keski suomen sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys PowerPoint Presentation
Download Presentation
Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 19

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys - PowerPoint PPT Presentation


  • 148 Views
  • Uploaded on

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Taustaa. Keski-Suomessa on tehty määrätietoista palvelurakennetyötä 1990-luvun alusta lähtien tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys' - gotzon


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
taustaa
Taustaa
  • Keski-Suomessa on tehty määrätietoista palvelurakennetyötä 1990-luvun alusta lähtien tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon
  • Koskenut sekä sairaalahoitoa, vanhustenhuoltoa, vammaistyötä, mielenterveystyötä ja lastensuojelua.
  • Keski-Suomessa palvelurakennetta muutettu sekä kuntien omissa palveluissa että ulkoistetuissa palveluissa. Maakuntaan perustettu viimeiseen 20 vuoden aikana noin 200 yksityistä palvelukotia
  • Työtä tehty hyvässä yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin, yritysten ja järjestöjen kesken.
selvitys tarjoaa
Selvitys tarjoaa
  • Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista järjestämistavoista
  • Arvion ja näkemyksen 2010-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä palvelurakennekysymyksistä
  • Asiantuntija-arvion eri sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten järjestämismallien soveltuvuudesta Keski-Suomeen
  • Kuntien luottamushenkilöille, kansalaisille ja viranhaltijoille avoimen keskustelufoorumin sosiaali- ja terveyspalveluiden eri järjestämismahdollisuuksista
selvityksen tavoitteet
Selvityksen tavoitteet:
  • Löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli
  • Toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla. Samoin tavoitellaan yhteistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla siten kuin puitelain muutos edellyttää
  • Hanke tavoittelee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen
  • Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuutta
  • Hankkeella tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaan hallintaan.
slide5

1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Keski-Suomessa maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla

  • Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien
  • Erityisesti huomioitava ikääntyvä väestö (Kuvio)
  • Huomion kohdentaminen niihin väestöryhmiin, jotka käyttävät eniten palveluita (= aiheuttavat eniten kustannuksia), esim. CCM-mallit
  • Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien osaaminen täysipainoiseen käyttöön, esim. lääkäri – vastaanottohoitaja tai sosiaalityöntekijä – sosinomi –työtavat tai perhekeskusmallit
slide7

2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan painopiste ketjun alkupäähän.

Edellytyksiä luova, promotiivinen

Riskien toteutumista ehkäisevä, preventiivinen

Sairauksia/ongelmia

parantava/vähentävä, korjaava, kuntouttava

Muutosta ylläpitävä, jälkihuolto

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen,
  • Kansalaisten omatoimisuuden mahdollistaminen
  • Laaja yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa
  • Terveyshyödyn tavoittelu

Palvelukysynnästä ja –riippuvuudesta vertais-verkostoihin ja omaehtoiseen hyvinvoinnin tuottamiseen

elementtej joita kansalais tai k ytt j l ht inen palvelukonsepti edellytt
Elementtejä, joita kansalais- tai käyttäjälähtöinen palvelukonsepti edellyttää
  • Mahdollisuus saada tietoa useita eri kanavia pitkin, mm. puhelimitse neuvonnasta, sähköisesti internetistä tai henkilökohtaisesta palvelusta, omalta työntekijältä, jne.
  • Mahdollisuus vertaistukeen ja vapaaehtoistyön tukeen
  • Mahdollisuus palveluohjaukseen sen eri muodoissa
  • Mahdollisuus kokoontumistilaan
slide10

3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään kehitettävään malliin.

  • Selvitystyössä on tavoitteena löytää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden optimaalinen yhteistyön malli. Keskeistä erityisesti vanhusten, lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja päihdeongelmaisten kannalta
  • Mikä on palveluiden optimaalinen suhde? Selviävätkö sosiaali- ja terveyspalvelut ”yksin”? Miten ”hyödynnetään” liikenne-, asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluita? Onnistuuko se aluemalleissa? Tässä hyödynnetään muun maakuntasuunnittelun yhteydessä tuotettavaa aineistoa.
3 jatkuu
3. jatkuu
  • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä (mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapaus, ensihoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon yksikkö, jne)
  • Erityisvastuualueen valinta
  • Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja –palvelut
  • Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan maakunnassa monitoimijaisesti. Jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva, se edellyttäisi laajaa palvelustrategista työtä ja kumppanuuksien syventämistä Kattava kehittämisyhteistyö kuntien elinkeinoyhtiöiden kanssa
4 tietoteknologian hy dynt misess otetaan tuntuvia edistysaskeleita
4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia edistysaskeleita
  • Valmistautuminen valtakunnalliseen KanTa-palveluiden käyttöönottoon koko maakunnassa
  • Intermetso/Sonette yhteisöverkon edelleen kehittäminen ja kansalaisversion toteuttaminen potilas/asiakasohjauksen välineeksi
  • Videoneuvotteluteitse toteutettavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoukset, konsultaatiot, koulutus ja verkostoituminen
  • Yhteispalvelun kehittäminen yhdessä valtionhallinnon (Kela, TE-toimisto, verohallinto, poliisi, jne) kanssa. Yhteistyö mahdollisen Keski-Suomen liiton yhteispalvelupilotin kanssa
  • Selvityksellä tavoitellaan maakuntaan tuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahanketta
slide13

5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta

  • Keski-Suomen maakuntaa luonnehtii vahva keskuskaupunki ja sitä ympäröivä maakunta, jossa asutus harvenee maakunnan rajoja kohti mentäessä. Maakunnan eri alueilla on jo tehty runsaasti kullekin alueelle sopivaa palvelurakennetyötä ja muodostettu yhteistoiminta-alueita, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, joita oheinen kartta kuvaa.
keski suomen kunta ja palvelurakenteet 1 1 2010 sosiaali ja terveydenhuolto
Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1.1.2010 - Sosiaali- ja terveydenhuolto
  • Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari
  • Perusturvaliikelaitos Saarikka:
  • Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski
  • Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen
  • Aloittamassa (2011): Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli:
  • Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana
  • Aloittamasssa (2011):Sairaanhoitopiirin liikelaitos (seututerveyskeskus):
  • Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä
slide15
6. Selvitystyössä huomioidaan tuleva terveydenhuoltolaki, mahdolliset puitelain muutokset ja tulevan kokeilulain mahdollisuudet
  • Terveydenhuoltolaki ollaan uudistamassa keväällä 2010 mutta lakia Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ei tulla antamaan tämän hallituksen aikana. Uuden terveydenhuoltolain mahdollistamat uudistukset huomioidaan esitettävässä mallissa.
  • Puitelain muutokset huomioidaan selvitystyössä
  • Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa koskeva kokeilulaki antaa mahdollisuuksia Keski-Suomeen sopiviin palvelurakennekokeiluihin, niitä voidaan hyödyntää (Tulosten hyödyntämissuunnitelmaan)
hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit
Hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit:
  • Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Jämsän kaupunki
  • Keski-Suomen seututerveyskeskus
  • Perusturvaliikelaitos Saarikka
  • Äänekosken kaupunki
  • Viitaunioni
hankeen asiantuntijaryhm ss toimivat
Hankeen asiantuntijaryhmässä toimivat:
  • Jouko Isolauri, pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki
  • Mikael Palola, Saarikka
  • Arto Vesala / Kari Paunonen, Jämsä
  • Reijo Räsänen, Keski-Suomen seututerveyskeskus
  • Risto Kortelainen/ Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
  • Raija Kolehmainen, Äänekoski
  • Anneli Latva-Nevala, Viitaunioni
hankkeen ty ryhm n toimivat
Hankkeen työryhmänä toimivat:
  • Jouko Isolauri, erikoissairaanhoidon asiantuntija, vastuullinen johtaja
  • Reijo Räsänen, perusterveydenhuollon asiantuntija
  • Marja Heikkilä, sosiaalihuollon asiantuntija
  • Risto Kortelainen, yleishallinnon asiantuntija
  • Jorma Teittinen, erikoissairaanhoidon asiantuntija

Hankkeen tieteellisinä asiantuntijoina toimivat:

  • Professori Jussi Huttunen¹
  • Professori (Sosiaalipalvelujen arviointi) Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto
  • Professori (Yleislääketiede) Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto

¹ Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana.  Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä.