roomalaisen oikeuden merkitys l nsimaiselle sivilisaatiolle n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE PowerPoint Presentation
Download Presentation
ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 11

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE - PowerPoint PPT Presentation


  • 287 Views
  • Uploaded on

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE. Johdanto Roomalaisen oikeuden luonne Kreikka Keskiajan oikeustiede Innovaatioita Roomalaisen oikeuden vaikutus Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni. Johdanto.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE' - illana-combs


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
roomalaisen oikeuden merkitys l nsimaiselle sivilisaatiolle

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

Johdanto

Roomalaisen oikeuden luonne

Kreikka

Keskiajan oikeustiede

Innovaatioita

Roomalaisen oikeuden vaikutus

Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni

johdanto
Johdanto
  • Aiheen ajankohtaisuus; demokratia; yhteiskunnallinen vallanjako; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpito, ylä- ja alaluokan välinen suhde, (”leipää ja sirkushuveja”!), oikeudellinen ajattelu (periaatteet);
  • Merkitys valtava; vrt. rationaalinen ajattelu (Ateena) ja kristinusko (Jerusalem);
  • Aihealueen laajuus: ”kaksi kertaa” tuhat vuotta!
  • Roomalaisen yhteiskunnan muutos: maatalousyhteiskunnasta vaihdannan ja jopa teollisuuden varassa toimivaan yhteiskuntaan;
  • Valloitukset, orjuus;
  • Rooman imperiumin tuhoutumiset syyt? Historiografinen kiistakysymys;
  • Historiasta oppiminen (klassinen kasvatus)
roomalaisen oikeuden luonne
Roomalaisen oikeuden luonne
  • Tutkimuksen traditiot; dogmaattinen ja historiallinen (kontekstuaalinen);
  • Roomalainen oikeus on tapauskohtaisesti kehitettyä oikeutta (ei ”tieteellistä”);
  • Juristioikeutta (preetorien kehittämää);
  • 449 ekr: XII Taulun laki: kasuistinen, ankara, muotosidonnainen;
  • Oikeuden luominen (preetorien ohella): papisto, senaatti, kansankokous, keisari;
  • Yksityisoikeus ytimessä; perhe, omistaminen, sopimukset (jopa sopimusvapaus), vaihdanta;
  • Lainsäädäntö sai suuremman merkityksen vasta keisarivallan aikana;
  • Joustavaa, yhteiskunnan muutokseen sopeutuvaa oikeutta; tarvittaessa ”jokaiselle jotakin”;
  • Menettelyn ja aineellisen oikeuden yhteys; muotosidonnaisuus; vaatimuksen toteuttaminen edellytti oikean kannekaavan valitsemista. Menettely muuttui joustavammaksi yhteiskunnallisen muutoksen myötä;
  • Ankara (”kehittymätön) rikosoikeus (erityisesti keisarivallan aikana);
  • Perheenpään vahva valta;
kreikka
Kreikka
  • Solonin reformit (594 ekr);
  • Ylä- ja alaluokan välisen kuilun jyrkkeneminen;
  • Solon valittiin ”lakimiessovittelijaksi”, jonka tehtävänä oli luoda pelisäännöt, jotka turvasivat yhteiskuntarauhan;
  • Ehdotuksia: velkaorjuuden lakkauttaminen, yläraja maanomistukselle, koronoton kielto, päätöksentekojärjestelmä, jossa myös alaluokalla oli mahdollisuus vaikuttaa;
  • Antiikin oikeuskulttuureissa säädettiin lukuisia lakeja, joilla oli osapuilleen sama tavoite!
keskiajan oikeustiede
Keskiajan oikeustiede
  • Oikeustieteen synty 1100-luvulla yliopistoissa;
  • Itä-Rooman keisari Justinianuksen kodifikaatio CorpusIurisCivilis (529-534 jkr): tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, hallinnon ja verotuksen tehostaminen; kaikenkattava lakiteos (tulkintakielto);
  • Kodifikaatioon kerättiin lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia ja juristien laintulkintoja (Digesta osa);
  • Tutkimukselle yliopistoissa oli sosiaalinen tilaus; hallitsijanvallan vahvistuminen, vaihdannan - erityisesti kaupankäynnin – vilkastuminen: tulkinnoilla on käyttöarvoa oikeudellisissa kiistoissa;
  • Glossaattorit ja konsiliaattorit (koulukuntia): edellisten mielenkiinnon kohteena oli julkisoikeus, jälkimmäisen yksityisoikeus;
  • Skolastinen metodi, ”moderni” oikeustieteen matriisi: normien tulkinta ja systematisoiminen;
  • Oikeudellisia ”innovaatioita”, joilla on ollut merkitystä tähän päivään saakka;
  • Kanoninen (kirkon) oikeus, jossa oli omat oikeuslähteet : DecretumGratiani (1140); kehittynein oikeudellinen kerrostuma (vrt. hallinto: Paavillinen vallankumous);
  • Kirkon intressit mm. perheoikeudessa ja prosessioikeudessa;
  • Kirkollisen ja maallisen vallan välinen valtataistelu;
  • Roomalaisen (roomalais-kanonisen; iuscommune) oikeuden käyttö ja roomalaiseen oikeuteen kohdistettu kritiikki (”yläluokkaista”, ”epäkansallista”)
innovaatioita
Innovaatioita
  • Keisarin (yksin)vallan legitimaatio;
  • Pactasuntservanda (sopimuksen sitovuus);
  • Oppi jaetusta omistusoikeudesta (vrt. hovioikeuksien käytäntö Ruotsissa 1600-luvulla);
  • Tahallisuus vs. tuottamus: syyksiluettavuuden asteet;
  • Legaalinen todistusteoria;
  • Yhtiöt, luototuksen instrumentit (vekselit, shekit);
  • Kansainvälinen yksityisoikeus: uusi oikeudenala;
  • Oikeudellinen systematiikka: modernin oikeustieteen ”matriisi” (Aarnio)
roomalaisen oikeuden vaikutus
Roomalaisen oikeuden vaikutus
  • Iuscommune, roomalais-kanoninen oikeus (vrt. muut oikeudelliset kerrostumat);
  • Yliopistot sosiaalisen nousun väylänä (vrt. suomalaisten opintie; Nuorteva 1994)
  • Suoraan sovellettavaa oikeutta (1495 Saksan keisarikunnan valtiollinen kamarioikeus ), jonka merkitys oli suurimmillaan keskiajalta valistuksen aikakaudelle;
  • Alueiden väliset erot; vaikutus suurinta eteläisessä Euroopassa, vähäisintä Venäjällä;
  • Välillinen vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön (esim. Ruotsi-Suomi 1600-luku);
  • Vaikka 1800-luvulla kansallisvaltioiden luoma oikeus syrjäytti (suureksi osaksi) roomalaisen oikeuden Vrt. Code Napoleon 1804), oli sillä edelleenkin merkitystä niin retoriikassa, oikeudenkäytössä kuin oikeuspolitiikassakin (vrt. yhdistyneen Saksan 1900 BGB:n syntyhistoria);
  • Miksi roomalaista oikeutta reseptoitiin?
  • Reseption lajit, oikeudelliset siirrännäiset (legaltransplants);
  • Miksi aatteet ja ideat leviävät?
roomalainen oikeus ja euroopan unioni
Roomalainen oikeus ja Euroopan Unioni
  • Roomalaisen oikeuden uusi nousu (”eurooppalainen identiteetti?) Euroopan tiivistyvän integraation myötä;
  • Klassinen sivistys;
  • Roomalaiset hyveet ja arvot oikeuden yhtenäistämisen yhteydessä;
  • Roomalaisen oikeuden (tietyt) periaatteet;
  • Oikeus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin: oikeus muuttuu ja sitä tulkitaan uusilla tavoilla;
  • Oikeuden rooli on merkittävä (myös) kriisien oloissa! Ks. Thukydides 427 ekr.
kirjallisuutta
Kirjallisuutta
  • Castren, Paavo: Uusi antiikin historia (2011)
  • Kaser, Max: Roomalainen yksityisoikeus (1958);
  • Klami, Hannu T.: Roomalaisen oikeuden järjestelmä (1978);
  • Klami, Hannu T.: Roomalainen antiikki (2001);
  • Tellegen-Couperus, O.: Roman law (2003):
  • Tuori, Kaius: Johdatus roomalaiseen oikeuteen (2007)
  • Suuri määrä suomennettua (popularisoitua) kirjallisuutta
keskiajan oikeudelliset kerrostumat
Keskiajan oikeudelliset kerrostumat
  • Oikeuden hajanaisuus: kilpailevat oikeudelliset kerrostumat; ei oikeuden yhtenäisyyttä; ei oikeuden oikeusvaltiollisia tunnuspiirteitä;
  • Oikeus heijasti yhteiskunnan tilaa (maaseutu, vs. kaupungit, sääty-yhteiskunta; kirkon ja maallisen vallan välinen kamppailu vallasta);
  • Trendejä: väestönkasvu, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien kasvu, feodalismin leviäminen, keskusvallan vahvistuminen, kirkon asema vahvimmillaan 1200-luvulla;
  • 1. Maaseudun (perinteinen) tapaoikeus. Kokoelmia hallitsijoiden aloitteesta eri puolilla Eurooppaa 1200-1500. Vrt. Ruotsi: maakuntalait (1200-luku) ja maanlait (1350-luku);
  • 2. Kaupunkien (kaupunkiliittojen) oikeus: vaihdannan sääntely, ammattikuntien erioikeudet (privilegiot), oma tuomioistuinlaitos jne.
  • - Kaupunkien oikeus oli maaseudun oikeutta kehittyneempi oikeudellinen kerrostuma
  • 3. Feodaalinen oikeus; hierarkkinen järjestelmä, alistussuhteet (maaorjuus).
  • 4. Roomalais-kanoninen (oppinut) oikeus, jota käytettiin erityisesti ylioikeuksissa (joita perustettiin erityisesti keski- ja uuden ajan taitteessa (vrt. Ruotsi, 1600-luvun alku)
kirjallisuutta1
Kirjallisuutta
  • Pihlajamäki, Varkemaa, Mäkinen: Keskiajan oikeushistoria (2009);
  • Ylikangas: Miksi oikeus muuttuu (1983);
  • Kaunokirjallisuutta:
  • IldefonsoFalcones: Meren katedraali (2008);
  • Isaac Bashevits Singer: Peltojen kuningas (1983)