suomen autonomian ajan aate ja tieteenhistoria
Download
Skip this Video
Download Presentation
Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 43

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria - PowerPoint PPT Presentation


  • 93 Views
  • Uploaded on

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria. ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria' - iain


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
suomen autonomian ajan aate ja tieteenhistoria

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

ti 12.3. klo 14-16 HU206

to 14.3. klo 14-16 HU206

ti 19.3. klo 14-16 HU206

to 21.3. klo 14-16 HU206

ti 26.3. klo 14-16 HU206

to 4.4. klo 14-16 HU206

ti 9.4. klo 14-16 HU206

to 11.4. klo 14-16 HU206

ti 16.4. klo 14-16 HU206

to 18.4. klo 14-16 HU206

ti 23.4. klo 14-16 HU206

tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

luentorunko
luentorunko

12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan

14.3. yliopistolaitos autonomian aikana

19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka

21.3. fennomania

26.3. liberalismi / svekomania

4.4. historiankirjoitus autonomian aikana

9.4. kansanrunouden tutkimus

11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen

16.4. teologia

18.4. kansanliikkeiden synty

23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

oheislukemisto
oheislukemisto
  • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207
  • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200
  • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?
muuta lukemista
Muuta lukemista
  • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa.
  • Suomen tieteenhistoria 1
  • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)
suomen valloitus
Suomen valloitus
  • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808
  • venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808
  • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin
  • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea
  • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa
  • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen
  • Turun akatemia alistui tilanteeseen
porvoon valtiop iv t
Porvoon valtiopäivät
  • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen
  • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset
    • vuoden 1772 hallitusmuoto
    • yhdistys- ja vakuuskirja (1789)
  • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi
  • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta:
    • Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle
    • valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita
yhteiskunnalliset olot autonomian alussa
Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa
  • Pyhä allianssi (1815):

Venäjä, Itävalta, Preussi

    • taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen

tilanne Euroopassa

    • yhteiskuntarauhan säilyttäminen
  • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha
    • Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle
  • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin
    • keisarin asetukset
    • virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia
  • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan
    • ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset
    • elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla
nikolai i n suomen politiikka
Nikolai I:n Suomen politiikka
  • Nikolai I (1825-1855)
  • dekabristikapina 1825
  • Puolan valtiopäivät koolle 1830

→ Nikolai I viralta Puolan kuninkaana

→ Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla

  • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa
  • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue
  • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860
  • tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla
    • 1841 puuvillan tuontia helpotettiin
liikenneyhteyksien kehitys
Liikenneyhteyksien kehitys
  • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856
    • yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille
    • ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin
    • yhteydet Ruotsiin vähenivät
  • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862
    • yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle
    • hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa
  • höyrylaivaliikenne
    • 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku
    • tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle

→ Suomi tipahti kehityksestä

yhteiskunnallinen kriisi 1840 luvulla
Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla
  • tilanne Keski-Euroopassa levoton
    • 1846 Ranskassa vallankumousyritys
    • 1846 Puolassa kapina
  • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa
  • 1848 Euroopan ”hullu vuosi”
    • vallankumous ´Pariisissa
    • vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä
  • 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla
    • kritisoitiin Venäjän konservatismia

→ Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat

  • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848
    • osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle
krimin sota 1853 1856
Krimin sota 1853-1856
  • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen
  • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia
  • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia
  • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys
  • englantilainen laivasto Itämerellä
    • Bomarsundin linnoituksen valtaus
    • Viaporin pommitus elokuussa 1855
    • Pohjanlahden satamien vahingoittaminen
    • taloudelliset tappiot huomattavat
    • Suomen kauppalaivaston menetykset 60%
aleksanteri ii n uudistuspolitiikka
Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka
  • Aleksanteri II (1855-1881)
  • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten

aikaa koko valtakunnassa

    • maaorjuus lakkautettiin 1861
    • Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä

edellytti olojen liberalisointia

    • 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille
    • slavofiilia nousuun
  • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan
  • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla
    • aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi
taloudellinen kehitys 1800 luvun j lkipuolella
Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella
  • 1867-1868 nälkävuodet
    • 8 % väestöstä kuoli
    • kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon
    • osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden
  • muuttoliike
    • elinkeinovapaus 1879
    • naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen
    • kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien
    • työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu
  • muuttoliikkeen suunnat
    • Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin
    • Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle
    • Pohjanmaalta Amerikkaan
taloudellinen kehitys 1800 luvun j lkipuolella1
Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella
  • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin
  • 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi
  • 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois
  • Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää
  • 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena
  • 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä
  • 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen
  • 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle
  • varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle
  • myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka
i sortokausi
I sortokausi
  • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi
    • Suomen erityisasema herätti närkästystä
    • pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen
  • Nikolai II valtaistuimelle 1894

→ panslavismin vaikutus voimistui

    • Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi
  • helmikuun manifesti 1899
    • valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin
    • Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet
    • asevelvollisuuslaki 1901
    • herätti voimakkaan reaktion Suomessa
    • myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta
    • suuri adressi 1902
    • kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta
    • 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin
ven j n japanin sota ja suurlakko
Venäjän-Japanin sota ja suurlakko
  • Venäjän-Japanin sota 1904-1905
    • Venäjä kärsi murskatappion
    • Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli
  • suurlakko

→ olot vapautuivat

    • Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja
    • Viaporin kapina
  • eduskuntauudistus 1906
    • yksikamarinen eduskunta
    • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille
ii sortokausi
II sortokausi
  • 1909 Frans Albert Seyn kenraali-

kuvernööriksi

  • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
  • 1912 yhdenvertaisuuslaki
  • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan
turun akatemian organisaatio
Turun Akatemian organisaatio

hallitsija

kansleri

varakansleri

rehtori

pieni

konsistori

konsistori

lääke-

tieteellinen

tdk

oikeus-

tieteellinen

tdk

teologinen

tdk

filosofinen

tdk

turun akatemian professorit
Turun akatemian professorit
  • Teologinen tiedekunta
    • I teologian professori
    • II teologian professori
    • III teologian professori
  • Lääketieteellinen tiedekunta
    • lääketieteen professori
    • anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778)
  • Oikeustieteellinen tiedekunta
    • oikeustieteen professori
  • Filosofinen tiedekunta
    • moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori
    • kaunopuheisuuden professori
    • logiikan ja runouden professori
    • fysiikan ja kasviopin professori
    • matematiikan professori
    • pyhien kielten professori
    • runouden professori (1655-1747)
    • talousopin professori (1747)
    • kemian professori 1755
humboldtilainen yliopistoihanne
Humboldtilainen yliopistoihanne
  • Wilhelm von Humboldt (1767-1835)
  • Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön

Berliinin yliopistossa 1810

  • keskeiset periaatteet:
    • tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun

tulee olla vapaita, autonomisia

    • tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen
    • sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen
uudet yliopistoaatteet
Uudet yliopistoaatteet
  • uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta
  • yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium)
  • korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus
  • tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys
  • nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen
muutokset yliopistossa 1810 luvun alussa
Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa
  • 6 professuuria
    • 1 teologiseen
    • 1 oikeustieteelliseen
    • 1 lääketieteelliseen
    • historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin
    • pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi
    • oppihistorian professuuri
  • 9 uutta apulaista
  • määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä
  • yliopiston talous osaksi valtionbudjettia
yliopisto helsinkiin
Yliopisto Helsinkiin
  • Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819
  • strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista
  • virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää
  • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa
  • Turun palo 4.-5.9.1827
  • vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui
  • yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha
uusi aktiivisuus
Uusi aktiivisuus
  • Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita
  • 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura  Mnemosyne
  • kirjallisia vaikutteita romantiikasta
  • 1817 ensimmäiset mielenosoitukset

 nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

vuoden 1828 statuutit i
Vuoden 1828 statuutit I
  • yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen
    • Venäjän kruununperillinen kansleriksi
    • sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies
    • kiinteä yhteys kirkkoon katkesi
  • opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin
    • erityinen opinto- ja kurikomissio
  • uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin:
    • teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali
    • oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio- ja kansainoikeus ja kansallistalous
  • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri
  • uusien virkojen haltijoille rahapalkka
vuoden 1828 statuutit ii
Vuoden 1828 statuutit II
  • tieteiden eriytyminen
    • 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista
      • maanmittaritutkinto
      • oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin
      • kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin
      • vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin
      • korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto
    • 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus
    • kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui
vuoden 1828 statuutit iii
Vuoden 1828 statuutit III
  • tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo
  • väitökset tutkimukselliselle pohjalle
  • luentokieliksi ruotsi ja venäjä
  • yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin
opiskelijaradikalismi
Opiskelijaradikalismi
  • 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa
    • kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa
    • skandinavismi
  • 1848 Floran päivän juhla
    • tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi
    • Pacius & Runeberg: Maamme laulu
    • Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri-

suurruhtinaalle

    • jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta
  • opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat
vuoden 1852 statuutit
Vuoden 1852 statuutit
  • konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin
  • osakunnat lakkautettiin
  • opiskelijoille univormupakko
  • lukion todistus pakolliseksi
  • ylioppilastutkinto Helsingissä,

pääsykoe yliopistoon

yliopistoon p sy
Yliopistoon pääsy
  • Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot
  • 1828 erityinen valiokunta
    • koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet
    • yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli
  • 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin

 ylioppilastehtaat

  • 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon
    • äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä
    • suullinen koe muissa aineissa
  • erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien
naiset yliopistoon
Naiset yliopistoon
  • 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon
  • 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi
  • vapautus sukupuolesta
  • 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus
  • 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi

Maria Tschetschulin

Emma Åström

uushumanismi i
Uushumanismi I
  • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737
  • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa
    • antiikki konkreettisesti läsnä
  • Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori
    • antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää
uushumanismi ii
humanismi

antiikin jäljittely

paluu menneeseen kulta-aikaan

pimeän keskiajan unohtaminen

esikuvana Rooma

uushumanismi

antiikkiin ei paluuta

antiikista moraalisia esikuvia

esikuvana Kreikka

Uushumanismi II
uushumanismi iii
Uushumanismi III
  • 1760-luvulla myssyt valtaan
    • merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin
    • fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista
    • yleellisyystavaroille korkea verot
  • Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa
    • harmittomammat tutkimusaiheet suosioon
uushumanismi iv
Uushumanismi IV
  • Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)
  • Sigfrid Porthan (1741-1798)
  • Matthias Calonius (1737-1817)
  • kielitiede, historia, taidehistoria
  • uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen
  • latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle
uushumanismi 1800 luvulla
Uushumanismi 1800-luvulla
  • poliittinen jako Euroopassa
    • konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi)
    • liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia)
  • aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka
  • uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin
  • kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus
  • uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa
helsingin uudelleenrakentaminen
Helsingin uudelleenrakentaminen
  • Venäjällä empire-uusklassinen tyyli:
    • rapattu tiilirakennus
    • värit: keltainen, vihreä, harmaa
    • pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien
    • pylväspääty ja päätykolmio
  • Helsinki paloi 1808
  • → uusi asemakaava 1812:

Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847)

    • keskusta rakennettiin kivestä
    • keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo,

kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin

    • keskustaa hallitsee julkiset rakennukset
    • väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus)
    • Senaatintori keskeiseksi paikaksi
senaatintori
Senaatintori
  • symboloi suurruhtinaskuntaa
  • keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio)
  • muotosymboliikkaa pylväistöissä
  • varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel
    • suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea
klassisismi kirjallisuudessa
Klassisismi kirjallisuudessa
  • Johan Ludvig Runeberg
    • kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet)
    • 1831 Helsingfors Lyceum
    • 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori
    • 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori
    • runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma)
      • Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848)
      • kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää
      • sivistyneistö kansan huoltaja
valistuksen kritiikki
Valistuksen kritiikki
  • valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa
  • David Hume:
    • uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi
    • empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus
  • Immanuel Kant (1724-1804):
    • saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme

→ tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista

  • Johann Gottlieb Fichte (1762-1814)
    • emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta
    • maailma on se, mitä aistimme
    • transsendentaalinen idealismi
romantiikka
Romantiikka
  • syntyi Saksassa reaktiona valistukselle
  • romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen
  • romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun
  • pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle
    • henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus
    • pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista
  • romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto
    • yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä
turun romantiikka
Turun romantiikka
  • Turussa 1810-luvulla
  • opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike
  • alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle
  • kaksi erilaista korostusta:
    • taiteellis-kirjallinen
    • kansallismielinen
turun romantiikan edustajia
Turun romantiikan edustajia

K.A. Gottlund

A.J. Sjögren

A.I. Arwidsson

  • Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall
  • Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström
ad