luhtikäytävä ulko/ sisätilaa n. 65 m2 (n. 230 m2) (n. 115 m2) (n. 80 m2) (n. 85 m2) Leppäsen kortteli (ylemmät kerrokset) Huom. etenkin B-taloon mahdollista toteuttaa joustavasti erikokoisia asuntoja: sijoitusmielessä kiinnostus saattaa kohdistua pieniin keskustakaksioihin!

26. (kahvilan terassi) Lasten leikkipaikka / ”taidetori” ? ”Mäntykangasmetsä” - aito kasvillisuus ? - valoteos ? jne… ramppi kellariin 13 ap • ”Punainen lanka” • esim. aforismien tai eläinten jälkien, taidereliefien jne. upotus kadunpäällysteen 6-7 ap Leppäsen kortteli kävelykuja – ideoita kehiteltäväksi

27. 3. Johtopäätökset ja suositukset Toteuttamisen reunaehtoja : • Kokonaiskonseptin oltava uskottava ja oikein mitoitettu eri toimintojen kysyntää vastaavaksi (esim. asuntojen tai 2.krs. toimistotilojen ylimitoitus saattaa hidastaa / estää hankkeen toteutumista) • Hankkeen rahoitus ja rahoittajat selvitettävä: paikalliset sijoittajatahot keskeisessä roolissa • Joustava suunnitteluyhteistyö: rakennussuunnittelu (mahdollisesti räätälöidyt asumisratkaisut) ja kaavoitus Ehdotus jatkotoimenpiteiksi: • Selvitykseen tutustuminen ja sen analysointi tilaajan piirissä • Selvityksen ja hankkeen esittely/ markkinointi keskeisille sidosryhmille (infotilaisuuden järjestäminen, henk.koht. kontaktit, yhteistyökumppaneiden hakeminen paikallisen median avustuksella): • potentiaaliset paikalliset/ maakunnalliset sijoittajatahot • (rakennusliikkeet) • Jatkosuunnittelun/ esisuunnittelun käynnistäminen yhdessä hankkeesta kiinnostuneiden sijoittajien, rakennus-liikkeiden ja kaupungin kanssa (tarkemmin seuraavalla sivulla)

28. 3. Johtopäätökset ja suositukset • Jatkosuunnittelu/ esisuunnittelu • projektiorganisaation muodostaminen: rahoittaja, rakentaja, kaupunki, suunnittelijat (sekä mahdollisen rakennuttaja-konsultin kiinnittäminen hankkeeseen) • kortteliratkaisun jatkokehittely • kysynnän kartoitus • asunnot (esim. kysely 55 vuotta täyttäneille) • liiketilat ( tilamarkkinointi: paikalliset / valtakunnalliset kaupan ja palvelualojen yritykset) • rakentamis- ja investointikustannusten selvittäminen • alustavat vuokratuottolaskelmat • rahoituksen varmistaminen • yksityisten rahoituskohteiden määrittely ja rahoittajien varmistaminen • julkisten rahoituskohteiden määrittely ja rahoituksen varmistaminen ( kaupunki, EU: esim. katutilat/ taide, yksittäiset liiketilat) • Hankkeen käynnistämisen julkistaminen ja informointi laajemmin eri tahoille • Toteutussuunnittelun käynnistäminen • arkkitehtisuunnittelun eteenpäin vieminen yhdessä kaavoituksen kanssa: rakennusoikeuksien tarkistaminen, pysäköintiratkaisut jne. • katutilojen suunnittelu • liiketilojen ja asuntojen markkinointi, esisopimukset vetäjäyritysten ja asukkaiden kanssa • Toteutus

29. Haastatellut Koskela, Sisko Kulmala, Alpo Kyösti, Vesa Lanne, Markku Lepistö, Toivo Rajala, Kauno Syystö, Matti (Skanska) Tuomala, Helena sekä Anttila, Maija Annala, Risto Heikkinen, Eero Liimu, Erkki