Vahingonkorvausvastuu

1. Jenny Virtanen 2007 Vahingonkorvausvastuu Sopimus- ja deliktivastuun välissä Varallisuusvahinkojen korvaaminen? Jenny Virtanen 12.1.2007

2. Jenny Virtanen 2007 Sopimusvastuun alan laajeneminen Oikeuskäytäntö (1999:19, 1992:165, 2003:131) Kirjallisuus (Hemmo) Luentomoniste (Tällä kurssilla)

3. Jenny Virtanen 2007 Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu Ensisijainen normi: sopimuksen ehdot Ei yleislakia (vrt. vahingonkorvauslaki) Erityislait (kuluttajansuoja ym.) Vakioehdot tavallisia

4. Jenny Virtanen 2007 Mitä ovat sopimusoikeudelliset periaatteet, jotka koskevat vahinkojen korvaamista? Varallisuusvahinkojen korvaaminen? Käännetty todistustaakka, ex culpa? Sopimusvelvoitteen rikkominen perusteena? Lojaalisuus Ennakointi Oikeus rajoittaa vastuuta?

5. Jenny Virtanen 2007 Ekskulpaatiovastuu tuottamusvastuuta ongelman aiheuttaa tuottamuksen määritteleminen Tuottamuksellista on toiminta, joka on ollut muuta kuin mitä olisi pidettävä sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden mukaisena sopimussuhteen vuoksi sopimuksen osapuolilla on suurempi velvollisuus olla huolellisia toisiaan kohtaan kuin toisilleen tuntemattomilla kadunmiehillä Käänteinen todistustaakka: Velallisen osoitettava huolellisuus eli todistustaakka velallisella Onko todistustaakka aina iso asia?

6. Jenny Virtanen 2007 KKO 1991:65 Hevostalliin korvausta vastaan sijoitettu hevonen oli tallilla vahingoittunut niin, että se piti lopettaa. Tallinpitäjä ei ollut näyttänyt, että vahinko olisi johtunut olosuhteista, joita hän ei olisi voinut välttää ja joiden seurauksia hän ei olisi voinut estää. Tallinpitäjälle oli siten syntynyt vastuu hevosen kuolemasta johtuneesta vahingosta hevosen omistajalle. KKO 1999:80 Kommandiittiyhtiön myymiseen tai sen toiminnan ja omaisuuden uudelleenjärjestelyyn tähdänneen suunnittelun yhteydessä tilintarkastusyhtiö oli asiakkaalta tontin vuokraoikeutta koskeneen sopimuksen sisällöstä saamansa tiedon perusteella antanut vuokraoikeuden luovutuksen veroseuraamuksesta virheellisen neuvon. Kysymys oli tilintarkastusyhtiön vahingonkorvausvastuusta ja vahingon määrästä.

7. Jenny Virtanen 2007 Todistustaakka deliktipuolella Vahingonkorvauslaissa ei oteta kantaa tuottamusta koskevan todistustaakan jakautumiseen. OK 17:1 : kantajan tulee riita-asiassa näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Deliktivastuussa näitä ovat: aiheutunut vahinko, vahingon määrä ja vastuun peruste eli velallisen tuottamus. Lisäksi vahingonkärsijällä katsotaan olevan todistustaakka myös syy-yhteyttä koskien. Tämä on siis oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa muotoutunut vallitseva kanta. Ei kuitenkaan poikkeukseton, kummassakin vastuumuodossa esiintyy todistustaakka suorana ja käännettynä

8. Jenny Virtanen 2007 Vastuun rajoittaminen Voiko sopimussuhteissa poistaa vahingonkorvausvastuun kokonaan? Ei Törkeällä huolimattomuudella tai tahallisesti aiheutetut vahingot? Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaisesti velallinen ei voi etukäteen vapauttaa itseään vahingonkorvausvastuusta

9. Jenny Virtanen 2007 Vahinkojen ennakoitavuus(ennakoimattomuus) rajoitusperusteena Mitä se on? Vahinkojen ennakoitavuudella korvauksen rajoitusperiaatteena tarkoitetaan sitä, että velallisen ei yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan katsota olevan vastuussa sellaisista vahingoista, jotka ovat aivan yllättäviä ja hyvin epätodennäköisiä seurauksia vahingonaiheuttajan moitittavasta toiminnasta.

10. Jenny Virtanen 2007 Deliktivastuu Vahingonkorvausvastuu henkilö- ja esinevahingoista, Varallisuusvahinkojen korvaaminen vain poikkeuksellisesti VahL:n 5 luvun 1 §:ssä mainitut erittäin painavat syyt.

11. Jenny Virtanen 2007 Miksi ihmeessä varallisuusvahinkojen korvaaminen on ongelmallista? Historiallinen kehitys Markkinatalous Suomen siviililainsäädännön historia VahL:n säätäminen, miten erittäin painavat syyt tulivat lakiin

12. Jenny Virtanen 2007 Vastuu "sopimusketjussa"= Kaksiasianosaisuhteen ylittävä sopimusvastuu? = Sopimusoikeudellisten periaatteiden noudattamista

13. Jenny Virtanen 2007 Vastuun laajennus-sopimussuhteen ulkopuolelle? vastuu ei välttämättä koske vain varsinaista sopimuskumppania Sopimusoikeudellista vahingonkorvausvelvollisuutta koskevat periaatteet pitää ottaa huomioon myös sopimukseen kiinteästi liittyvien, mutta muodollisesti siihen osallistumattomien henkilöiden kohdalla = varallisuusvahinkoja voi joutua korvaamaan sopimusperusteisen vahingonkorvauksen periaatteilla

14. Jenny Virtanen 2007 Pitäisikö vastuuta laajentaa? Hemmo: Ensinnäkin vastaus on ei, mutta huomioon voidaan ottaa puolesta/vastaan: 1)läpimurtoargumentti, 2)subsumptioargumentti 3)sopimusten verkottuminen ja siihen perustuvat odotukset 4)tarve hillitä vastuun laajentumista 5) erityissuhteen merkitys 6) vastuuta rajoittavat sopimusmääräykset 7) takautumisvaatimuksiin liittyvät kustannusnäkökohdat (Tällä hetkellä Hemmo ilmeisesti on sitä mieltä, että välittömän sopimussuhteen ylittävä vastuu voi realisoitua jakeluketjuissa ja sivullisintresenttitilanteissa…)

15. Jenny Virtanen 2007 Vastuunrajoitusehdot ongelmana laajentamisessa? Onko näillä doktriinin kannalta merkitystä? Niitä joko on tai sitten ei Mutta miten ne huomioidaan? Ei huomioida (mahdotonta perustella, ne on kuitenkin otettu osaksi sopimusta) Huomioidaan jommankumman ehdot, joko velallisen tai velkojan Huomioidaan kummankin ehdot ja katsotaan, mitä jää jäljelle (vaikeaa, mutta ilmeisesti reiluinta)

16. Jenny Virtanen 2007 Jospa korvausta maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus tilanteissa haettaisiin deliktiperusteella ns. harmaalla alueella? VahL 5:1 ja ”erittäin painavat perusteet”, monen mielestä metsässä, mutta onko sittenkään ihan? Tätä vastustetaan sillä, että sopimusperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen ei sovelleta vahingonkorvauslakia ja jos ei mitään kättä pidempää ole niin sitten on vaan sopimusoikeudelliset periaatteet. Toisaalta, edelleen, että ko. tapauksissa ei ole sopimustakaan.

17. Jenny Virtanen 2007 KKO 1992:165 Vastuu sopimussuhteen ulkopuolella Lahjanantaja oli antanut toimeksi laatia lahjakirjan,jonka perusteella lahjansaajan puolisolla ei olisi avio-oikeutta lahjoitettavaan omaisuuteen. Lahjakirjan laatija teki virheen ja jätti ehdon pois lahjakirjasta Lahjansaaja joutui maksamaan avioeron yhteydessä tasinkoa puolisolleen lahjana saamastaan omaisuudesta Pankin katsottiin olevan velvollinen suorittamaan vahingonkorvauksena tasingon määrä, vaikka lahjan saaja ei ollut sopimussuhteessa pankkiin. KKO:n kannan mukaan pankilla oli velvollisuus valvoa myös lahjansaajan etua

18. Jenny Virtanen 2007

19. Jenny Virtanen 2007

20. Jenny Virtanen 2007 Tapaus 1 Hovioikeus katsoi, että A oli toiminut C:n ja D:n valtuutettuna remonttikustannuksista sovittaessa, mutta oikeuskirjallisuudessa hyväksytyn kannan mukaan valtuutettu voi joissain tapauksissa olla velvoitettu huomioimaan myös toimeksiantajansa vastapuolen edut. A:n merkitys remonttisopimuksen syntymiselle oli olennainen. Lisäksi hovioikeus katsoi, että asianajajana A:lla oli asianajajayhdistyksen sääntöjen mukaan erityinen velvollisuus toimia tunnollisesti. (KKO 1992:44 asianajajan toimeksiantajan vastapuolellakin voi olla oikeus luottaa asianajajan toiminnan tunnollisuuteen oman asiansa suhteen.) A:n ja B:n välisessä suhteessa oli lisäksi niin paljon sopimuksenkaltaisia piirteitä, että B:llä voisi siitäkin syystä olla tavallista suurempia oikeussuojaodotuksia A:n toiminnan suhteen. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli ollut kiinteistökaupasta saatuja varoja jakaessaan velvollisuus toimia B:n etujen mukaisesti marraskuussa 2000 tehdyn sitoumuksen mukaisesti, jolloin B:n saatava olisi tullut suorittaa ennen E:n saatavaa. Koska A ei ollut toiminut tunnollisesti, hän oli vastuussa B:lle aiheutuneesta vahingosta.

21. Jenny Virtanen 2007 arviointia Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, koska A:n ja B:n välillä ei ollut sopimusta, ja toisaalta siihen, että B ei ollut näyttänyt aiheutunutta vahinkoa (oli peruste mikä tahansa). Hovioikeus katsoi, että asiaan liittyy sopimuksenkaltaisia piirteitä, mutta toisaalta voidaan ajatella sovellettavan vahingonkorvauslakia, koska sopimusta A:n ja B:n välillä ei ollut. Hovioikeus liittää A:n vastuun osaltaan myös tämän asemaan asianajajana, jolla on tehtäviään suorittaessaan erityisiä huolellisuus- ja tunnollisuusvelvoitteita. Nämä asiantuntija-asemassa olevan toimeksisaajan velvoitteet on oikeuskäytännössä ulotettu myös varsinaisen toimeksiantajan sopimuskumppania kohtaan. (Ks. esim. KKO 1999:19) Sopimuksenkaltaisten piirteiden on oikeuskirjallisuudessa arvioitu joko edellyttävän sopimusvastuun periaatteiden soveltamista tai olevan indisio erittäin painavien syiden olemassaololle. erityisesti valtuutetun vastuussa ei itse asiassa niinkään ole merkitystä luokitteluongelmalla, eli kuuluuko vastuu sopimusvastuun vai deliktivastuun alaan. Normeilla pyritään lähinnä oikeuspoliittisesti hyviin ratkaisuihin käytännön ongelmissa.

22. Jenny Virtanen 2007 Samankaltainen ongelma nousee esille aina, kun joku toimii toisen hyväksi ilman toimeksiantosuhdetta, jollain muulla perusteella ja tästä toiminnasta aiheutuu puhdasta varallisuusvahinkoa. valintaan vastuumuotojen välillä ei ole sääntöjä. On mahdollista, että tulisikin soveltaa molempia normistoja yhtä aikaa. Tai niiden sekoitusta. A oli tietoinen B:n, C, D:n ja velkojien välisestä yhteisymmärryksestä, koska oli itse neuvotteluissa toimeenpanijana ja hoiti C:n ja D:n asioita remontista sovittaessa ja toisaalta C:n kuoltua jatkoi D:n edustajana ja tosiasiallisesti huolehti myyntisumman jakamisesta velkojille. Hovioikeus perusti vastuun tähän eli A:n tuottamukselliseen toimintaan, kun hän jätti suorittamatta korvauksen B:lle. Hovioikeus katsoi, että B:llä oli oikeus luottaa A:n huolelliseen toimintaan ja siihen, että tämä ei toimi ainakaan vastoin B:n etua vaan noudattaa sopimusta varojen jaosta. Tapaus sijoittuu sopimus- ja deliktivastuun välimaastoon ja kumpaakin vastuumuotoa voitaisiin pitää perusteltuna. Lopullinen sijoittaminenkin jää itse asiassa ratkaisun perusteluissa tulkinnanvaraiseksi. Huomionarvoista onkin, että vastuuperusteiden erottelulla ei ainakaan kyseisessä tilanteessa edes ole merkitystä lopputuloksen kannalta.

23. Jenny Virtanen 2007

24. Jenny Virtanen 2007 Kumpikin oikeusaste on perustanut ratkaisunsa siihen, että A:n ja pankin välille ei katsottu syntyneen sopimussuhdetta tässä nimenomaisessa rahoitusjärjestelyssä. Muissa yhteyksissä A ja pankki sen sijaan olivat sopimussuhteessa keskenään. Koska ei ollut sopimussuhdetta, ei ollut lojaalisuusvelvoitteita eikä sitä myötä tiedonantovelvollisuuttakaan. Hovioikeuden ratkaisussa käytetään argumentaatiotukena korkeimman oikeuden ratkaisua 1998:57, jossa todetaan eksplisiittisesti, että pankilla ei osakkeiden pankinhaltijana ole mitään sopimukseen tai lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia kaupantekotilaisuudessa ostajan edusta. ( tapauksessa ostaja on ollut tietoinen, että kaupan kohteeseen on vahvistettu kiinnityksiä, jotka on pantattu pankille. Tapauksessa oli kyse vain siitä, että pankki ei ollut tehnyt erityisesti selväksi ostajalle, että tämän tulee maksaa kauppahinnan erät eräälle tietylle tilille, jotta pantti vapautettaisiin. Ostaja oli maksanut kauppaerät väärälle tilille, josta myyjä oli käyttänyt ne muihin tarkoituksiin kuin pantin vapauttamiseen.) Samassa ratkaisussa todetaan myös, että ’”Pankilla ei ole osakkeiden pantinhaltijana ollut mitään sopimukseen tai lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia kaupantekotilaisuudessa V:n eduista.. Kumpikin oikeusaste oli yksimielinen siitä, että kyseessä oli toimeksiantosuhde A:n ja pankin välillä.

25. Jenny Virtanen 2007 Hovioikeuden perusteluissa todettiin, että tässä tapauksessa pankin toimeksianto on käsittänyt vain kauppaan liittyvien rahoitusasioiden käytännön järjestelyt, mutta ei muita kauppaan liittyviä järjestelyjä. Korkeimman oikeuden ratkaisuista on löydettävissä tukea myös sille, että sopimussuhteessa asiantuntijan on toimeksiantosuhteen nimenomaisten ehtojen ohikin annettava toimeksiantajalle tietoja asiaan liittyvistä seikoista, vaikka siitä ei erikseen olisikaan sovittu. Näin oli tapauksessa KKO 2001:128, Lojaliteettiperiaate on yksi sopimusoikeuden merkittävistä periaatteista, vaikka se ei esiinnykään oikeuskäytännössä eksplisiittisesti ilmaistuna sääntönä kuin KKO:n ratkaisussa 1993:130, Lojaliteettiperiaate on vakiintunut osa varallisuusoikeuden yleisiä oppeja ja sen merkitys on kasvamassa. Lojaliteettiperiaatteen rikkominen katsotaan sopimusrikkomukseksi, vaikka sen oikeusseuraamusten ei vielä voitaisikaan katsoa vakiintuneen. Lojaliteettiperiaate on hyvin läheinen tiedonantovelvollisuudelle, jonka rikkominen on sopimusrikkomus ja jonka seuraukset ovat selkeät. Tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta seuraa korvausvelvollisuus.

26. Jenny Virtanen 2007 P oli puolustuksekseen todennut, että olisi ollut pankkisalaisuuden rikkomista, jos pankki olisi kertonut A:lle kauppakohteen kiinnityksistä. (Aivan toinen asia on, syntyikö A:lle lopulta korvauskelpoista vahinkoa ja missä määrin. On oikeudellisesti perusteltua nähdä A:n toiminnassa myötävaikutusta aiheutuneeseen vahinkoon nähden, koska A ei ollut itse ottanut kaupan kohteesta selvää. A:lla olisi ollut mahdollisuus tarkastaa kaupan kohde hankkimalla ote kiinnitysrekisteristä. A ei tätä kuitenkaan tehnyt vaan oli asiassa omien sanojensakin mukaan liian luottavainen.) Pankin vastuun kieltäminen sillä perusteella, että kyseisessä asiassa – vaikka kylläkin muissa asioissa - ei ollut sopimussuhdetta A:n ja pankin välillä, on keinotekoista. Kyse oli luottamuksellisesta suhteesta A:lla oli oikeus luottaa siihen, että pankki ottaisi A:n edun huomioon kaikissa heidän välisissään toimissa ja A:lla oli oikeus luottaa siihen, että pankki lojaliteetin vaatimusta noudattaen täyttäisi sopimussuhteeseen perustuvan tiedonantovelvollisuutensa.

27. Jenny Virtanen 2007

28. Jenny Virtanen 2007 Mitä jäljelle jää? Jokin muotoiltava velvoite (peruste), joka velvoittaa vahingonaiheuttajan ottamaan huomioon vahingonkärsijän varallisuutta koskevat odotukset? (Luottamuksen suojaa. lojaliteettivelvoitteita?) Korvaamaan puhtaat varallisuusvahingot ns. positiivisen sopimusedun mukaisesti? Eli saattamaan vahingonkärsijä siihen tilanteeseen, jossa hän olisi ollut jos vahingonaiheuttaja ei olisi rikkonut velvoitettaan?

29. Jenny Virtanen 2007 Asiantuntijat Oli peruste mikä tahansa harmaalla vyöhykkeellä, kyse on varallisuusvahingoista. Miksi olisi kyse mistään muusta, sillä kaikkien muiden korvaaminen on aina mahdollista VahL:n perusteella ja muuttuuko esinevahingon korvaaminen muuksi sopimusvastuussa (ehkä..) Ja vahingon aiheuttaa aina joku asiantuntija (konsultti, tilintarkastaja, asianajaja, pesänhoitaja jne,)