1 / 20

Yhteistoiminta – tie menestykseen Tero Lahdes

Yhteistoiminta – tie menestykseen Tero Lahdes. ”Hyvässä hengessä, yksimielisyyteen pyrkien”. Toimihenkilöiden Työsuhdepäivät Tuottavuustyöryhmä EK – STTK 10-12.2.2011 M/S Silja Symphony. Työelämän laatu, tuottavuus, työhyvinvointi ja yhteistoiminta. YHTEIS- TOIMINTA.

gerd
Download Presentation

Yhteistoiminta – tie menestykseen Tero Lahdes

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yhteistoiminta – tie menestykseenTero Lahdes ”Hyvässä hengessä, yksimielisyyteen pyrkien” Toimihenkilöiden Työsuhdepäivät Tuottavuustyöryhmä EK – STTK 10-12.2.2011 M/S Silja Symphony

  2. Työelämän laatu, tuottavuus, työhyvinvointija yhteistoiminta YHTEIS- TOIMINTA

  3. Yhteistoiminta-kirjan tarkoitus • kertoa miksi hyvä yhteistoiminta on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa • kertoa että hyvän yhteistoiminnan avulla kaikki voittavat • osoittaa käytännön esimerkkien avulla, että kun johto ja luottamustoimi toimivat hyvässä yhteistoiminnassa niin joustavuus, ketteryys, innovointi ja tuloksellisuus paranevat • herättää ajatuksia johtajissa, luottamusmiehissä ja koko henkilöstössä, kuinka oman organisaation yhteistoimintaa voisi kehittää • osoittaa että hyvä yhteistoiminta tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia kaikille • kertoa että yt- laki on kehittämislaki

  4. Asiantuntijoiden näkemyksiä Mikko Kosonen, yliasiamies / SITRA • teollinen aikakausi on vieraannuttanut ihmiset luonnollisesta yhteistyöstä, olemme opitun teollisen käyttäytymismallin vankeja • teollinen massatuotanto on tullut taloudellisen tiensä päähän • voimme poisoppia väärästä mallista nopeammin ja helpommin kuin kilpailijamme • tulossa seuraavan sukupolven palveluyhteiskunta / verkostoyhteiskunta • lisäarvon luominen nykyään edellyttää yksilöllisempiä tuotteita ja palveluja, yhä ihmiskeskeisempää ajattelutapaa, ihmisen kuuntelua ja mukaan ottamista • Suomesta voisi tulla uuden johtamismallin edelläkävijämaa • johtajan pitää osata keskustella ja orkestroida yhteinen näkemys, olla innostunut, avoin, rehellinen, luottaa ihmisiin ja laittaa itsensä aidosti peliin puutteineen päivineen • asemavallasta luopuminen ja vanhasta poisoppiminen vaikeaa • yhteistoiminta on ihan välttämätöntä ja suuri mahdollisuus Suomelle • yhteistoimintaa ja avautumista tarvitaan kaikilla tasoilla, yli rajojen • hyvää itsetuntoa tarvitaan uudessa johtamismallissa, jos ylin johtaja ei laita itseään peliin, niin muutkaan ei laita, pitäisi ainakin sallia se ja nähdä sen arvo, vaikkei itse pystyisi • avataan omia tavoitteita ja kerrotaan mikä minulle on elämässä tärkeää • tärkeää että työllä on joku merkitys yli materiaalisen hyvinvoinnin

  5. Asiantuntijoiden näkemyksiä Tuomo Alasoini, teknologiajohtaja / TEKES • pörssiyrityksissä tiedon liikkuminen usein ongelma, ulkomaalaisomisteisten yritysten mukana joskus tulee byrokratiaa, hierarkkisuutta ja salailua • hyvien esimerkkien levittäminen tärkeää • esimiestyö tulevaisuudessa vaativampaa, työyhteisötaidot entistä tärkeämpiä • yhteistoiminta on tulevaisuudessa luonteva osa kanssakäymistä, yt-laki toimii käytännössä • yt-lain jutut pitäisi kuulua jokaisen yrityksen strategiaan, joka haluaa pysyä pelissä mukana • kustannustehokkuus ja korkea laatu ei enää riitä, tarvitaan joustavuutta, nopeaa reagointikykyä, jatkuvaa kehittymistä ja uusien innovaatioiden tuotantokykyä • tarvitaan henkilöstön sitoutumista, aloitteellisuutta, luovuutta ja osaamisen hyödyntämistä • Suomessa hyvät valmiudet joustavuudelle, ketteryydelle ja innovaatioiden tuottamiseen: hyvä koulutusjärjestelmä, osaava työvoima, matala hierarkia, yhteistoiminnan perinne, aika toverilliset suhteet esimiesten ja työntekijöiden välillä • Suomi pitkällä organisaation kehittämisessä ja itseohjautuvissa tiimeissä • tiimit ja työntekijät mukaan kehittämistyöhön ja innovaatiotoimintaan, tämä edellyttää hyvää yhteistoimintaa, avoimuutta, luottamusta ja kilpailua yhteisen päämäärään hyväksi • yhteistoiminta auttaa pärjäämään innovaatiokilpailussa ja nostamaan tuottavuutta • esimiestehtävät yhä haastavampia, nuoret haluavat mieluummin asiantuntijatehtäviin • kaksikätiset organisaatiot: luovuutta ja toimeenpanokykyä • esimies orkestroi keskustelua ja ymmärryksen prosessia, kohtaa ihmiset aidosti

  6. Asiantuntijoiden näkemyksiä Arto Räty, strategisen osaston päällikkö / Puolustusvoimat (nykyisin kansliapäällikkö Puolustusministeriössä) • jos ei ole luottamusta, niin organisaatiolla ei ole toimintakykyä • johtajan pitää olla avoin, rehellinen, läpinäkyvä, ennustettava ja tilaa antava • johtaminen on avointa keskustelua, palautteen ottamista ja antamista • pelko vallan menetyksestä estää kehityksen • hyvä johtaja valitsee omalla sektorillaan itseään fiksumpia alaisia • alaisten pitää saada haastaa johtaja ja esittää kritiikkiä, sitten johtaja päättää • johtajan on opittava olemaan myös alainen, nöyryys on johtajan peruselementtejä • mitä aikaisemmin henkilöstö kytketään mukaan, sitä vähemmän ongelmia matkalla • mitä vaikeampi tilanne, sitä enemmän katseet kääntyvät johtajaan • älä mene johtamaan alaisen alaista, vaan pidä huolta omasta organisaatiopalikastasi • johtajan pitää osata tehdä myös kivuliaita päätöksiä • puhutaan vaan omistajien tuottovaatimuksista, inhimilliset arvot pitää myös ottaa huomioon • jokaisen johtajan tavoite on tehdä hyviä tuloksia ja kehittyä ihmisenä ja johtajana

  7. Haastatellut organisaatiot 2010 HYDRO ALUMINIUM SALKO

  8. Mikko Kosonen, yliasiamies SITRA, yhteistoiminnan kansallinen merkitys Tuomo Alasoini, teknologiajohtaja TEKES, työelämän muutos Juha-Pekka Puro, professori Turun Yliopisto, viestintä Soili Keskinen, professori Turun Yliopisto, alaistaidot, työyhteisötaidot Nina Laine, FT Taurus Kehityspalvelut, luottamus Anu Järvensivu, erikoitutkija Työelämän tutkimuskeskus, työmoraali, -mielekkyys Jukka Paarma, emeritus arkkipiispa Ihmisen aito kohtaaminen Arto Räty, kenraaliluutnantti Pääesikunta (nyk. Puolustusministeriö), johtaminen Markus Äimälä, lakimies EK, yt-lain sanoma Nikolas Elomaa, edunvalvontajohtaja SAK, yt-lain sanoma Helena Lamponen, yt-asiamies Työ- ja Elinkeinoministeriö, yt-lain sanoma Pekka Ylöstalo, erikoistutkija Työ- ja Elinkeinoministeriö, yt:n merkitys Reijo Siltala, hankevastaava Huittisten Kaupunki, innovaatio-oppiminen Sirpa Pelttari ja Liisa Remes, pääluot. Orion Oyj, yt-toiminnan kehitysprosessi Jarmo Koivisto, toimitusjohtaja VEMO Oy, kehitysprosessit yrityksissä Risto Pihlainen, asiantuntija Teknologiateollisuus, työnantajan näkökulma Heikki Holappa, työehtosihteeri Metalliliitto, luottamusmiehen näkökulma Tapio Huttula, puheenjohtaja ERTO, luottamusmies kehittäjänä Ulla Aitta (AKAVA), Terttu Pakarinen (KT), Erkki Auvinen (STTK), Hannu Jokiluoma (STM) Oili Marttila (KiT) asiantuntija näkemyksiä yhteistoiminnasta… Haastatellut asiantuntijat

  9. Haastateltujen organisaatioiden yleispiirteitä • avoin vuorovaikutus, kaikki tietävät missä mennään • hyvä luottamus ja arvostus johdon ja luottamustoimen välillä • perusarvot toteutuvat käytännössä, myös vaikeina aikoina • johtajilla ja pääluottamusmiehillä hyvä ammattitaito, asenne ja itsetunto • vähän hierarkiaa, johtajat samassa veneessä • selkeät yhteiset pelisäännöt ja päämäärät, periaatteena ”kaikki voittaa” • ennakoidaan yhdessä tulevaa, jatkuva neuvottelu käynnissä • pystytään tekemään nopeita päätöksiä • joustavuutta, kokeillaan asioita, sopimuksia voidaan korjailla tarpeen mukaan • paikallinen sopiminen mahdollista • koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen, innovaatioita syntyy yhteistyössä • virheitä saa tehdä, kannustetaan ideoimaan • lama-ajasta selvitään keskimääräistä paljon paremmin • työn laatu ja tuottavuus on parempaa • työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita, vaihtuvuus on vähäistä • yhteisöllisyys, työhyvinvointi, sairauspoissaolot alhaiset • palkat keskitasoa, henkilöstö saanut vaikuttaa etuihin ja palkitsemiseen • toiminta on tehokasta ja taloudellisesti hyvin kannattavaa

  10. Yhteistoimintakulttuuri • IT-palveluyritys, eli asiantuntijaorganisaatio • 3100 työntekijää Suomessa, globaalisti 39.000 • pörssiyhtiö (Lontoo ja Amsterdam) • aiemmin: mm. PTK-tietokeskus, NOVO Group, WM Data • Toimitusjohtaja – Henkilöstöjohtaja - Pääluottamusmies -akseli toimii hyvin • jatkuva epävirallinen vuorovaikutus • avoimuus, luottamus ja erilaisuuden kunnioitus tärkeää • Logica Suomi kasvoi lamankin aikana, menestyy hyvin

  11. Toimitusjohtaja Heikki Nikku: ”Riitely on kallista” • yhteistoiminnalla haetaan tehokkuutta • ennakoidaan yhdessä tulevaa ja pyritään lieventämään seurauksia • satsataan esimiesvalmennukseen ja rohkaistaan henkilöstöä vuorovaikutukseen • keskustellaan tavoitteista ja miten niihin päästään kaikkia tyydyttävällä tavalla • rento ja avoin ilmapiiri mahdollistaa hyvän kasvun ja kannattavuuden • pystytään tekemään nopeita päätöksiä • annetaan mahdollisuus yrittää ja epäonnistua, mutta opitaan virheistä • tyytyväinen henkilö palvelee paremmin ja tuo firmalle lisää bisnestä • uhkaus, kiristys, lahjonta tuo isoa vaihtuvuutta ja nostaa palkkoja • henkilöstötyytyväisyys tukee ja balansoi asiakastyytyväisyyttä ja taloudellista menestystä • ongelmiin reagoidaan nopeasti, yhteistyössä • kannattavuus tuo vapautta

  12. Henkilöstöjohtaja Terhi Vires: ”Viisaus ei ole yksissä päissä” • erittäin hyvä luottamus mahdollistaa kaikkien asioiden käsittelyn • vaikeissa edunvalvontatilanteissakin hyvä yhteistoiminta säilyy • jokainen ns. ”pelastettu” työntekijä on meille arvokas • luottamustoimi tuo lisäarvoa prosessiin, erilaiset näkemykset arvokkaita • demotivoituneet tulokkaat heräävät uudestaan henkiin • luottamustoimi auttaa konfliktitilanteissa ja saa ihmiset keskustelemaan • jatkuvaa vuoropuhelua, ilman yt-menettelyä ja yt-menettelyn kanssa • jokainen asiantuntija ansaitsee hyvän esimiehen • henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan ja se vaikuttaa esimiehen tulospalkkioon • joskus johtokin pitää pysäyttää kuuntelemaan • erilaisuuden ehdoton hyväksyminen, ei tarvitse olla samaa mieltä • johtajat helposti kaikkien tavoitettavissa sähköpostilla, aina nopea vastaus • kaikkia arvostetaan, hommasta riippumatta

  13. Pääluottamusmies Jouko Malinen: ”olen käynyt yli sata yt:ä” • yhteistoiminta on sitä että katsotaan huomattavasti laajemmin asioita • säännölliset palaverit johdon kanssa, ennakoidaan tulevia muutoksia • asiat käytävä huolella läpi, ihmistä aidosti kuunnellen, kaikki vaihtoehdot etsitään • ”haluan myös puhua siitä bisneksestä ja vaikuttaa asioihin” • pääluottamusmies aktiivisesti mukana uusien ryhmien sopeuttamisessa • yhdessä luodaan pelisääntöjä • sopimuksia voi matkalla muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat • yhteistoiminnan henki, avoin vuoropuhelu ja työntekijöiden asioiden huomioiminen vahvistaa sitä että viihdytään ja tehdään tulosta • ikäviä asioita ei saa peitellä tai viivytellä, niihin reagoidaan nopeasti • muutosta on pakko oppia sietämään • luottamus tulee ymmärtämällä, että tässä toimitaan yhteiseksi hyväksi • yhteiset käytännöt tärkeitä, kun paljon eri ryhmiä yhdistetään • ”työntekijöillekin tietysti tärkeää että bisness menestyy”

  14. ”YTE läsnä – kuuntelee - toimii” • Pääkaupunkiseudun verotoimisto syntyi 2006, kun Helsinki ja Vantaa yhdistettiin • Espoo liitettiin mukaan 2008. • Henkilöstöä n. 450 • yhdistyminen ja organisaatiomuutos sujui hyvässä yhteistoiminnassa • muutokset tehty vaiheittain, henkilöstöä kuunnellen • kaikista kulttuureista otettiin parhaat asiat uuteen, pelisäännöt • avointa vuorovaikutusta paljon, yte on ”ajan hermolla”, ilon kautta • aktiivinen yhteistoimintaelin, toimii samalla työsuojelutoimikuntana • Yte.n edustaja johtoryhmässä + mukana eri koulutuksissa • Yte-kokous, sähköpostilla kaikille tiedoksi, Yte-kansio verkossa, henkilöstön edustaja puheenjohtajana, ”eskari”, toimintasuunnitelma, toimintakertomus, pelisäännöt, yhteistoimintaopas, logo, edustajien kuvat seinillä, juliste, Yte-palsta lehdessä, painopistealue vuodessa, tempauksia, pääsiäismunapalaute, kehittämis- ja työhyvinvointipäivä, yhteistyö mm. Tullin kanssa, palkintoraati, uusia mukaan työryhmiin, preppaustilaisuus, Pardian kurssit, infot

  15. johdon ja henkilöstön yhteistyö ”sujuu kuin tanssi” • henkilöstön ääni kuuluviin monien kanavien kautta • saatuun palautteeseen reagoidaan nopeasti • työnantaja antanut hyvin aikaa Yte–toimintaan • johto tyytyväinen, asiat toimivat hyvin haasteellisesta muutostilanteesta huolimatta • luottamus siihen että kaikki haluaa yhteistä hyvää • tavoitteena vähemmän byrokratiaa ja hierarkiaa, enemmän joustavuutta • ihmiset otettu mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, sekä tehtäväkiertoon • hyvä työtyytyväisyys ja todella hyvä asiakastyytyväisyys ja työnantajakuva • Haastatellut: Verojohtaja Tuuli Oksanen, pääluottamusmies Pirjo Lahikainen, yte-edustaja Sirpa Tolvanen, työsuojeluvaltuutettu Maarit Koli

  16. yhteisiä periaatteita: ”ketään ei kuseteta” • Ilmastointialan yritys, liikevaihto 148 milj., henkilöstöä 1100, 23 maassa • avoimuus tärkeää, kerrotaan kaikki mitä on ja kaikkiin kysymyksiin vastataan • vuorovaikutteiset viikkoinfot kaikille, webcast lähetys globaalisti 5 x/v, infotaulut • henkilöstö on kiinnostunut yrityksen asioista ja sitoutunut työhönsä • yhteinen visio ja tavoite, yt-neuvotteluissa haetaan yhdessä kaikki vaihtoehdot • rehellisyys, avoimuus, tasa-arvoisuus, vastaus toimitusjohtajalta sähköpostikysymyksiin 24 tunnissa • uusi toimitusjohtaja nosti pääluottamusmiehen johtokuntaan • hyvä luottamus, pääluottamusmies ajattelee myös yrityksen etua ja johtaja katsoo myös työntekijöiden hyötyä • pääluottamusmiestä tuetaan vaikeassa tehtävässään • pääluottamusmies on hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen • samat kaverit hoitaneet asioita yhdessä jo pitkään • vaikeat asiat nostetaan pöydälle ja jutellaan

  17. Haltonin tapa: ”yhdessä surraan, yhdessä iloitaan” • samat arvot ja pelisäännöt koko yhtymässä, lähtee omistajasta • yhteisvastuullisuus, samassa veneessä • koulutetaan paljon, kehitetään paljon • pystytään nopeaan päätöksentekoon • pääluottamusmies mukana suunnittelemassa, mielipidettä ratkaisuihin kysytään • paikalliset sopimukset: liukuva työaika ja työaikapankki • ei juuri vaihtuvuutta kotimaassa tai ulkomailla • lomautuksiin kysyttiin vapaaehtoisia • moraali säilyy hyvänä myös vaikeina aikoina • lamaa osattiin yhteistyössä ennakoida • virheitä saa tehdä, avoimuus ja vapaa ilmapiiri edesauttaa innovatiivisuutta • Haastatellut: Pääluottamusmies Markus Hietanen, toimitusjohtaja Heikki Rinne, Kausalan tehtaanjohtaja Pekka Huotari ja henkilöstön kehitysjohtaja Hannu Hallila

  18. Yhteistoimintakulttuurin rakentaminen • Ymmärrys: kaikki hyötyy yhteistoiminnasta • Halu: molemmat pyrkivät yhteistoimintaan • Arvot: rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus toteutuvat myös käytännössä • Avoimuus: vuorovaikutus toimii hyvin • Luottamus: perustuu tekoihin, tahtoon ja taitoon • Yhteinen päämäärä: kaikki luo yhteistä hyvää ”Hyvässä hengessä, yksimielisyyteen pyrkien”

  19. Yhteistoiminta – tie menestykseen KIITOS! Kirja hyvästä yhteistoiminnasta valmistuu huhtikuussa 2011 Lisätietoja: Tero Lahdes 0400 783 380 Solar Solutions Oy www.solarsolutions.fi

More Related