AO kokous A jankohtaiset asiat - PowerPoint PPT Presentation

ao kokous a jankohtaiset asiat n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
AO kokous A jankohtaiset asiat PowerPoint Presentation
Download Presentation
AO kokous A jankohtaiset asiat

play fullscreen
1 / 53
AO kokous A jankohtaiset asiat
317 Views
Download Presentation
honorato-cantu
Download Presentation

AO kokous A jankohtaiset asiat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. AO kokousAjankohtaiset asiat Nina Lahtinen

  2. YHTEISHAKU • KEHYSRIIHI • Hakijasumanpurku • Kelpoisuudet • Oppivelvollisuudenpidennys • TUTKE 2 • RAHOITUSUUDISTUS • RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN/JÄRJESTÄMISVERKKO • OPPISOPIMUS • KUNTAUUDISTUSTUOTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS • VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS • - Lausunnolla 4.4 asti

  3. Rahoitusleikkaukset Rahoitusmalliuudistukset Opiskelijavalintauudistus Uudet järjestämisluvat Järjestä- ja toimipisteverkoston tiivistäminen Tutkintojärjestelmän rakenteellinen ja sisällöllinen uudistaminen Laatujärjestelmien auditointi Lainsäädäntöjen uudistaminen Osakeyhtiöittäminen Koulutusmuotojen uudelleen järjestelyt ja yhdistymiset Oppivelvollisuusiän pidentäminen Eri koulutussektoreiden yhteistyön tiivistäminen

  4. KELPOISUUKSIEN PURKU 2015 • Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla • OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys 28.2.2014 • väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista Ministeriön esitystä täydennetään siten, että • se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa. • ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

  5. OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ • Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan 1.8.2015) • Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset • Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia • Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua • Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin • Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia • Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa. • Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.

  6. OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta: • Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin: sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK. • Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen. Säädökset valmistellaan • osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta • HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana

  7. LEIKKAUKSET TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA: - esi- ja perusopetuksen rahoituksesta leikataan yhteensä yli 600 miljoonaa euroa.  Yksistään vuoden 2014 leikkaukset vastaavat lähes koko Vantaan peruskoulun vuosittaisia menoja( 156 miljoonaa). -          toinen aste: noin 500 miljoonaa. -          AMK:t toimintamenoista viidennes -          vapaa sivistystyö n. 25 milj. -          ammatillisen aikuiskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen leikkaukset: aikuisten oppisopimuskoulutuksesta, toisen asteen järjestäjäverkon karsiminen, tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luopuminen verottavat kaikki aikuiskoulutuksesta kymmeniä miljoonia -          työvoimapoliittinen aikuiskoulutus n 70 milj -          Suomen Akatemia 10 milj.,

  8. REHTORITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 19.12http://www.oph.fi/download/153672_Rehtorien_tyonkuvan_ja_koulutuksen_maarittamista_seka_kelpoisuusvaatimuste.pdf

  9. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakivoimaan 1.8.2014 Sanna Haanpää

  10. Työrauha ja osallisuus Nina Lahtinen

  11. PERUSOPETUSLUKIOAMMATILLINEN KOULUTUSAMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

  12. HANKKEITA…

  13. II-ASTE JA RAPO (1) Uudistukset (yht -260 milj e): Rahoitusjärjestelmä: • rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. • aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. • Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen • Ei julkista rahoitusta • lukiokoulutuksen aineopinnot • ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset • Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan 1.1.2015

  14. II-ASTE JA RAPO (2) • Järjestäjäverkkoatiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. • Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. • Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

  15. KANSALLISEN OSAAMISPERUSTAN VAHVISTAMISEN HANKE HANKE

  16. OPPIVELVOLLISUUDEN PIDENTÄMINEN • oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta on kulunut vuosi tai sen alkamisesta 11 vuotta tai henkilö on suorittanut toisen asteen tutkinnon. • suoritetaan ensisijaisesti toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa myös oppisopimuksena. • Toissijaisesti koulutuksessa, jolla parannetaan edellytyksiä aloittaa toisen asteen opinnot, eli maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. • Lisäksi voidaan suorittaa työpajassa, kuntoutuksessa tai vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. • Perusopetuksen jälkeinen opiskelijavalinta järjestetään niin, että jokaiselle oppivelvolliselle voidaan osoittaa paikka oppivelvollisuuden piirissä olevassa koulutuksessa. • Oppimateriaalit maksuttomia • Nuorten työpajatoiminnan non-formaalia oppimisympäristöä hyödynnetään soveltuvin osin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Toiminnan informaatio-ohjaus voidaan aloittaa ennakoivasti ennen uuden säädöksen voimaan tuloa. • Kustannukset ovat kehyskaudella arviolta 15 milj. euroa/vuosi.

  17. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE

  18. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen • Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta. • Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti • ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan” • Tavoitteena 1.1.2017 voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”. • Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana. • Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen.

  19. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminenSUUNNITELTU AIKATAULUTUS 01-05/2014 pohjavalmistelu 02-05/2014järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015. 09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.   08/2015Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2016 OKM päätökset luvista 1.1.2017 järjestämisluvat voimaan

  20. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus • Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. • Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. • Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014. • HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä.

  21. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 01/2014rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset   10/2014kentän kuuleminen   15.12.2014rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle 12/2014 – 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros 01/2015Poliittinen käsittely 01/2015OKM:nkirje ylläpitäjille 02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset   03-04/2015Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.   04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset 08/2015 ylläpitämislupahakemus 09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1.1.2016 rahoitus voimaan 1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista 1.1.2017 ylläpitämisluvat voimaan

  22. Toimilupahaku amkeilla: • Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot • Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten • Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset • Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot • Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset • Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut • Opiskelijapalveluiden järjestäminen • Hallinnon järjestäminen • Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle

  23. OAJ:n mahdollisia tavoitteita ja näkökulmia (amk-uudistuksen kokemuksista opittua) • Henkilöstön asema • Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ei saa jäädä huomiotta. • Erillinen henkilöstöryhmä saatava ohjausryhmän rinnalle! • Uudistukset tehtävä yhtenäisenä kokonaisuutena > ei pilkkomista osiin (vaiheistus) • Amk-uudistus kaksi vaiheinen > Alussa unohdettiin ratkaista valtio-kunta –suhde • Hankaloittanut esim. toimipisteverkoston kokoamista ja amk-uudistusta • VM mukaan ohjausryhmään alusta lähtien • VM:n budjettiesityksissä huomioitava tulevat muutokset • Vahva pyrkimys tehdä uudistustyö virkamiestyönä • Mm. ohjausryhmän ohjailu tai lausuntopoiminta valikoitua • Koulutuksen järjestäjien erimielisyys vahvistaa tätä

  24. Laskelmaesitykset näkyväksi ohjausryhmälle • Oppilaitoskohtaiset rahoitusnäkymät päätöksenteon pohjaksi > on vain arvailuja vaikutuksista ilman tätä • Mm. henkilöstövaikutukset arvioitavissa tätä kautta • Eri sidosryhmien lausunnot > lausuntokooste • Löytyy hyvät perustelut mm. miksi jokin asia ei onnistu > tästä on apua jatkotyöstölle ja OAJ:n vaatimuksille. • Toimilupaprosessi • raskas, vie todella paljon htv-resurssia > toisaalta myös positiivista toiminnallista uudistamista

  25. Mitä pitäisi ottaa kriteereiksi järjestämislupaprosessissa?

  26. JÄRJESTÄMISKRITEERIT lukio • Kuka on järjestäjä? Halutaanko Jyväskylän mallia, OY:tä, kuntaa… • Onko tavoite ajaa ammatillinen ja lukio yhteen? Millainen yhteistyö ammatillisen ja lukion välillä on tavoitteena? • Tuleeko Amk puolen auditointijärjestelmä toiselle asteelle laadunvarmistukseen? • Missä suhteessa järjestämislupa rajaa toimipaikkojen määrää? • Miten käy pientenlukioiden? Onko järjestämisluvalla jokin koko edellytys? • Toisen asteen oltava ns. kotoa käytävää opiskelua • Hallinnon henkilöstömäärä ei saa kasvaa • Miten henkilöstöpolitiikka huomioon otetaan hakukriteerissä?

  27. ammatillinen • Miksi koulutuksen oltava kotoa käytävää? Oppilaitokset sijoittuisi kaikki isoihin kaupunkeihin. Osalla on valtakunnallinen ei vain alueellinen tehtävä. • Etäopetus- lähiopetus suhde, • Riittävät resurssit • Työssäoppiminen ja etätehtävät: paljonko voi olla etänä? Open ohjausmahdollisuudet • Erityisopetuksen järjestäminen, miten alueella huolehditaan • Paperi vaade ylemmältä taholta liian suuri, nostaa hallinnon määrää • Välihallinnon määrä liian suuri, koulutusjohtaja rehtori, tiimi vastaava, koulutuspäällikkö, … näitä liikaa II • Lukio + ammatillinen toimiva amk voisi liittyä myös tähän Kajaani malli • Opiskelija haluaa vaihtaa paikkakuntaa • 55 opintopiste kertymä- 3,5 v koulutus menee hukkaan osa, rästisuorittajat ongelma – kaikki 3,5 v koulutukset alkaa syksyllä • 15-16 v vapaa valinnaisuus liian suuri, mansikan poiminta esim . Korvaa opintoja joilla ei mitään yhteyttä niihin • Opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen II • opetushenkilöstön määrän suhde opiskelijoihin • Hallinnon määrän rajaus: hallintopalvelut ulkoistus vai ei, kaatuuko opettajalle näitä töitä mikä on opettajan rooli • Auditointi: auditoidaan toimintaa ei dokumentteja! II auditointirinki verkosto, menetelmä, jote voisi hyödyntää • Vähentääkö kilpailu samoista rahoista benchmarkkausta ja yht työtä?

  28. Malli A Perusrakenne Ensimmäinen ammatillinen perustutkinto Malli B EAT AT AIKO ”ostettavia tutkintoja” yrityksien henkilöstölle Malli C Jo yksi tutkinto suoritettuna Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi 6-7%? Kuinka paljon suorituksia pitää olla 60 ? vrt amk ja yo 55 opintopistettä 45-48 %? • Siirtymäaika: • 2 vuotta, 5 % (ALUSTAVA)

  29. Rahoitus • Laskennallisen rahoituksen osalta kriteerit oltava kaikkiin yhteisesti sovellettavia(mm. alue/ alakohtaisuus vaikuttaa). • Rahoituksessa on otettava huomioon ainakin alakohtaiset kustannuserot, koulutuksen järjestämismuodot, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet, majoitettavat opiskelijat sekä valmentavat koulutukset

  30. OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

  31. OAJ:n Työolobarometrin perustiedot • Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 • Kyselyn vastaajia 1347 • Opetusalan ammattijärjestön ja • Finlands Svenska Lärarförbundin rivijäseniä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin • Vastausprosentti 38,5 • 81 % kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa • 39 % peruskoulussa työssä • 84 % vakinaisessa palvelussuhteessa • 5 % esimiehenä

  32. Työtyytyväisyys ja työstä innostuminen • 78 % opettajista kokee erittäin tai melko usein työstä innostumista • 79 % opettajista kokee, että työhön on mukava syventyä erittäin tai melko usein • Naisten ja miesten välillä molemmissa selkeä ero • 82 % opettajista kokee erittäin tai melko usein tyytyväisyyttä nykyiseen työhönsä • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

  33. Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet • Valtaosa opettajista kokee, että voi käyttää erittäin tai melko paljon työssään tietojaan ja taitojaan • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Kaksi kolmasosaa opettajista kokee, että työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

  34. Kuormitustekijät 1/3Työn määrä • Alle kolmannes opettajista kokee, että voi vaikuttaa erittäin tai melko paljon työmääräänsä • Alle 31 –vuotiaista vain 25 % • Yli puolet opettajista kokee, että on erittäin tai melko usein liikaa töitä • Vakinaisissa palvelussuhteissa koettiin tilanne heikommaksi kuin määräaikaisissa • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulokset heikompia

  35. Kuormitustekijät 2/3Ristiriitaiset odotukset • 39 % opettajista kokee, että työssä on erittäin tai melko paljon eri tahojen ristiriitaisia odotuksia • Esimiesten työssä korostuvat (58 %) • Työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat kokivat enemmän ristiriitaisia odotuksia työssään kuin muut • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos heikompi

  36. Kuormitustekijät 3/3Työajan riittävyys • Alle puolet opettajista kokee, että työaika on erittäin tai melko usein riittävä • Vain runsas neljännes esimiehistä kokee työajan riittävän • Kiirettä työssään kokee erittäin tai melko paljon kolme neljästä (72 %) • Esimiehistä 84 %

  37. Työkyky Työkykyarvio 1 -10 • Opettajien arvio omasta työkyvystä matalampi kuin muilla aloilla (ka. 8,23) • Vakinaisissa palvelussuhteissa olevien työkykyarviot 41-50 ja 51-60 -vuotiaiden joukossa heikommat kuin muissa ikäryhmissä • Miehillä keskiarvo matalampi kuin naisilla

  38. Väsymys • 36 % opettajista kokee erittäin tai melko usein itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi • Väsymyksen kokemisessa vaihtelua ikäryhmittäin • korostuu nuorten alle 31 –vuotiaiden ryhmä ja työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos selvästi heikompi

  39. Työstressi • Kolmannes opettajista kokee erittäin tai melko usein työn aiheuttamaa stressiä • Työstressin kokeminen vaihteli ikäryhmittäin • Korostuu työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat ja nuorten alle 31 –vuotiaidenryhmä • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos merkittävästi heikompi Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

  40. Lähde: OAJ

  41. Lähteet: OAJ ja TTL

  42. Lomautusten vaikutukset • Lomautetuista kaksi kolmasosaa kokee olleen negatiivisia vaikutuksia omaan jaksamiseen • Seurauksia lomautuksista • ansiot laskivat • puolet ilmoitti työmääränsä kasvaneen • 39 % ilmoitti arvostuksensa työnantajaa kohtaan laskeneen • 18 % ilmoitti ryhmäkokojen kasvusta • 17 % ilmoitti työyhteisökonflikteista • Lomautettujen arvio omasta työkyvystä oli selkeästi heikompi kuin muiden (ka. 8,09)

  43. Työyhteisöjen toimivuus • Opettajista 74 % kokee, että yhteistyö työpaikoilla sujuu erittäin tai melko hyvin • 72 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea työyhteisön jäseniltä • Naisten ja miesten välillä tuloksessa ero • Iän myötä kokemus tuesta vähenee • 64 % oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva

  44. Kehityskeskustelut • 73 % oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana • Määräaikaisista vain 54 % • Alle 31 –vuotiaista vain 58 % • Erittäin tai melko paljon hyötyä kehityskeskustelusta työssä jaksamisen kannalta oli kokenut neljännes (27 %) • Miehistä lähes puolet koki, että kehityskeskusteluista ei ollut lainkaan tai melko vähän jaksamisen kannalta hyötyä

  45. Esimieheltä saatava tuki ja apu • Kaksi kolmasosaa kokee, että saa esimieheltään tukea ja apua täysin tai melko riittävästi työtehtävien hoitamiseen • Tuen ja avun kokemisen määrä vähenee iän myötä • Nuorimmassa ikäryhmässä 80 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua esimieheltä työtehtäviensä hoitamiseen

  46. Johtopäätökset 1/2 • Opettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä • arvostavat työtään ja sisäinen motivaatio työhön on korkealla tasolla • Työaika ei kuitenkaan riitä nykytehtäviin • opettajat ja opetusalan esimiehet tekevät enemmän mihin työaika antaa mahdollisuuden • runsaasti kiireen kokemusta ja työajan riittämättömyyttä • Työyhteisöt kantavat aikaisempaa paremmin • yhteistyötä tehdään entistä enemmän

  47. Johtopäätökset 2/2 • Työkuorma valuu reippaasti yli ja sillä on seurauksensa • Opettajat kokevat voimakasta ja jatkuvaa väsymystä ja työstressiä • intensiivinen ihmissuhdetyö vaatii riittävän pitkiä palautumisjaksoja • Korostuu esimiesten työaika, mikä on tulosten perusteella täysin riittämätön. • Opetusalalle luotu suuria yksiköitä.

  48. Summa summarum 1/2 • Arvostaako yhteiskunta riittävästi opettajien tekemää työtä? • Opetusalan lomautuksista huolestuttavia ja vain negatiivisia vaikutuksia. Tulokset kyseenalaistavat kuntien tekemät taloudelliset ratkaisut. • Tarvitaan nopeasti toimia opettajien ja opetusalan esimiesten työkuormituksen hallitsemiseksi; • työn määrän rajaamiseksi • työajan riittävyyden varmistamiseksi ja • väsymyksen ja työstressin torjumiseksi • TARVITAAN PITKIÄ PALAUTUMISJAKSOJA • UUDELLEEN TÖIDEN ORGANISOINTIA • TYÖNOHJAUSTA jne.