isoyake n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
ISOYAKE PowerPoint Presentation
Download Presentation
ISOYAKE

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 20

ISOYAKE - PowerPoint PPT Presentation


  • 107 Views
  • Uploaded on

ISOYAKE. eli Suurten ruskolevien laajamittainen katoaminen FM Niko Nappu 2005. Laminaria sp. 4-16 kg / m2 1200 – 1900 g C / m2 / vuosi. Aleutit. Norja. Nova Scotia. 64 (26). 11-18 (5). California. 10-12 (4). Laminariales levät lajia (sukua).

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'ISOYAKE' - garson


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
isoyake

ISOYAKE

eli

Suurten ruskolevien laajamittainen katoaminen

FM Niko Nappu 2005

slide3

Laminaria sp.

  • 4-16 kg / m2
  • 1200 – 1900 g C / m2 / vuosi
slide4

Aleutit

Norja

Nova Scotia

64 (26)

11-18 (5)

California

10-12 (4)

Laminariales

levät lajia (sukua)

l ntinen pohjois atlantti nova scotia
Läntinen Pohjois-AtlanttiNova Scotia
  • Ensimmäiset havainnot 1968 (St. Margaret lahti)
    • Vesikirput ja muut tuholaiset syynä (Nimetön lähde (1887) Millerin 1985 mukaan).
  • Vihreän merisiilin (Strongylocentrotus droebachiensis) räjähdysmäinen lisääntyminen hyvin dokumentoitu.
  • 1973 S. droebachiensis dominoi St. Margaretin lahdella n. 60 % siitä alueesta, joka oli aikaisemmin ollut Laminaria metsien peitossa, luku noussut 90 %:iin vuoteen 1978 mennessä (Breen ja Mann 1976, Chapman 1981).
  • Levät katosivat aluksi pieninä laikkuina, kunnes eläimet alkoivat vyöryä rintamina (> 15 kg / m2 WW).
slide6

1979 kuusi erillään olevaa paljaaksi syötyä aluetta (Wharton ja Mann 1981).

  • 1977 havaittiin ensimmäiset nuoret sporofyytit
    • eivät kestäneet laidunnuspainetta (250 g / M2 WW).
  • Eläinten kokeellinen hävittäminen palautti kelpit.
    • rekolonisaatio mahdotonta > 150 g / m2 WW.
  • Vapautuminen hummerin (Homarus americanus) saalistuspaineesta (Mann ja Breen 1972)?
  • Hummeri avainasemassa 1972-1985 (Miller 1985).
  • Hummeri ei juurikaan syö lajia S. droebachiensis (Elner ja Cambell 1987).
slide7

Tutkimuksen kehitys, ja tutkijoiden ehdottama kovien sublitoraalipohjien ekosysteemien toimintamalli Nova Scotiassa vuosina 1970-75; Observation (havainnointi), inference (päättely), mix (havainnointi+päättely) (Elner ja Vadas 1990).

slide8

Tutkimuksen kehitys, ja tutkijoiden ehdottama kovien sublitoraalipohjien ekosysteemien toimintamalli Nova Scotiassa vuosina 1975-78; Observation (havainnointi), inference (päättely), mix (havainnointi+päättely) (Elner ja Vadas 1990).

slide9

Tutkimuksen kehitys, ja tutkijoiden ehdottama kovien sublitoraalipohjien ekosysteemien toimintamalli Nova Scotiassa vuosina 1978-83; Observation (havainnointi), inference (päättely), mix (havainnointi+päättely) (Elner ja Vadas 1990).

slide10

Tutkimuksen kehitys, ja tutkijoiden ehdottama kovien sublitoraalipohjien ekosysteemien toimintamalli Nova Scotiassa vuosina 1984-; Observation (havainnointi), inference (päättely), mix (havainnointi+päättely) (Elner ja Vadas 1990).

slide11

1980-83 laajamittaiset merisiilien massakuolemat, syynä alkueläininfektio.

  • Kelppimetsien nopea palautuminen (biomassa * 6).
  • Syklisyys luonteenomaista? (Miller 1985, Scheibling 1986).
  • Mistä kaikki saa alkunsa?

Echinus esculentus

Ophiocomina nigra

alaska
Alaska
  • Merisaukko (Enhydra lutris) metsästettiin sukupuuttoon 1700-1800 –luvuilla (>100 000 yks.).
  • 1900-luvun alussa vain 12 pop. Ja 1000 yks. Kuriileilta Kaliforniaan.
  • Saarilta, joilta merisaukko puuttui puuttuivat myös kelpit (esim. Estes ja Palmisano, Estes ja Duggins 1995).

Kartta pohjoisesta Tyynestämerestä (Estes ja Duggins 1995).

slide13

Aleuteilla ja Kaakkois-Alaskassa ekosysteemit joko tiheitä kelppimetsiä, joissa vähän herbivoreja, tai merisiilien (S. polyacanthus) paljaaksi syömiä alueita.

  • Vaihettumisaika näiden ääripäiden välillä lyhyt.

Aleutit; tiheydet (yks. / 0,25 m2), biomassa (g / 0,25 m2)

Kaakkois-Alaska; tiheydet (yks. / 0,25 m2), biomassa (g / 0,25 m2)

slide14

Merisaukon rooli merisiilien avainsaalistajana on pienentynyt, tai mahdollisesti kokonaan loppunut (Estes ym. 1998).

  • Stellerin merileijonan (Eumetobias jubata), kirjohylkeen (Phoca vitulina) ja kalakantojen romahdus 1970 –luvulta.
  • Miekkavalaat (Orcinus orca) vaihtaneet ruokavaliota.

Muutokset merisaukkojen yleisyydessä ajan suhteen useilla Aleuttien saarilla. Paksut nuolet ilmaisevat vahvaa vaikutusta trofiatasolta toiselle, ohuet nuolet heikkoa (Estes ym. 1998).

norja
Norja
  • Kelppimetsien häviäminen alkoi luultavasti vuonna 1974
  • S. droebachiensis pääsyyllinen
  • Sivertsen (1997) kartoitti koko Norjan rannikon 1981-1992
  • Paljaaksi syödyt alueet pääosin Pohjois-Norjassa
  • Rekolonisaatiota tapahtunut etelässä, pohjoisessa paljaat alueet säilyneet paikoin jopa 23 vuotta
  • Merisiiliä infektoi sukkulamato Echinomermella matsi
slide16

Nuoriin kelppeihin kohdistuva laidunnus tärkeässä roolissa.

  • Kelppimetsän ja paljaaksi syödyn alueen vaihettumisvyöhykkeessä myös runsaasti punaista merisiiliä (Echinus esculentus).
  • Paljaaksi syödyillä alueilla siileillä alentunut kasvunopeus, korkeampi ikä, sukukypsyys saavutetaan myöh., pienemmät gonadit.
  • Sukkulamatoinfektio alentaa gonadien kasvunopeutta, ei kuitenkaan suoraa yhteyttä kelppien rekolonisaatioon.
slide17

Yhtäkkinen populaation kasvu ylilaidunnus kituuttaminen populaation vähittäinen taantuminen (jopa 23 vuotta) kelppien palautuminen.

  • Merisiilin strategiana ehkä lisääntyminen satunnaisten lisääntymispulssien (= onnistunut lisääntymistapahtuma) turvin.
  • Kituuttaminen vailla ruokaa lyö lopulta leville
    • pitkä ikä, aikuisten matala kuolleisuus, alhainen vuosittainen lisääntymistehokkuus kenties sopeumia alhaiseen ja vaihtelevaan nuorten yksilöiden selviytymiseen.

Bet-hedging life history

yhteenveto
Yhteenveto
  • Merisiilipopulaatioiden runsastumisen seurauksena kelppimetsät ovat vähentyneet ja jopa kadonneet monilta alueilta.
  • Paljaaksi syödyt alueet (Isoyake, barren ground, barren) ovat matalatuottoisia ja eliöyhteisöiltään köyhempiä kuin kelppimetsät.
  • Ilmiö havaittu monelta maantieteelliseltä alueelta (30-40 v.).
  • Vapautuminen saalistuspaineesta vai onnistuneet lisääntymispulssit?
  • Monella Isoyake –alueella syklisyyttä
  • Tutkittu enimmäkseen makroskooppisia elikierron vaiheita.
muut alueet
Muut alueet
  • Kalifornia
  • Japani
  • Chuchinmeri
  • Barentsinmeri
  • Etelä-Afrikka
  • Chile ja Argentiina
  • Uusi-Seelanti ja Australia
  • Sub antarktiset saaret
  • Huippuvuoret