1 / 14

Ylijohtaja Jarmo Soukainen 29.9.20008

Havaintoja hallinnon vaikuttavuudesta sekä tarkastusviraston suositukset arviointitoiminnan ja sen hyödyntämisen kehittämiseksi. Ylijohtaja Jarmo Soukainen 29.9.20008. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustiedot tilinpäätöskertomuksessa 1/2. Mittarien ja tunnuslukujen ongelmat

greg
Download Presentation

Ylijohtaja Jarmo Soukainen 29.9.20008

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Havaintoja hallinnon vaikuttavuudesta sekä tarkastusviraston suositukset arviointitoiminnan ja sen hyödyntämisen kehittämiseksi Ylijohtaja Jarmo Soukainen 29.9.20008

  2. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustiedot tilinpäätöskertomuksessa 1/2 • Mittarien ja tunnuslukujen ongelmat • Tunnuslukuja ei ole, tai niitä ei ole esitetty tilinpäätöskertomuksessa => kuvataan toimintaa analysoimatta tavoitteiden saavuttamisen astetta • Tavoitteet määritelty väljästi • Talousarvioesityksessä toiset tunnusluvut kuin tilinpäätöskertomuksessa • Tilinpäätöskertomuksessa ei ole kerrottu, miten tunnusluvut on valittu ja mikä yhteys niillä on tavoitteisiin

  3. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustiedot tilinpäätöskertomuksessa 2/2 • Asiakokonaisuuteen vaikuttavien eri tekijöiden riittämätön huomioonottaminen • Syy – seuraussuhteita ei kunnolla perusteltu • Positiiviset vaikutukset ja kehitys raportoidaan, negatiiviset vaikutukset tai tavoitteista jääminen jätetään kertomatta • Positiiviseen kehitykseen liittyvät riskit tai varaumat jäävät huomiotta. Vaikutusten pysyvyyttä ei juurikaan analysoida

  4. Arviointitoiminta, taustaa • Arviointitoiminnan kehittämistä selvittäneet työryhmät • Lainsäädännön taloudellisia, ympäristö- ja yritysvaikutuksia koskevat hankkeet ja niihin liittyneet koulutusohjelmat • EU:n komission hankkeet arviointitoiminnan kehittämiseksi – jäsenmaiden arviointiverkosto, arviointiverkostot jäsenmaissa • Tulosohjauksen terävöittämishanke • Kertomusmenettelyn kehittäminen • Tilivelvollisuushanke

  5. Velvoittavaa lainsäädäntöä Valtionavustuslaki (688/2001) 36 § Vaikutusten arviointi • Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristö- ja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Tässä tarkoituksessa valtionapuviranomaiset antavat toisilleen tarvittavaa apua.

  6. Velvoittavaa lainsäädäntöä Talousarvioasetus (254/2004) 9 § 2 momentti Toiminta- ja taloussuunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuutta koskevien tavoitteiden lisäksi toteutumatiedot ja tilinpäätökset sekä niitä koskevat analyysit samoin kuin määräajoin tehdyt vaikutusten ja tuloksellisuuden kehityksen arvioinnit. 65 § Tiliviraston tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää 8) tärkeimmät tiedot toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinneista, jos varainhoitovuoden aikana on tilivirastoon kuuluvasta toiminnasta tehty laajempi vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointi (arviointien tulokset);

  7. Velvoittavaa lainsäädäntöä Talousarvioasetus (254/2004) 68 b § Ministeriön toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauksen tulee sisältää 10) tärkeimmät tiedot ja tulokset valtion toiminnan ja rahoituksen määrävuosittaisista vaikutusten arvioinneista toimialalla, jos varainhoitovuoden aikana on tehty laajempi vaikutusten arviointi.

  8. Aihetta koskevia tarkastuksia • Verotuet – tilivelvollisuuden toteutuminen (141/2007) • Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (146/2007) • T&K– arviointi-toiminta (157/2008) • Hankerahoitus ohjausvälineenä (147/2007), • Aluekeskusohjelman toteutus vuosina 2004–2006 (152/2007) • Sotu-kokeilun vaikutukset ( 153/2007) • Terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavat hankkeet (160/2008) • Alueellisten kehittämisohjelmien vaikutukset (172/2008) • Koulutuksen määrällinen ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen – erityis-kohteena nuorten ammatillinen peruskoulutus (toiminnantarkastuskertomus (171/2008) • Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen (175/2008)

  9. Arviointihankkeiden puutteita 1 Arviointien tietotarpeita ei selvitetä, eikä arviointitehtäviä määritellä huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. 2 Arviointihankkeiden tarkoitus ja kytkentä keskeisiin päätösprosesseihin jää epäselväksi. 3 Arviointien riippumattomuus ei aina toteudu optimaalisesti. 4 Arviointien toteutusmahdollisuuksia ja -rajoituksia ei aina tunnisteta. 5 Arviointien tuloksia ei käsitellä, välitetä ja hyödynnetä tehokkaasti.

  10. Arviointitoiminnan ja arviointitiedon hyödyntämisen puutteiden syitä • Politiikan ja tulostavoitteiden saavuttamista koskevaa vastuullistavaa arviointia ei tehdä, jos eduskunta ja valtioneuvosto ministeriöineen eivät sitä pyydä. • Arviointitiedon liittäminen budjettiprosessiin jää tavoitteeksi, jos kehys- ja budjettiratkaisuja valmisteltaessa ei aidosti kysytä ja olla kiinnostu-neita laadukkaasta vaikuttavuusarvioinnista ja ennakointitiedosta. • Valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksessa ja siihen liittyneissä budjetoinnin ja valtiontaloudellisen kertomusmenettelyn uudistuksissa pyrittiin korostamaan ministeriöiden tehtäviä ja vastuita julkisen toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta vastaavana tahona. = >Ministeriöiden toiminnallinen rooli kertyvän arviointitiedon kokoajana ja varmistajana on käytännössä jäänyt niukaksi ja epämääräiseksi.

  11. Tarkastusviraston suositukset 1 Valtioneuvosto ja ministeriöt asettavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukselle, sekä kansallisille aluekehittämisohjelmille ja Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmille nykyistä yksilöidymmät vaikuttavuustavoitteet sekä niitä kuvaavat indikaattorit ja indikaattoreita täydentävät tuloksellisuusseurannan kriteerit. 2 Yksittäisten hankearviointien määrää ja niiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa tulee vähentää. Arviointitoiminnan rationalisoimiseksi kunkin ministeriön johdolla selvitetään arviointitiedon käyttötarpeet ja kustannushyödyt. Hankearviointijärjestelmä ja soveltuvat arviointimenetelmät suunnitellaan tämän selvityksen perusteella. 3 Kehittämishankkeiden ja kehittämisohjelmien arvioinneissa kiinnitetään huomiota hankkeiden tulosten siirtämiseksi osaksi käytäntöjä.

  12. Tarkastusviraston suositukset 4 Politiikka- ja ohjelmakokonaisuuksien sekä teemojen arvioinneissa käytetään riittävän monipuolisia menetelmiä ja myös tilastollista tarkastelua, sekä tarpeen mukaan myös rahoituksen vaihtoehtoisen käytön ja vaihtoehtoishyötyjen ja kustannusten analyysiä 5 Politiikkakokonaisuuksiin ja laajempiin ohjelmiin kohdistuvaa vaikuttavuusarviointia lisätään. Tämä vaatii myös poikkihallinnollisen arviointitoiminnan selkeää vastuuttamista. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön sekä valtiovarain controller –toiminnon johdon olisi valmisteltava poikkihallinnollisen arviointitoiminnan konkreettinen vastuuttaminen

  13. Tarkastusviraston suositukset 6 Ministeriöiden tulee kehittää toimialaansa koskeva arviointistrategia, jonka mukaisesti toiminnan ja rahoituksen vaikuttavuus ja julkisten varojen käytön tehokkuus tärkeimmillä politiikkasektoreilla ja ohjelmissa sekä teemoissa tulee riittävän säännöllisesti ja laadukkaasti arvioiduksi. Arviointeja hyödynnetään valtion tilinpäätöskertomuksessa tehtävässä vaikuttavuusraportoinnissa ja yhdessä ennakointitiedon kanssa valtioneuvoston strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Valtion tilinpäätöskertomuksessa tehtävässä vaikuttavuusraportoinnissa ja yhdessä ennakointitiedon kanssa valtioneuvoston strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Valtioneuvoston kanslialla ja valtiovarainministeriössä olevalla valtioneuvoston yhteisellä controller –toiminnolla on tärkeä rooli valtioneuvoston tasoisen, ministeriöissä tehtävän arviointitoiminnan kehittämisessä ja yhteensovittamisessa

  14. Tarkastusviraston suositukset 7 Valtioneuvosto lisää arviointitiedon hyödyntämistä valtiontalouden kehysten ja valtion talousarvion valmistelussa. Arviointitiedon pohjalta voitaisiin harkita pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa tarkoitettuja aloitteita valtion menojen painopistemuutosten arvioimiseksi hallituksessa. Ministeriöt harkitsevat erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovaatiotoimintaan ja erilaisiin kehittämishankkeisiin suunnattujen määrärahojen tarvetta, tasoa ja kohdentamista arviointitiedon perusteella. 8 Vaikuttavuuden arvioinnin ja arviointitiedon hyödyntäminen budjetoinnissa voivat tehostua vain, jos myös eduskunta osoittaa riittävästi aitoa kiinnostusta arviointitiedon käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käytettäessä ja hallituksen ja hallinnon parlamentaarisessa valvonnassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan rooli arviointitiedon kysyjänä ja hyödyntäjänä voi olla hyvinkin merkittävä luotaessa kannustimia arviointitiedon aidolle kysynnälle.

More Related