1 / 19

KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ

KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ. 7.5.2010 Pekka Heikkinen. I. TAUSTA II. HAASTEET III. TOIMINNAN ORGANISOINTIA IV. TULOKSIA?. I. TAUSTA. -digitalisoitumisen ja verkottumisen myötä lainsäädännöllä entistä suorempi vaikutus muistiorganisaatioiden toiminnan kannalta

inara
Download Presentation

KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. KAM-JURIDINEN YHTEISTYÖ 7.5.2010 Pekka Heikkinen

  2. I. TAUSTA II. HAASTEET III. TOIMINNAN ORGANISOINTIA IV. TULOKSIA?

  3. I. TAUSTA • -digitalisoitumisen ja verkottumisen myötä lainsäädännöllä entistä • suorempi vaikutus muistiorganisaatioiden toiminnan kannalta • a) tekijänoikeus: käyttöoikeudet digitaaliseen aineistoon • (mahdollisuudet tarjota yleisökäyttöön rajalliset) • b) informaatio-oikeus: miten oikeudet vs. muistiorganisaatioiden • vapaudet määritellään tietoverkoissa • -yleisökäyttö vs. yksilöiden tietosuoja (verkkoarkisto) • -aineistojen julkisuus vastaan yrityssalaisuuksien suoja/tietoturva • -valtion sensuuri-intressi? (terroristilainsäädäntö jne.) • -suodatinohjelmat kirjastoissa, kuvaohjelmien ikärajat jne

  4. Vaikka huomioitava eroavuudet… -erot jotka liittyvät jo kokoelmien fyysisiin eroihin -rahoituspohjan erot -> tarvittava juridinen osaaminen painottuu eri tavoin: -kirjastoissa tekijänoikeus -arkistossa tietosuoja ja salassapitokysymykset -museoissa luovutus yms. sopimukset

  5. …silti yhteinen perustavoite -erottelu kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin on perustunut siihen fyysiseen alustaan, jolle informaatio on tallennettu -digitaalisessa ympäristössä jaottelun merkitys hämärtyy; etäkäyttäjän kannalta on saman tekevää, millaisessa laitoksessa hänen käyttämänsä informaatioresurssit sijaitsevat -yhteinen tehtävä: muistiorganisaatiot edustavat välittömimmin suuren yleisön etuja: sananvapaus, oikeus vapaaseen ja ano- nyymiin viestintään; sosiaalinen tehtävä joka ylittää laitoskohtai- set intressit (?)

  6. Jaetut haasteet -lähivuosina edessä kädenvääntö siitä, millaiselle perustalle tuleva ”digitaalinen käyttökulttuuri” rakennetaan -tämä sanelee myös muistiorganisaatioiden liikkumavaran -KDK ja TekijäL 16d§ (sopimuslisenssisäännös) jo sijoittaneet muistiorganisaatiot samaan koriin -vaikka perusasenne on yhteistyöhakuinen, syytä luoda rakenteet yhteiselle edunvalvonnalle-> miten organisoidaan?

  7. Miksi oma-aloitteisuus on tarpeen? Vaikka hyvää tahtoa opetusministeriössä riittäisikin: 1) OPM joutuu huomioimaan myös vahvojen oikeudenhaltija- tahojen intressit (vrt. työsuhdetekijänoikeus, tekijänoikeustoimikunnan mietintö joiden taustalla ensi sijassa markkinanäkökohdat) 2) monet ratkaistavat kysymykset hajautuvat eri ministeriöille (esim. tietosuoja, julkisuuslaki) 3) tosiasiallinen aloitteentekijän rooli siirtynyt EU:n komissiolle

  8. OIKEUDET DIGITOITUUN MATERIAALIIN -miten rahoittaa digitointi? Kulttuurilaitosten paine hankkia tuloja hallinnoimillaan aineistoilla perimällä käytöstä maksuja -komissio pitänyt tärkeänä, että tekijänoikeussuojasta vapaa aineisto pysyy vapaana myös formaatin muututtua -juridisesti kyse siitä, luoko digitointi uusia oikeuksia? -> ei, teoskynnys ei ylity (vrt. Saksa) -vrt. tietokantaoikeus, joka suojaa investointeja -Public Domain Charter, Public Domain Manifesto

  9. SOPIMISEN PAKKO? EU:n aloitteellisuus: -direktiiviehdotus esiintyvien taiteilijoiden suoja-ajan pidennyk- sestä: herännyt henkiin keväällä 2010 -Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa: voisiko sopimusrakenteiden kehittäminen korvata lakisääteiset rajoitukset -> sopimisen pakko, millaiset resurssit tähän?

  10. SOPIMUSLISENSSI (TekijäL 26§, 16d§) • -asetuksella määritelty kirjasto, arkisto ja museo voi sopia katta- • vasti tietyn alan tekijöitä edustavan järjestön kanssa siten, että • vapaaehtoisesti neuvotellun sopimuksen vaikutukset ulottuvat • lain nojalla myös tekijöihin, joita järjestö EI edusta • -ei sopimus, vaan sopimisen tukijärjestelmä (EXTENDED collective • license); vrt. työehtosopimusten yleissitovuus • -mahdollisuus sopia järjestön kanssa lain rajoitussäännökset • ylittävästä käytöstä -> jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi

  11. ULKOMAISET ESIMERKIT Iso-Britannia: ”Resource” (ent. Museums, Libraries and Archives Commission) Norja: ABM-utvikling Ruotsi: ABM-Centrum IFLA:n aktiivisuus: julkilausuma ja selvitys

  12. TAVOITTEET -proaktiivisuus: seurataan toimintaympäristön muutoksia, joilla on vaikutusta muistiorganisaatioiden toimintaedellytyksiin. Teknisten kysymysten ohella huomioitava myös toiminnan juridiset reuna- ehdot -ulkoinen vaikuttaminen: haetaan eri sektoreita yhdistäviä intres- sejä ja pyritään tältä pohjalta muotoilemaan yhteisiä toimintamal- leja -sisäinen vaikuttaminen: alan sisäisen keskustelun käynnistämi- nen -parhaat käytännöt: kokemusten ja osaamisen vaihto

  13. YHTEISTYÖN MUODOT Yhteinen edustaja tekijänoikeusneuvostossa Yhteistyö lausuntojen valmistelussa Kansainvälinen vaikuttaminen: vuorottelu ja tiedonvaihto Ajankohtaisseminaarit Kansallinen kontaktipiste, jonka kautta kaikki muistiorgani-saatioiden sektorit tarvittaessa tavoitettavissa

  14. YHTEISTOIMINNAN ORGANISOINTIA Valmistelu: -alustava yhteistyökokous marraskuussa 2008 -muistio maaliskuussa 2009 -keskustelutilaisuus 5.6.2009 Organisointi: e-KAM ryhmä ottaa huolehtiakseen myös juridisen alan yhteistyöstä: -toimii johtoryhmänä -kokoukset n. 2 kertaa vuodessa -onko mahdollista muotoilla muistiorganisaatioiden yhteinen kanta suhteessa mediaan, hallintoon ja poliitikoihin

  15. ORGANISOINTI Poliitikot ”Yleiskokous”E-kamMedia Hallinto KAM-juridinen työryhmä

  16. TULOKSIA? -työryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana neljä kertaa -koollekutsuja vaihtuu sektoreittain kahdesti vuodessa -toiminut asiantuntijaryhmänä KDK:n suuntaan -yhteinen seminaari joulukuussa 2009 -yhteinen lausunto esim. tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä huhtikuussa 2010

  17. YHTEINEN KOKOONTUMINEN 5.6.2009 Kysymykset: Milloin olet työssäsi joutunut tilanteisiin, joissa -sinulla ei ole ollut selvää käsitystä siitä, miten sinun tulisi lain mukaan menetellä -joissa lainsäädäntö on mielestäsi estänyt järkevimmän menettelyn 2) Mitkä olisivat mielestäsi olennaisimpia asioita, joihin työryhmän tulisi jatkossa keskittyä?

  18. VASTAUKSIA 1) -valokuvien käyttöoikeudet (museot) - valokuvaaminen museossa -”orvot” valokuvat (museot); oikeuksien selvittelyn työläys -julkiset hankinnat -aineistojen hankintasopimusten ehdot -julkisuus/henkilötietolaki (arkistoissa) -muistelmien, kirjeiden, haastatteluaineistojen asiakaskäyttö (arkistoissa) -kopioiden antaminen tutkijoille käsikirjoitusaineistosta (arkistossa) -tiedonhaut yritysasiakkaalle,: onko yksityistä käyttöä? (informaatikko) 2) -sopimusmallit -sopimuskoulutus -EU yhteistyö -seminaarit, koulutus, neuvonta, kotisivut, tiedonsiirto laitosten välillä -ennakkotapausten hankkiminen -käyttäjienoikeuksien turvaaminen, vaikuttaminen pol. päättäjiin, eduskunnan valiokunnat -museoille oikeus selata toistensa kuvallista aineistoa -digiaineistojen käyttöoikeudet

  19. KIITOS!

More Related