0 – TAPATURMAA

1. 0 – TAPATURMAA Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille

2. Turvallisuusmalli on laadittu Energiateollisuus ry:n työturvallisuustoimikunnan työryhmässä jonka jäseniä olivat: Jukka Kärki (pj.) Enerke Oy, Hannu Ylikorpi Fortum Oyj, Osmo Heinonen Empower Oy (osan aikaa), Mikko Puhtila Empower Oy (osan aikaa), Jukka Nieminen Helsingin Energia, Petri Ellimäki Energiateollisuus ry Tämä turvallisuusmallin käytännön toteutus on kehityshankkeena Enerke Oy:ssä ja Voimatel Oy:ssä. Tukihenkilönä hankkeissa toimii Kyösti Ikonen Kival Oy:stä

3. Käsitteitä Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työympäristön, työpaikkansa, yleiset työpaikan säännökset ja toimintatavat, organisaation, yhtiön tavoitteet sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset. Työssäoppija Työssäoppija on ammattiin perustutkintoa suorittava opiskelija, joka saa määrätyn ohjelman mukaisesti käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin opiskelunsa aikana työssäoppimisjaksoa suorittaessaan. Työnopastus Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat työkokonaisuus, työn osat ja työvaiheet sekä työn edellyttämien tietojen ja taitojen opettaminen. Työnopastaja Työnopastaja on kokeneempi ammattilainen, joka on koulutettu opastamaanuusia työntekijöitä ammattityöhön opastusohjelman mukaisesti.

4. 0 – TAPATURMAA turvallisuusmallin tavoitteena on • Parantaa koko energia-alan työturvallisuutta, toiminnan tehokkuutta ja laatua

5. Tavoitteeseen päästään • Turvallisuussuunnittelun ja riskienhallinnan avulla • Yhteistoiminnassa tilaajan, palvelutuottajan • ja työntekijöiden kanssa • tehdään Energia-alan työtturvallisesti ja • ilman tapaturmia • Huomioidaan työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito, • ja ikääntyvät työntekijät

6. Tämän mallin avulla ET:n jäsenyritysten on mahdollista lähteä kehittämään omaa turvallisuus- ja kehittämismalliaan ja johtamaan työturvallisuutta.

7. Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta lähtee yritysjohdosta

8. Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta riippuu • Yritysjohdosta ja esimiehistä • Heidän sitoutumisestaan ja jämäkkyydestä • Todellisesta resurssien varauksesta • työturvallisuuteen ja kehittämiseen • Henkilökunnan asenteista • Sekä riittävästä valvonnasta

9. Yritysjohto voi ilmaista sitoutumisensa esim. kehityshankkeen aloituspalaverissa, tuomalla työturvallisuuteen liittyviä yritysjohdon näkemyksiä esille yhteisissä tilaisuuksissa ja esim. henkilökuntalehdessä

10. Turvallisuusmallin perusta: • Turvallisuutta johdetaan ja hallitaan yritysjohdon linjaamalla tavalla. • Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa • Vaaditaan sopimustoimittajilta hyvä turvallisuuden taso, • jota myös omassa yrityksessä noudatetaan • Esimieskunnan yhtenäinen, yritysjohdon tukema ja ohjaama linja

11. Muutetaan asenteita • Luodaan työkulttuuri, jossa työturvallisuus ja sen • tinkimätön noudattaminen koetaan osana hyvää • ammattitaitoa • Tehdään henkilöstön kanssa avoin riskien kartoittaminen • Turvallisuusohjeita otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan • Tunnistetaan oma vastuu kehittämisessä ja • turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa • Laiminlyönteihin puututaan ja rikkomuksesta • seuraa osapuolten yhteisesti sopimat sanktiot

12. Turvallisuusmallin toteutus: 1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa 2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta 3. Jalkauttaminen, työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin (tiimeihin) 4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina – joka hetki – ennen tekemistä 5. Käyttäjät mukaan työ- ja suojaväline sekä työasuhankinnoissa 6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa 7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa

13. 1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa • Yrityksen johto linjaa toimintansa suunnittelussa turvallisuuden • ja kehittämisen tavoitteet ja keinot • Yritysjohdon pitää näkyä myös kentällä ja tehdä suunniteltuja • työturvallisuushavainnointikäyntejä • Korostetaan esimiehen vastuuta sekä koulutetaan ja velvoitetaan • heidät johtamaan tekemistä turvallisuustavoitteiden mukaisesti

14. 1.1 Turvallisuuden kokonaisuudesta vastaa yrityksen ylin johto • Yrityksen johto linjaa toiminnan suunnittelussa • turvallisuuden ja kehittämisen tavoitteet ja keinot • Vuositoimintasuunnitelmaan tehdään kullekin vuodelle • selkeät turvallisuuden kehittämisen tavoitteet • Lain vaatiman ilmoitusmenettelyn lisäksi esimies laatii aina • turvallisuuspoikkeaman sattuessa toimitusjohtajalle lyhyen • raportin, joka on toimitettava viimeistään seuraavan työpäivän • aikana soittamalla tai jättämällä puheviesti. Asia käsitellään • yritysjohdossa.

15. 1.2 Esimiehet vastaavat aina alaistensa turvallisuudesta • Esimiehet koulutetaan ja velvoitetaan johtamaan tekemistä • turvallisuustavoitteiden mukaisesti. Korostetaan esimiehen • vastuuta sekä koulutus- ja valvontavelvollisuutta • Turvallisuuspoikkeamista tehdään aina tutkimus, tiedotetaan • sekä käsitellään ne esimiesten toimesta ryhmäkokouksissa • Esimies ottaa poikkeaman satuttua aina kantaa, onko tehty • työturvallisuusrikkomus • Turvallisuuspoikkeama on tapaturma tai vakava läheltäpiti – • tilanne

16. 1.3 Hyväksytään vain oikea asenne ja toimitaan omassa työssä hyvänä esimerkkinä toisille • Kiinnitetään huomioita jo uuden henkilöstön rekrytointivaiheessa • ja koeaikana, että asenteet turvallisuuteen ovat oikeanlaiset. • Vaaditaan, että jokainen toimii omassa työssään oikein. • kannustetaan kokeneempia työntekijöitä olemaan hyvänä • esimerkkinä uusille työntekijöille.

17. 1.4 Turvallisuudensuunnittelu on tärkeä osa toiminnan suunnittelua ja päivittäistä esimiehen tekemistä • Yhtiön työturvallisuuden toimintasuunnitelma on yhtiön • kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa tukeva ja sisältää yhtiölle • tärkeät painopisteet (yksi sivu, työturvallisuuspäällikkö tekee • ja se on osa yritysjohdon laatimaa toimintasuunnitelma). • Esimiehet ottavat aina työnsuunnittelussa huomioon • työturvallisuustavoitteet ja työturvallisuusnäkökohdat.

18. 2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta • Luodaan olosuhteet ja mahdollisuus työturvallisuuden • noudattamiselle, kouluttamalla ja perehdyttämällä henkilöstö • ja sopimustoimittajat hyvin

19. 2.1 Koulutetaan riittävästi työnopastajia • Uusien työntekijöiden perehdyttäminen vaatii riittävän suuren • määrän koulutettuja työnopastajia. • On myös huomioitava, että opastajaksi valitulla henkilöllä on oikea asenne • turvallisuuteen sekä oma halu ja motivaatio toimia opastajana. • Yhtä työnopastajaa kohti voi olla 1 – 2 opastettavaa ja opastajalle • pitää varata riittävästi resursseja opastuksen hoitamiseen.

20. 2.2 Koulutetaan ja perehdytetään sopimustoimittajat hyvinja vaaditaan heiltä samat turvalliset toimintatavat joita itse noudatetaan • Sopimustoimittajien riittävällä koulutuksella ja perehdyttämisellä • varmistetaan työturvallisuuslain toteutuminen ja hoidetaan • tilaajan velvollisuudet. • Varmistetaan esim. toiminnan auditoinnilla sopimustoimittajan • riittävä ammattitaito ja perehdytys oman ja toisten • työsuorituksen turvallisuuden takaamiseksi • Kaikilta sopimustoimittajien henkilöiltä vaaditaan • työturvallisuuskortti, SFS 6002 mukainen koulutus ja oman • koulutusmallin mukainen tarvittava koulutus

21. 2.3 Noudatetaan aina lakeja, määräyksiä, ohjeita ja hyviä käytäntöjä • Noudatetaan tarpeellista varovaisuutta, käytetään aina sopivia ja • tarpeellisia työ- ja suojavälineitä • Vaaditaan yhteisillä työmailla turvallista toimintaa kaikilta • osapuolilta ja puututaan epäkohtiin välittömästi. • Huolehditaan omasta ja toisten turvallisuudesta ja puututaan • turvattomiin työtapoihin välittömästi. Työturvallisuuteen liittyvät • huomautukset ovat huolenpitoa, eivätkä moitteita.

22. 2.4 Hyvä ennakkosuunnittelu parantaa työturvallisuutta • Ennakkoon, jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn • toteuttamiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen työmaan tae • Työnsuunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon • työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta voidaan • välttää tai vähentää työn kuormitustekijöistä hänen • turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa

23. 3. Jalkautetaan työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin • Jalkauttaminen selkeyttää, kuinka työturvallisuuslain • määrittelemä toiminta tuo hyödyn ja antaa taloudellista lisäarvoa • tapaturmien vähentyessä ja toiminnan tehostuessa

24. 3.1 Tehdään työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma ja arvioidaan työhön liittyvät riskit • Ensimmäisessä uuden turvallisuustoiminnan suunnitelmassa • määritellään toimintatapa, jolla yhtiön työturvallisuusriskit • arvioidaan ryhmäkohtaisesti ja sen perusteella määritellään • yhtiötason turvallisuustavoitteet ja kehittämistoimet. • Seuraavan vuoden yhtiön työturvallisuussuunnitelmaan • sisällytetään työryhmien esille tuomia ja esimiesryhmässä • yhdessä yritysjohdon kanssa päätettyjä kehityskohteita. • Tämä toimintatapa varmistaa yhtiöltä työturvallisuuslain vaatiman • riskikartoituksen käytännön toteutumisen ja auttaa ohjaamaan • työturvallisuuden ja toiminnan kehittämistä.

25. 3.2 Työryhmät tekevät omat riskikartoituksensa ja työtur-vallisuussuunnitelmansa, jolloin suunnitelmissa voidaan huomioida ryhmien töiden erityispiirteet • Työryhmät arvioivat esimiehensä kanssa työhönsä liittyvät riskit. • Arviointi tehdään kehitysryhmätyönä, tarvittaessa ulkopuolisen • turvallisuusasiantuntijan avustamana. • Yhtiön johdon linjausten ja ryhmän riskiarvioinnin perusteella tehdään • ryhmäkohtaiset kehityssuunnitelmat. • Työryhmät arvioivat ryhmänsä turvallisuustilanteen vuosittain

26. 3.3 Varmistetaan suunnitelmien käytännön toteutuminen seurannalla • Toteutumisen arviointi varmistetaan: • esimiehen käymien kehityskeskustelujen avulla • vuosittain esimiehen käymien ryhmäarviointien avulla • vuosittain yritysjohdon yritystasolla tehtävän arvioinnin avulla • Tehdään johtopäätökset ja käsitellään poikkeamat yritysjohdossa • ja työryhmissä: • määritellään poikkeamien vaativat toimenpiteet • aikataulutetaan niiden toteutuminen

27. 4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina - joka hetki - ennen tekemistä • Yritysjohto tekee selvän turvallisuusmäärittelyn, jolla hallitaan • toimintatapojen riskit. • Esimiehet laativat edellisen pohjalta ohjeet, kuinka havaituissa • riskitilanteissa toimitaan.

28. 4.1 Riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen on parasta arvostettua ammattitaitoa ja osaamista • Energiatoimialalla työn tekemisessä on riskejä – mutta ne on • hallittavissa oikealla toiminnalla • Riskit tunnistamalla ja niihin vakavasti suhtautumalla voidaan • kaikki työt tehdä turvallisesti • Jokaiseen työhön liittyy riskejä ja turvallinen toiminta saavutetaan • pysähtymällä tunnistamaan ne aina ennen työn aloittamista. • (vrt. lentäjien tarkistuslista). • Riskien tunnistaminen on pidettävä jatkuvana prosessina.

29. 4.2 Ennakkoon jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn tekemiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen työmaan tae • Suunnitelmaan täytyy sisältyä työn toteuttamiseen liittyvät, • ennakolta tiedossa olevat riskit, niin että työn toteuttaja voi • tehdä sen perusteella työn toteutussuunnitelman.

30. 4.3 Vältetään ja poistetaan häiritsevät tekijät työtä tehtäessä • Työtehtävät, jotka vaativat keskittymistä, täytyy pystyä tekemään • ilman häiriötekijöitä • Kännykkä on väärässä paikassa häirikkö ja voi vaarallisella tavalla • keskeyttää työturvallisuustoimien tekemisen • Häiriötekijän ilmaantuessa, keskeytetään turvallisuustoimien • tekeminen ja varmistetaan ja tarvittaessa tehdään uudelleen, • ettei mitään jää tekemättä.

31. 4.4 Jos vakava riski havaitaan, eikä sitä voida poistaa välittömästi, työ on keskeytettävä • Riskien tunnistaminen on ammattitaitoa ja osaamista. • Luodaan toimintakulttuuri, jossa kannustetaan poistamaan • riskejä. Jos havaitaan vakava riski, eikä sitä voida poistaa tai • pienentää, pidättäydytään työstä. • Riskistä ilmoitetaan esimiehelle, jonka kanssa yhdessä • suunnitellaan miten jatketaan. Esimies tekee jatkamispäätöksen. • Esimieskunta määrittelee yritysjohdon linjauksen • mukaisesti toimintatavan.

32. 4.5 Huolehditaan koneiden ja työvälineiden kunnosta ja turvallisuudesta • Määritellään toimintatapa, jolla työvälineet pidetään aina • kunnossa. • Varmistetaan työvälineiden huolto ja menettelytavat • Vaaditaan sopimustoimittajilta samat laadulliset toimintatavat • mitä itse noudatetaan ja määritellään sopimustoimittajien • kaluston laadulle kriteerit ja pidetään niistä kiinni sekä • varmistetaan, että sopimustoimittaja toimii sopimusten • mukaisesti • Tehdään työkoneiden ”katsastukset” sovittujen menetelmien mukaisesti

33. 5. Hankitaan sopivia työ- ja suojavälineitä sekä käyttäjäystävällisiä työasuja • Käyttäjät testaamaan työ- ja suojavälineitä sekä työasuja • Testaukset suoritetaan ennen hankintoja ja käyttäjien • mielipiteet huomioidaan hankinnoissa

34. 6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa • Kukaan organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta ei saa toimia • työturvallisuutta huonontavasti. • Mikäli työturvallisuutta vaarannetaan, on siihen jokaisella • velvollisuus puuttua. • Toisen huomautusta ei saa pitää moitteena, vaan apuna. • Jokainen pitää kiinni oikeudestaan tehdä työt turvallisesti.

35. 6.1 Aikataulut tehdään niin, että myös työturvallisuus-toimenpiteille jää riittävästi aikaa • Työturvallisuustoimenpiteitä tehtäessä ei saa olla kiire, eikä se siis • oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä • Katkokset ja muut aikaan sidotut työvaiheet suunnitellaan ja • aikataulutetaan huolella turvallisuustoimenpiteet huomioiden • Työntekijät (kärkimiehet ) otetaan mukaan työn suunnitteluun • mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

36. 6.2 Työturvallisuusasioissa kiirettä ei ole, eikä se siis oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä • Tehdään selväksi kaikille, ettei kiire kelpaa selitykseksi • tapaturma- eikä läheltäpiti- tilanteissa

37. 6.3 Oikaiseminen työturvallisuudessa tai laiminlyönti on vakava rikkomus • Kun toimitusjohtaja ja yritysjohto ovat ilmaisseet selkeästi • kantansa työturvallisuuden noudattamiseen, katsotaan • rikkomus tai laiminlyönti tahalliseksi rikkomukseksi • nimenomaista kieltoa ja työsopimusta vastaan • Esimiesten jämäkkää laiminlyönteihin puuttumista on • tuettava yritysjohdon taholta. Jos havaitaan jämäkkyyden • puutetta, on siihen puututtava.

38. 6.4 Turvallisuuspoikkeamatutkimuksessa esimies ottaa aina kantaa, onko tehty työturvallisuusrikkomus • Esimiesten on hoidettava valvontavelvollisuutensa ja heillä on • oltava aina rohkeutta asian oikeanlaiseen hoitamiseen. • Tapaukset on syytä käsitellä esimiesryhmässä, sillä se auttaa • esimiehiä jämäkkään toimintaan.

39. 7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa • Turvallisuuden parantaminen on kannattavaa liiketoimintaa, • jolla parannetaan suunnitelmallisuutta ja tuottavuutta • Turvallisuuden kehittämisen yhteydessä tulee automaattisesti • lisäarvona muun toiminnan kehittyminen.

40. 6.1 Riittävän hyvällä suunnittelulla voidaan toimintaa tehostaa ja parantaa työturvallisuutta • Työturvallisuuden huomioiminen suunnittelussa on • olennainen osa hyvää suunnitelmaa • Työturvallisuusnäkökulmien ja työhön liittyvien riskien • pohdinnalla tulee myös hyvä ja tehokas työjärjestys • suunniteltua samassa yhteydessä

41. c Kival Oy / Kyösti Ikonen Kuinka turvallisuusmallia lähdetään käytännössä toteuttamaan.

42. c Kival Oy / Kyösti Ikonen Tehdään Yritys Oy:lle työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma Työturvallisuuden ja toiminnan kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää Yritys Oy:n työturvallisuus asetetulle tasolle, sekä tukea ryhmiä kehittämään toimintaansa yhdessä esimiehensä kanssa. Tavoitteena on tapaturmattomuus sekä toimintamalli, jossa työturvallisuus on aidosti osana arkipäivän johtamista ja käytännön toimintaa. Riskikartoituksilla selvitetään parannuskohteet, joiden perusteella työturvallisuutta kehitetään työryhmäkohtaisena kehitysryhmätyöskentelynä. Ryhmien kehitysaiheita ohjaavat yritysjohdon linjaukset. Ryhmätasolla kuvataan ryhmän kannalta tärkeimmät kehittämisen kohteet ja toiminnalliset puutteet.

43. c Kival Oy / Kyösti Ikonen Kehityshankkeen kuvaus. • Hanke käynnistetään aloituspäivällä, jossa esimiehille ja työsuojelu-organisaatiolle esitellään hankkeen toteutus ja tavoitteet sekä määritellään yhteiset tärkeimmäksi koetut kehityskohteet ja suuntaviivat ja menettelytavat. • Kehitysryhmätyöskentelynä toteutetaan ryhmien suurimpien riskien ja toiminnallisten kehityskohteiden määrittely ja priorisoiminen. Kehitysryhmiin osallistuvat kaikki esimiehet työntekijöineen. • Kehityskohteiden analysointi, jossa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat nykyiseen ja toisaalta haluttuun toimintatapaan. • Kehityssuunnitelman laatiminen, joka tehdään analysoinnin perusteella. Yhtiötason kehityssuunnitelmassa linjataan kokonaisuus. • Kehityssuunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta. • Yhtiötasolla koordinoidaan kokonaisuus ja varmistetaan, että laaditut kehityssuunnitelmat toteutetaan. • Esimies arvioi työryhmänsä kanssa oman kehityssuunnitelmansa toteutumisen.

44. c Kival Oy / Kyösti Ikonen Kehitysryhmien kokoonpano ja ajankäyttö. Kehitysryhmien koko on maksimissaan n. 6-8 henkilöä ja ne koostuvat luonnollisista esimieskohtaisista työryhmistä. Esimies osallistuu kaikkiin omien alaistensa kehitysryhmiin. Kukin ryhmä kokoontuu ohjatusti yhteen päivän kestävään istuntoon. Hankkeeseen tarvitaan turvallisuuskoulutuksen ja kehittämisen ammattilainen tukihenkilöksi opastamaan esimiehiä ja työryhmiä käytännön kehitysryhmätyöskentelyn avulla. Kehityshankkeen läpi vieminen yrityksessä kestää 1,5 – 2,5 vuotta, jonka jälkeen toimintaa jatketaan normaalina jokapäiväisenä työnä.

45. c Kival Oy / Kyösti Ikonen Nykyisestä toiminnasta uuteen toimintatapaan Nykyinen toimintatapa Mitä haittaa nykyinen toimintatapa aiheuttaa? Mitkä asiat ”pistävät” meidät toimimaan nykyisellä tavalla? Miten nykyisin toimimme? Haluttu toimintatapa Mitä hyötyä tai haittaa uudesta toimintatavasta seuraa? Mitkä asiat auttavat meitä toimimaan uudella tavalla? Miten haluaisimme toimia? Kehitysohjelma Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut

46. Sopimus: SITOUDUMME HYVÄÄN TYÖTURVALLISUUTEEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN XXXXssa XX.XX.200x Yritys Oy Yritysjohto Esimiehet Työntekijät