1 / 18

Value Efficiency Analysis -menetelmä ja sovellus

Value Efficiency Analysis -menetelmä ja sovellus. Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Kevät 2013 Esitelmä #6 Tuomas Lahtinen. Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin kaikki oikeudet pidätetään. Sisältö. Johdanto Arvofunktio, mieluisin DMU

hinda
Download Presentation

Value Efficiency Analysis -menetelmä ja sovellus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Value Efficiency Analysis -menetelmä ja sovellus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaariKevät 2013Esitelmä #6Tuomas Lahtinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin kaikki oikeudet pidätetään.

  2. Sisältö • Johdanto • Arvofunktio, mieluisin DMU • Arvojen huomioonotto tehokkuusanalyysissä: VEA-menetelmä • VEA-menetelmän sovellus yliopisto-osastojen tehokkuuden arvoinnissa

  3. Johdanto • CCR- ja BCC-menetelmillä estimoidaan tehokkuusrintama (=mihin pystytään) annetun DMU-joukon perusteella • CCR-menetelmässä oletetaan vakioskaalatuotot ja BCC-menetelmässä ei • Menetelmissä DMU:n tehokkuus lasketaan suhteena: etäisyys origosta/referenssipisteen etäisyys origosta • Selville saadaan myös kunkin DMU:n referenssijoukko, joka voi olla hyödyllinen mahdollisia tehokkuusparannuksia mietittäessä • Tehokkuuslukujen käyttäminen DMU:iden ränkkäämiseen on kuitenkin kyseenalaista. • Esim. a:n tehokkuus on 0.6, b:n tehokkuus on 0.4. Kuitenkin on mahdollista, että DM preferoi b:n CCR-projektiota a:n CCR-projektioon huomattavasti: esim. ”vaihtaisin kaksi a:n CCR-projektiota yhteen b:n CCR-projektioon”.

  4. Arvofunktio • Olkoon DMU j:n tuotokset ja panokset • Kompaktiuden vuoksi merkitään • Olkoon päätöksentekijän (DM) arvofunktio yli kaikkien DMU:iden

  5. Most preferred solution (MPS) • Merkitään DEA-menetelmän tehokkuusrintaman ja koordinaattiakselien rajaamaa aluetta symbolilla T • Huom. Alueen muotoon vaikuttaa DMU:iden lisäksi oletus skaalatuotoista (DEA vai BCC-malli) • Olkoon päätöksentekijän kannalta mieluisin DMU (MPS), eli se DMU joka maksimoi arvofunktion alueen T sisällä: . • voidaan määrittää esimerkiksi jollain interaktiivisella monitavoiteoptimointimenetelmällä, kuten Pareto-race (Korhonen ja Wallenius 1988)

  6. Arvotehokkuus • Olkoon u* MPS. Piste u on arvotehokas, joss sille pätee . • Kuvassa olevan DMU a:n arvotehokkuus määräytyy vastauksena kysymykseen: kuinka paljon sen tuotoksia tulee skaalata, jotta päädytään pisteeseen, jonka arvo on sama, kuin MPS-pisteen. • Eli , joka toteuttaa ehdot • Kuvasta voi huomata, että a:n ja b:n CCR-tehokkuudet ovat lähellä toisiaan, mutta arvotehokkuuksissa ero on suurempi

  7. Approksimaatio arvotehokkuudeen määrittämiseksi • Jos arvofunktio tunnettaisiin, niin DMU:ille voisi suoraan laskea arvot kuvaamaan niiden mieluisuutta • Käytännössä oletetaan, että v:tä, eikä sen u*-kautta kulkevaa indifferenssikäyrää tunneta, oletetaan kuitenkin v pseudokonkaaviksi • Arvotehokkuudenlaskentamallissa lasketaan ylärajat arvotehokkuuksille, käyttämällä tarkan arvofunktion sijaan käyvän alueen tangentteja kohdassa u* CCR-DEA, 2output, 1 input, u* = a CCR-DEA, 2 output, 1 input u* kahden todellisen DMU:n välissä u*

  8. Alla olevissa kuvissa arvotehokkuuden määrittäminen, kun skaalatuottoja koskevat oletukset ovat BCC-mallin mukaiset • Punaisen katkoviivan sisäänsä sulkevaa aluetta kutsutaan tangenttikartioksi u*

  9. CCR ja BCC kertaus • Olkoon X panosmatriisi ja Y tuotosmatriisi • DEA-malleissa tuotantomahdollisuusjoukon reuna on joukko • CCR-DEA:ssa lambdat ovat ei-negatiivisia • BCC-mallissa lambdat lisäksi summautuvat yhdeksi • CCR ja BCC duaaleissa yksikön o tehokkuus voidaan selvittää etsimällä skaalauskerrointa, jolla kyseisen yksikön projektio on tuotantomahdollisuusjoukon reunalla.

  10. VEA-optimointimalli • VEA-malli voidaan ratkoa etsimällä skaalausta tuotoksille siten, että ollaan tangenttikartion reunalla, tangenttikartion reunaan päästään käsiksi, kun mallissa osa painoista rajoittamattomia • =0 ja slackit nollassa, jos kyseessä on VEA-tehokas yksikkö C:lle 1 x =1 (CCR:ssäeitätärajoitetta) , vastaa MPS:ää

  11. Laskuesimerkki DMU5 tehokkuus: ,

  12. Sovellus: VEAn käyttö akateemisen tutkimuksen tehokkuusanalyysissä • Taustakysymys: Kuinka mitata akateemisen tutkimuksen tehokkuutta? • Korhonen et al. (2001) paperissa tutkitaan kauppakorkeakoulun osastojen tehokkuutta. • Lähestymistapa seuraavanlainen: • Muodostetaan mitattavat kriteerit ja mitta-asteikot • Kerätään osastoja koskeva data, jonka avulla kriteerikohtaiset pistemäärät voidaan laskea • VEA-pisteiden lasku (MPS ratkaistaan Pareto-race menetelmällä)

  13. 1. Kriteeristönmuodostaminen • Aikaisemmin HSE:llä ei ole ollut käytössä selkeitä rahoituksenjako kriteereitä. Aiemmin mm. julkaisuja ei ränkätty foorumin perusteella • Tutkimuksenensimmäinenvaiheolimittareidenmuodostaminen, joillakriteereissäpärjäämistävoitaisiinmitata • YhdessäHSE:nedustajienkanssaylätasonkriteereitäidentifoitiinviisi, lisäksietsittiinindikaattoreita, joillakriteereissäpärjäämistämitataan Quality-pisteet: w1*20 + w2*50 + w3*250

  14. MPS:netsiminen

  15. VEA:n soveltaminen • Osastoille tehtiin tuotosorientoitunut (BCC ja tangenttikartioprojektiot etsittiin skaalamalla tuotoksia) BCC ja VEA-analyysi

  16. Yhteenveto • DEA-tehokkuuslukujen käyttäminen DMU:iden ränkkäämiseen voi olla ongelmallista, sillä ne eivät huomioi päätöksentekijän mieltymyksiä • VEA-menetelmässä päätöksentekijän preferenssit otetaan huomioon määrittämällä MPS ja laskemalla tehokkuusluvut projisoimalla DMU:t DEA-mallin tehokkuusrintaman sijaan MPS:ää vastaavalle ”tangenttikartiolle” • Mutta miksi juuri VEA-menetelmä, eikä esimerkiksi päätösanalyysi?

  17. Kiitos! Viitteet: • Halme, M., Joro, T., Korhonen, P., Wallenius, J., 1999. A Value Efficiency Approach to Incorporating Preference Information in Data Envelopment Analysis, Management Science 45/1, s. 103-115. • Korhonen, P., Wallenius, J., 1988. A Pareto Race. Naval Research Logistics 35, 615-623. • Korhonen, P., Tainio, R., Wallenius, J., 2001. Value effciency analysis of academic research, European Journal of Operational Research 130/1, s. 121-132.

  18. Kotitehtävä 6 Perustele seuraava väite todeksi tai epätodeksi sanallisesti tai kuvan avulla tai kaavoin: VEA-mallin tuottaman tehokkuusluvun  (tehokkailla 0) ja vastaavan DEA-mallin tehokkuusluvun  (tehokkailla 1) välillä pätee seuraava epäyhtälö

More Related