1 / 34

Etruskien uskonto 4: Ennustustaito

Etruskien uskonto 4: Ennustustaito. Helsingin yliopisto 2010 Jorma Kaimio. Fatalismi. Etruskien ennustamisen pohjalla nähtävä fatalistinen tai deterministinen usko

iain
Download Presentation

Etruskien uskonto 4: Ennustustaito

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Etruskien uskonto 4:Ennustustaito Helsingin yliopisto 2010 Jorma Kaimio

  2. Fatalismi • Etruskien ennustamisen pohjalla nähtävä fatalistinen tai deterministinen usko • Jumalalle ei niinkään esitetä kysymystä (”mitä minun pitää tehdä, jotta onnistuisin?”) kuin etsitään tietoa siitä, mitä on tapahtuva, korkeintaan kysymys ”miten minun tulee toimia, jotta säilyttäisin harmonian jumalten kanssa?” • Ennustettavat tapahtumat eivät ole vältettävissä; joskus ne ovat lykättävissä: fulgura prorogativa (”viivytettävät salamat”), ihminen voi toivoa 10, kaupunki 30 vuoden lykkäystä • Kreikkalaiset ja roomalaisetkin kysyivät kaikkien tärkeiden toimien edellä enteitä kysyen, ovatko jumalat suopeita tälle toimelle; linnuista tai uhrieläimen sisälmyksistä etsittiinhyvin ylimalkainen vastaus kyllä tai ei

  3. Caeren lähettiläät Delfoissa • Herodotos 1.167 (Alalian meritaistelun 540 eKr. jälkeen): ”Mutta hukkaan joutuneiden laivojen miehistön karthagolaiset ja etruskit ottivat vangiksi. Tällöin caereläiset saivat osalleen kaikkein useimmat vangit, jotka he veivät ulos kaupungista ja kivittivät. Sen jälkeen tapahtui caereläisille, että kaikki jotka menivät sen paikan ohi, missä fokaialaiset viruivat kivitettyinä, nyrjäyttivät jäsenensä ja saivat halvauksen, järjestänsä pikku karja, juhdat ja ihmiset. Silloin caereläiset tahtoivat sovittaa rikoksensa ja lähettivät Delfoihin kysymään neuvoa. Ja Pytia käski caereläisten tehdä sen, mitä yhä vieläkin suorittavat. He näet toimittivat vainajille suuria kuolinuhreja ja järjestävät urheilu- ja ratsukisoja heidän kunniakseen.” • Caereläisten ongelmaan ei ilmeisesti haruspexeillä ollut vastausta, osin siksi että vangit kreikkalaisia, mutta ennen muuta siksi, että kysymys ”mitä meidän pitää tehdä” ei ollut etruskiennustajille oikea • Sitäkin tosin tarvittiin, ja hellenistisenä aikana esim. arpojen katsominen tulee etruskilaiseen ennustamiseen, luultavasti Kreikasta

  4. Ennustamisen välineet • Uhrieläimen maksa (haruspicina) ja muut sisälmykset (exta) • Salamat (fulguratura) • Linnut (auspicium) • Ihmeet ja enteet (prodigia, omina) • Arvat, ehkä peilit • Idästä poiketen ei ole säilynyt merkkejä astrologiasta etruskeilla, ei myöskään vastausten etsimisestä shamaanien transsista

  5. Maksasta ennustaminen • Hyvin tunnettu Babyloniassa ja liki kaikkialla Välimeren piirissä; etruskit kuitenkin kehittivät ylimalkaisesta tarkastelusta tieteen • Lampaan maksasta nousevat processus pyramidalis ja processus papillaris jakartiomainenpaisuma, jotka harjaantuneille haruspexille jäsensivät maksan muodon • Sisälmysten kokonaisilme antoi jo yleisvaikutelman, mennäänkö suotuisaan vai epäsuotuisaan suuntaan: veren määrä, sydämen näkyvyys, ympäröikö sitä rasva jne. • Tumma maksa oli huono enne, vaalea tai ”kultainen” väri etenkin pyramidaliksessa oli hyvin suotuisa • Pyramidaliksen (”pään”) puuttuminen ennusti kuolemaa; tästä haruspex Spurinna ennusti Caesarin murhan hänen Curiaan astuessaan teurastamasta lampaasta • Jumalat saattoivat myös vaieta: sisälmyksissä ei ollut mitään merkkejä, muta exta

  6. Placentian maksa • Löytyi 1877 pellosta läheltä Piacenzan kaupunkia • Kirjaimisto viittaa Cortonan (tai Sienan) alueelle, aikaan jälkeen 150 eKr. • Pituus 124 mm, leveys 66,5 mm, pyramidalis 39 mm korkea • Pyöristetyn alapuolen jakaa incisura umbilicalis kahteen osaan; sen toisella puolella lukee usils (= ”auringon”), toisella tivs (= ”kuun”) • Yläpuolen ulkokehä jaettu 16 osaan, paisumassa on neljä kenttää ja tasaisella sisäpinnalla 20 kenttää, kaikissa yksi tai useampi jumalan nimi • Maksa epäilemättä palvellut nuoren haruspexin opiskelua

  7. Haruspexin työskentely • Taivaan katsomisessa olennaista enteiden katsojan suunta; maksan kohdalla ei luulisi sillä olevan niin väliä • Kun maksa kuitenkin mikroskopia jumalten asuttamasta taivaasta, asento on voinut olla hyvinkin tärkeä • Alapuolen ”aurinko” ja ”kuu” askarruttaneet; ehkä ”päivä” ja ”yö”; niiden sijoittelu umbilicaliksen kummallekin puolelle voisi viitata, että tämä suunnattiin itää, josta aurinko ja kuu nousevat; tällöin yläpuolen reunajumalat vastaisivat taivaan lohkojakoa; eikö alapuolen poikkeavuuksilla ollut ennemerkitystä? • Tuhkauurnan kannessa Aule Lecu pitää maksaa vasemmassa kädessä niin, että ”itä” on kasvojen edessä • Khalkhaan asento vasen jalka kiven päälle nostettuna vaikuttaa rituaaliselta

  8. Salamista ennustaminen • Seneca Quaestiones naturales 2.32.2: ”Hoc inter nos et Tuscos, quibus summa est fulgurum persequendorum scientia, interest. Nos putamus, quia nubes collisae sunt, fulmina emitti; ipsi existimant nubes collidi ut fulmina emittantur; nam, cum omnia ad deum referant, in eo opinione sunt tamquam non, quia facta sunt, significent, sed quia significatura sunt, fiant. • Seneca Quaest.nat. 2.41.1-2: ”Haec adhuc Etruscis philosophisque communia sunt. In illo dissentiunt quod fulmina a Iove mitti et tres illi manubiae dant, Prima, ut aiunt, monet et placata est et ipsius Iovis consilio mittitur. Secundam mittit quidem Iupiter, sed ex consilii sententia, duodecim enim deos advocat; hoc fulmen boni aliquid aliquando facit, sed tunc quoque non aliter quam ut noceat; ne prodest quidem impune. Tertiam manubiam idem Iupiter mittit, sed adhibitis in consilium diis quos superiores vocant, quia vastat in quae incidit et utique mutat statum privatum et publicum quem invenit; ignis enim nihil esse quod fuit patitur.

  9. Senecan salamaesitys • Laajan esityksen päälähteenä Aulus Caecinan De disciplina Etrusca • Toisen jaon mukaan (Seneca ei tätä hyväksynyt) salamat ovat: • - perpetua: ennustavat elämänajaksi • - finita: koskevat juuri sitä päivää • - prorogativa: uhka voidaan lykätä, mutta sitä ei voi välttää • Kolmas jako: postulatoria, monitoria, pestifera, fallacia, dentanea, peremptalia, attestata, atterranea, obruta, regalia, inferna, hospitalia, auxiliaria • Pliniuksella (NH 2.138) 11 salaman lajia, mutta niitä lähettävien jumalien mukaan: Juppiterilla kolme, kahdeksalla muulla jumalalla kullakin omansa • Lisäksi salamilla värinsä: manubiae albae, nigrae, rubrae • Epävarmaa, heijastavatko kuvallisissa esityksissä esiintyvät eri salamamallit jotain näistä jaoista

  10. Salamia lähettävät jumalat • Vaikka enteen tulkinnassa olennaista, kenen jumalan lohkosta salama tuli ja kenen lohkoon meni, lähteet katsovat selvästi, että vain tietyt jumalat saattoivat salamia lähettää • Caecina Senecalla puhuu ennen muuta Juppiterista; Plinius kertoo kahdeksan muun jumalan lähettävän mainitsematta niitä nimeltä • Servius Ad Aen. 1.42: ”Cum Varro divinarum quinto quattuor diis fulmina adsignet, inter quos et Minervae, quaeritur, cur Minerva Iovis fulmen miserit. Antiqui Iovis solius putaverunt esse fulmen, nec id unum esse, ut testantur Etrusci libri de fulguratura, in quibus duodecim genera fulminum scripta sunt, ita ut est Iovis Iunonis MInervae, sic quoque aliorum … in libris Etruscorum iactus fulminum manubias dici et certa esse numina possidentia fulminum iactus, ut Iovem Vulcanum Minervam. Cavendum ergo est, ne aliis hoc numinibus demus.”

  11. Salamia lähettävät jumalat • Roomalaisista lähteistä voi kerätä seraavat salamajumalat (lat. nimin): Juppiter, Juno, Minerva, Vulcanus, Mars ja Saturnus • Kuvallisissa esityksissä kuitenkin Juppiterin lisäksi tapaamme vain Minervan salaman kanssa • Onko nymfi Vegoian kädessä salama vai kasvi?

  12. Taivaan jako 16 sektoriin • Plinus NH 2.55.143: ”In sedecim partes caelum in eo spectu divisere Tusci. Prima est a septentrionibus ad aequinoctialem exortum, secunda ad meridiem, tertia ad aequinoctialem occasum, quarta obtinet quod est reliquum ab occasu ad septentriones. Has iterum in quaternas divisere partes, ex quibus octo ab exortu sinistras, totidem a contrario appellavere dextras.” • Martianus Capella De nuptiis Mercurii et Philologiae 1.45-61: ”Nam in sedecim discerni dicitur caelum omne regiones in quarum prima sedes habere memorantur post ipsum Iovem dii Consentes Penates, Salus ac Lares, Ianus, Favores opertanei Nocturnusque. In secunda itidem mansitabant eqs.” • Määrittelyssä antaa tuen Placentian maksan ulkokehä, joskin maksan tarkat ”ilmansuunnat” vaikea määritellä, ja jumalatkin osin tuntemattomia • Muistettava myös, että kaikki lähteet (ja etenkin Martianus Capella) myöhäisiä

  13. Salamien katsominen ja tulkinta • Nigidius Figuluksen brontoskopiakalenterin mukaan pelkkä ukkosen päivämäärä antaa enteen; tätä pidetään yleensä liian vähän hienostuneena etruskilaiseen fulguraturaan • ”Helmikuun 4.: Jos ukkostaa, se ei järkytä vain ihmisten kasvoja, vaan myös heidän mieliään. • Helmikuun 5.: Jos ukkostaa, sadosta tulee suuri, mutta tuho kohtaa ihmisiä.” • Ennusmerkkejä etsivä pappi asettui auguraculumiin, paikkaan josta oli esteetön näkyvyys, kasvot etelään päin, ja loi siitä templum caelesten, taivaan sektorikartan, jonka hän heijasti myös templum terrestreksi • Ja jos jumalilla oli kerrottavaa, salamia alkoi ilmaantua; sektori tai sektorit, jos salama kulki sektorista toiseen, kertoivat jumalan, salaman muoto, väri, sen kulkema matka jne. enteen laadun

  14. Salamien sovitus ja käyttö • Kun salamat olivat jumalien lähettämiä eivätkä yleensä olleet suotuisia, salaman iskemät paikat piti sovittaa • Salaman polttamat jäljet kerättiin huolellisesti ja haudattiin iskemäpaikkaan, jossa kivirasia omistettiin vastuulliselle jumalalle • Lammas uhrattiin ja paikasta tuli bidentaliksi kutsuttu locus religiosus • Vielä 410 jKr. etruskipapit tarjosivat Alarikin piirittäessä Roomaa apuaan luvaten salamilla tuhota piiritysjoukot, niin kuin olivat onnistuneesti tehneet pelastaessa Narnian kaupungin

  15. Linnuista ennustaminen • Roomalaisilla augurium ja auspicium keskeisellä sijalla enteitä katsottaessa, augurin virka tärkeä, umbreilla uhtur yksi korkeimmista viroista ja linnuista ennustaminen Iguviumin tauluissa vahvasti esillä • Cicero, itsekin augur, korostaa vahvasti roomalaisuutta, poikkeavuutta etruskien lintuenteiden katsomisesta • Kuitenkin Dionysios Halikarnassolainen ylistää Tyrrhenikeornithoskopiaa, ja Pliniuksella (NH) on paljon mainintoja etruskien auspiciumista, esim. että monet linnut depicta in Etrusca disciplina (onko ollut kuvitettuja kirjoja?) ovat jo kadonneet • Roomalainen augurium, näin Cicero, oli augurium impetrativum, jolla etsittiin vastaus tiettyyn kysymykseen, etruskien augurium oblativum tulkitsisi pikemmin sattuneita erikoisuuksia • Kun roomalainenkin käytäntö perustui templumiin ja taivaan sektoreihin, tosin ilman enteitä lähettäviä jumaluuksia, monet näkevät sen alkuperän Disciplina Etruscassa

  16. Romuluksen ja Remuksen lintuenteet • Livius 1.6-7: ”Quoniam gemini essent nec aetatis verecundia discrimen facere posset, ut dii, quorum tutelae ealoca essent, auguriis legerent, qui nomen novae urbi daret, qui conditam imperio regeret, Palatium Romulus, Aventinum Remus ad inaugurandum templa capiunt. Priori Remo augurium venisse fertus, sex vultures, iamque nuntiato augurio cum duplex numerus Romulo se ostendisset, utrumque regem sua multitudo consalutaverat: tempore illi praecepto, at hi numero avium regnum trahebant. Inde cum altercatione congressi certamine irarum ad caedem vertuntur; ibi in turba ictus Remus cecidit.”

  17. Tarquinius Priscuksen hattu • Livius 1.34: (Lucumo et Tanaquil) ”Sublatis itaque rebus amigrant volitans Romam. Ad Ianiculum forte ventum erat. Ibi ei carpento sedenti cum uxore aquila suspensis demissa leniter alis pilleum aufert, superque carpentum cum magno clangore volitans, rursus velut ministerio divinitus missa capiti apte reponit; inde sublimis abiit. Accepisse id augurium laeta dicitur Tanaquil, perita, ut volgo Etrusci, caelestium prodigiorum mulier. Excelsa et alta sperare complexa virum iubet: eam alitem, ea regione caeli et eius dei nuntiam venisse, circa summum culmen hominis auspicium fecisse, levaasse humano superpositum capiti decus, ut divinitus eidem redderet.”

  18. Vel Saties • Vulcin Tomba Francois, n. 300 eKr., maalaukset muodostavat vahvasti symbolisen kentän • Haudan rakentaja Vel Saties kuvataan seppelöitynä ja toga pictassa, katse taivaalle nostettuna, orjapoika Arnzan kanssa; tällä kädessä lintu (tikka?), jonka jalassa naru • Varmasti auspiciumin katsominen, luultavasti ennen sotaan lähtöä, jos lintu tikka (Laran/Marsin lintu) – kohtauksen täytyy myös olla merkittävä • Kun tikka tuli hakkaamaan praetori Aelius Tuberon päätä, haruspexit heti tulkitsivat tämän tuhoisaksi sekä Roomalle että Tuberon perheelle – Cannaen taistelu edellä

  19. Ostenta ja prodigia • Etruskit pitivät pitkään Roomassa hallussaan epätavallisten tapahtumien tulkinnan ja sovittamisen • Taustalla ajatus että ihmiset jatkuvassa kanssakäymisessä jumalien kanssa, jotka ilmaisivat tahtoaan ja suuttumustaan poikkeavilla tapahtumilla, joihin ihmisten tuli reagoida • Tavallisimpia enteitä olivat epämuodostuneiden eläinten syntymät; nämä tuhottiin kokonaan polttamalla puilla, jotka saatu arbores infelices –puista, joista Tarquitius Priscus kirjoitti kirjan ja joita Plinius luettelee 108 lajia (mustat hedelmät, punaiset oksat jne.) • Myös jotkut eläimet itsessään enteitä; esim. mehiläisparven laskeutuminen teki paikasta religiosuksen; laskeutuminen teatteriin vaati haruspexien puuttumisen – mehiläisiä ilmeisesti pidettiin kammoksuttujen kuninkaiden symbolina – esse enim sine rege non possunt

  20. Ostenta ja prodigia 2 • Syntyneiden lasten pahat epämuodostumat yhtä lailla onnettomia enteitä • Kuolettavana enteenä pidettiin hermafrodiitin syntymää – foedum ac turpe prodigium: nämä suljettiin arkkuun ja upotettiin mereen; etruskien jumalmaailmassa hermafrodiitit tuntuvat olleen aina, ja suhtautuminen ihmisiinkin muuttui suopeammaksi • Komeetat kuuluivat ostentumeihin – jaksottaisuus niin pitkä • Taivaalta tuleva poikkeuksellinen sade – maitoa, verta, rautaa, villaa, kalkkia – tulkittiin aina epäsuotuisaksi • Ostentumeihin kuuluivat myös luonnosta tulevat epätavalliset äänet, tulivat ne sitten maan sisältä tai taivaalta • Kaiken kaikkiaan materiaalia tavattoman paljon, mutta myöhäistä ja roomalaista

  21. Arpaoraakkelit • Oraakkeli vastaa tiettyyn kysymykseen joko meedion ja hänen tulkitsijansa kautta (Delfoi) tai apuvälineen kautta (esim. kortit) • Arpaoraakkelit (kleromantia) ainoa etruskeilta tunnettu laji; tunnetaan laajalti niin idässä kuin antiikin maailmassa, VT:sta alkaen • Kirjallisissa lähteissä mainitaan (arpa)oraakkeleita Caeressä ja Faleriissa; kuuluisa arpaoraakkeli Praenestessä Fortunan temppelissä • Rasiassa puisia, luisia tai metallisia liuskoja, joista kysyjä nosti yhden; liuskaan kirjoitettu jumalan nimi ja usein myös, mitä kysyjän pitäisi tehdä

  22. Orakkeliarpoja • Arretium kiviarvassa toisella puolella aplu pute´s, mahd. ”Pythialainen Apollo”, toisella tur fartn´s, ”uhraa Farthanille” • Viterbon pronssiarvassa savcnes ´suris; savcnes Suri-jumalan attribuutti

  23. Caput Italiae • Dionysios Halikarnassolainen (4.59-61) kertoo, kuinka Juppiterin temppelin perustuksia kaivettaessa löydettiin ihmisen pää, ehjä ja lämminkin • Lähetettiin kutsumaan apuun kuulu etruskiharuspex • Ensin tavattiin hänen poikansa, joka neuvoi: isä tulee asettamaan sauvansa maahan ja sanomaan: ”Tämä on Tarpeian kallio, täällä sen läntinen, täällä itäinen, täällä pohjoinen, täällä vastakkainen sektori. Mistä sektorista pää löytyi?” Älkää kertoko, vaan sanokaa vain, että se löytyi Tarpeian kalliolta • Näin kävikin, isä piirsi ympyrän ja sektorilinjat – eli templumin – mutta roomalaiset eivät antautuneet sektoripeliin, vaan pysyivät vastauksessaan • Näin haruspex joutui myöntämään, että paikasta, mistä pää löytyi, tulee koko Italian pää • Näyttikö haruspexin templum-tulkinta ehkä tältä (Pfiffig):

More Related