Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa - pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana

1. Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa- pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana IlmastolähettiläskoulutusRauhanasema 16.9.5006 Marja Jallinoja YTV

2. Kuva: Olga Ripatti Marja Jallinoja

3. Esityksen sisältö • Näkökulmia kasvihuonekaasujen vähentämiseen • Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla vuodesta 1990 ja nykytaso • Tulevaisuuden päästökehitykseen vaikuttavat tekijät ja niiden merkitys Marja Jallinoja

4. Ilmastonmuutoksen torjunta tienviittana kohti kestävän kulutuksen yhdyskuntaa KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENERGIANKULUTUS MATERIAALIN KULUTUS Marja Jallinoja

5. Ilmastonmuutoksen torjunta ei voi perustua ratkaisuihin, jotka synnyttävät uusia ympäristöongelmia. Ei ole energiantuotantoa ilman ympäristövaikutuksia! Vain energian, jota ei ole koskaan kulutettukaan, ei kuormita ympäristöä. Marja Jallinoja

6. Marja Jallinoja

7. EEA:n skenaarion mukaan päästövähennysten saavuttamiseksi lisätoimenpiteet on keskitettävä energiankulutuksen kasvun hillitsemiseen Marja Jallinoja

8. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishierarkia 1. Vähennetään energian tarvetta 2. Tehostetaan energian käyttöä 3. Parannetaan energian tuotannon tehokkuutta 4. Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä 5. Tehostetaan uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa Marja Jallinoja

9. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990, mutta kääntyneet uudelleen kasvuun, joka uhkaa jatkua… Marja Jallinoja

10. Sähkönkulutuksen, liikenteen ja sähkölämmityksen päästöt ovat kasvussa pääkaupunkiseudulla… Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen kehitys asukasta kohti vuodesta 1990 vuoteen 2004 kulutuslajeittain Marja Jallinoja

11. Kotitaloudet ja palvelusektori ovat avainasemassa Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen toimintasektoreittain vuonna 2004 pk-seudulla Marja Jallinoja

12. Kotitalouksissa lämmönkulutuksen merkitys suurin, palvelusektorilla sähkönkulutus aiheuttaa valtaosan päästöistä Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 Marja Jallinoja

13. Sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen on suurin haaste • Sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti sekä palveluissa että kotitalouksissa. • Mikäli nykykehitys jatkuu, kulutetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vuonna 2030 lähes kolmannes enemmän sähköä kuin nykyisin. • Kasvu johtuu useista eritekijöistä, tärkeä vaikuttava tekijä ovat mm. rakennuksissa yleistyvät sähköiset lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät. Marja Jallinoja

14. Rakennusten energiankulutuksessa on mahdollisuuksia • Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 pääasiassa johtuen kivihiilen korvaamisesta maakaasulla energiantuotannossa. • Asumisväljyys ja rakennuspinta-ala työpaikkaa kohti kasvavat melko nopeasti, mikä lisää lämmitysenergian kulutusta. • Rakennusten ominaisenergiankulutus pienenee, mutta teknisesti ja taloudellisesti selvästi nykyistä nopeampikin kehitys olisi mahdollinen. Marja Jallinoja

15. Yhdyskuntarakenne hajaantuu, liikennemäärät kasvavat • Jos liikennemäärät kasvavat pääkaupunkiseudulla ennusteiden mukaan, liikkuu jokainen asukas pääkaupunkiseudulla moottoriajoneuvoilla vuonna 2030 lähes 30% enemmän kuin nyt. • Mikäli nykykehitys autojen polttoaineen ominaiskulutuksessa jatkuu, lisääntyvät liikenteen kasvihuonekaasupäästöt yhtä paljon kuin liikennemäärät. Ajoneuvosuoritteen ennustettu kehitys vuoteen 2030 PLJ:n 0+-skenaarion mukaan Marja Jallinoja

16. Henkilöautoliikenne aiheuttaa yli puolet liikenteen khk-päästöistä, joukkoliikenne n. 10 % ja tavaraliikenne reilun kolmanneksen Liikenteen khk-päästöjen jakautuminen ajoneuvolajeittain 2004 Marja Jallinoja

17. Jokainen joukkoliikenteen kulutapaosuuden prosenttiyksikön kasvu vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä n. 0,6 %. Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrän ja osuuksien kehitys vuodesta 1966 vuoteen 2005 pääkaupunkiseudulla Marja Jallinoja

18. Henkilöautojen ominaispolttoaineenkulutus kasvaa Suomen ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-ominaispäästö 1980-2002 (Lähde: AKE). Marja Jallinoja

19. Jätehuollossa tavoiteltava jätemäärien vähentämistä • Kaatopaikkojen päästöt muodostavat enää noin prosentin kokonaispäästöistä ja suunnitellut toimenpiteet pienentävät päästöjä entisestään. • Sekajätteen energiahyödyntäminen pienentäisi pääkaupunkiseudun energiantuotannon kasvihuonekaasu-päästöjä 1-2 prosenttia ja kaatopaikkakaasun hyötykäytön maksimoiminen n. puoli prosenttia. • Materiaalin kulutuksen vähentäminen jätteen syntymistä ehkäisemällä ja materiaalien kierrätystä lisäämällä pienentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaimmin. Marja Jallinoja

20. Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… • Yhdyskuntarakennetta kehitetään eheänä ja olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen sekä niin, että tärkeimmät palvelut ovat helposti saavutettavissa (kävelymatkan etäisyydellä) • Maankäyttö- ja liikenneratkaisuja suunniteltaessa suunnitteluun ja sen päätöksentekoon sisällytetään energia- ja kasvihuonepäästöjen taselaskelmat • Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä sekä autottomille suunnattuja palveluita Marja Jallinoja

21. Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… • Sähkölaitteiden sekä sähkölämmityksen ja -jäähdytyksen käyttötottumusten muuttaminen energiaa säästäviksi • Rakennusten jäähdytys ja –lämmitysjärjestelmäratkaisujen kokonaisenergiatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuus otetaan osaksi toimintojen suunnittelua ja hankintoja • Energian kulutusseurantaa ja laskutusta kehitetään niin, että ”kuluttaja maksaa” –periaate toteutuu Marja Jallinoja

22. Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… • Pientalojen rakentajien ja omistajien ohjaaminen energiatehokkaisiin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin • Parhaan mahdollisen tekniikan käyttö uutta rakennettaessa • Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen mm. peruskorjausten yhteydessä Marja Jallinoja

23. Kiitos! Marja Jallinoja