Mielenterveysinterventiot

1. Mielenterveysinterventiot Eija Stengård

2. Sisällys • Mitä mielenterveys on? • Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet • Mielenterveysinterventiot • Esimerkki: Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli WHO CC / Eija Stengård, 2009

3. Mitä on mielenterveys? Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on. (Hill 1995) WHO CC / Eija Stengård, 2009

4. Hyvän mielenterveyden tunnus-merkkejä ovat (Lönnqvist ym.): • kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus • kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun • kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan • vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin • todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä • sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus WHO CC / Eija Stengård, 2009

5. Mielenterveyden ulottuvuudet (mukaeltu Keyes, 2002) Flourishing -mental health problems present to some extent -psychological and social functioning and well-being moderate/high -positive emotions -psychological well-being -social well-being -complete mental health Mental Illness Mental Health -negative emotions -relative absence of psychological and social determinants of well-being -mental health problems present -negative emotions -relative absence of psychological and social determinants of well-being -moderate mental health Languishing

6. Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000, entä 2020 ? 1978-80 2000-01 27/05/2014 Presentation name / Author 6

7. Nuorten aikuisten (20-34 v.) mielenterveyden häiriöt Suomessa 2004-2005 10.05.2010 Suvisaari ym. 2009

8. Suomessa asuu tyytyväinen kansa Lähde: Eurobarometer (8)‏ Health Statistics in the Nordic Countries 2005 NOMESCO 2007 10.05.2010 Jouko Lönnqvist

9. Ympäristö ja ihmisen hyvinvointi 2020 27/05/2014 Presentation name / Author 9

10. Mielenterveystyön tulevaisuus - 2020? Toiveiden heijastuma – positiivinen muutos Sisäisten pelkojen synnyttämä kuva – negatiivinen muutos Nykyisyyden jatkumo – evoluutio Maailmankuvan seuraus – mitä tiedetään, sitä osataan odottaa Konkreettiset tavoitteet – tulevaisuus on, mitä tahdotaan 27/05/2014 Presentation name / Author 10

11. Kehityksen megatrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan (”the wealth of the nation”) Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntemus eriytyy Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu 27/05/2014 Presentation name / Author 11

12. Mielenterveyden merkitys korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa • Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus, sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta • Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä päihdeongelmat ja addiktiot • Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden suojelu ja edistäminen WHO CC / Eija Stengård, 2009

13. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla • Alkoholi: erityisesti miehillä • Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset • Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret • Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset • Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä • Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia • Dementia yli 75 -vuotiailla

14. Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät jakaannu tasaisesti väestössä (Lönnqvist 2009) • Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä • Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuus-häiriöitä • Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä • Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna • Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

15. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen • Asumisolosuhteet ja asumisen laatu • Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta • Ehkäisy ja varhainen puuttuminen • Näyttöön perustuva vaikuttava hoito • Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

16. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % • Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti • Palvelujärjestelmä on pirstaleinen • Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi • Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt

17. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa • Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän • Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa • Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen

18. Mieli 2009 –ohjelma on pitkään jatkuneen mielenterveystyön kehittämisen viimeisin vaihe • Lääkintöhallituksen ”punainen kirja” 1977 • Mielenterveystyön komitea 1984 • Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000 • Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 • Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002 • Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 MIELI 2009 • 106 kansanedustajan tekemä aloite 2005 • STM asetti Mieli 2009 -työryhmän v. 2007 • Laajat kuulemiskierrokset 2008 • Työryhmän ehdotukset 2009 • Sisältää linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 • Toimeenpanosuunnitelma 2010 18 10.05.2010

19. Mieli 2009 –ohjelma: Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan II Panostetaan ehkäisyyn III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena IV Ohjauskeinoja kehitetään 10.05..2010

20. I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Avainteema Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä 10.05.2010

21. I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Kärkihanke 2 Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma 5.2.2010

22. II Panostetaan ehkäisyyn Avainteema Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat 09.03.09

23. II Panostetaan ehkäisyyn Kärkihanke 1 Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen 10.05.2010

24. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Avainteema Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä 10.05.2010

25. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Kärkihanke 1 Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke 2 Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta 10.05.2010

26. IV Ohjauskeinoja kehitetään Avainteema Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen 10.05.2010

27. IV Ohjauskeinoja kehitetään Kärkihanke 1 Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun. 10.05.2010

28. Mielenterveys-interventiot Puhu tunteistasi Harrasta liikuntaa Syö terveellisesti Pidä kohtuus alkoholin käytössä Pidä yhteyttä Pyydä apua Ota rennosti Hyväksy itsesi Huolehdi toisista WHO CC / Eija Stengård, 2011

29. Interventio • Toimi, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisön, ryhmän tai yksilön terveyteen, hyvinvointiin tai käyttäytymiseen

30. Hyvä mielenterveysinterventio • potilas- ja asiakaslähtöinen • voimavarakeskeinen • teoreettisesti perusteltavissa • luonnollisiin ympäristöihin soveltuva • eettisesti hyväksyttävä • vaikuttava

31. Näytön tasot • Vahva näyttö • useita kokeellisia kontrolloituja tutkimuksia • Kohtalainen näyttö • vähintään yksi kokeellinen kontrolloitu tutkimus ja useita kvasikokeellisia • Heikko näyttö • kokeellisia tutkimuksia ei käytössä, mutta sen sijaan yksi tasokas ja muita heikompia vertailevia, soveltavia tai kuvailevia tutkimuksia • Ei näyttöä

32. HYVÄN KÄYTÄNNÖN TUNNUSPIIRTEET (Savolainen 2008): 32 Hyvä käytäntö • on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi • on eettisesti hyväksyttävä • kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla • perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta • kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu • tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityis-kohtaisesti, mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käyttöönotto on mahdollista

33. HYVÄ KÄYTÄNTÖ –PERUSAJATTELU (Savolainen 2008): 33 • Käytännöt syntyvät ja ovat tuloksellisia tietyissä toimintaympäristöissä • Jos käytäntöä haluaa soveltaa muualla, sille pitää rakentaa riittävän samankaltainen ympäristö kuin se, jossa käytäntö alun perin osoittautui toimivaksi ja vaikuttavaksi: • siirtämisen perustaksi tarvitaan tietoa käytännön toimivuuden ja vaikuttavuuden ehdoista • Käytäntöä ei siirretä, vaan käytäntöä koskevaa tietoa

34. HYVÄN KÄYTÄNNÖN VAIKUTTAVUUTTA JA TOIMIVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTITIETO 34 • ammattilaistietoa (sosiaali- tai terveysalan käytännön työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, jotka on dokumentoitu ja joita voidaan kerätä esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmä-haastatteluilla, kyselyillä tms.) • asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.) • tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto) ja/tai • muunlaista tietoa

35. INTERVENTION KOHDE

36. Eritasoiset mielenterveysinterventiot Mielenterveystyön kokonaisuus: • Mielenterveyden edistäminen • Ehkäisevä mielenterveystyö • Hoito • Kuntoutus Keinot: • Politiikkavaikuttaminen • Strategiatyö • Palvelujärjestelmän kehittäminen (rakenteet, osaaminen) • Asiakas/potilasinterventiot • Asenteisiin vaikuttaminen

37. Mielenterveyden edistäminen (mental health improvement) • Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä • Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää • mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen • mielenterveysongelmien ehkäisyn • mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen • itsemurhien ehkäisyn. 27.5.2014 WHO CC / Eija Stengård, 2009 37

38. Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse. KiVa koulu –hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Mielenterveyden ensiapukurssit Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan raittiustyö Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Jobs – Työhön –ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi MAESTRO-ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus 10.05.2010 Jouko Lönnqvist 38

39. Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista • Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät • Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö • Senioripysäkkitoiminta • Osallistava asumisympäristön suunnittelu • Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) • Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi • Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi

40. Hoitoon liittyvät interventiot • Päivystyshoito • Kriisitilanteisiin liittyvät interventiot • henkinen ensiapu esim. läheisen yllättävän kuoleman yhteydessä • vakavien kriisitilanteiden jälkipuinti • kriisi- ja traumaterapiat • Ryhmämuotoiset kohdennetut interventiot • esim. syömishäiriö, depressio, ahdistus • Psykoterapeuttiset interventiot • yksilö-, pari-, ryhmä- ja perheterapiat

41. Kuntouttavia interventioita • Psykososiaalisen kuntoutuksen yhteisölliset ohjelmat • esim. vastuutasokuntoutus • Oireenhallintaryhmä / -kurssi • tavoitteena aikaisemmin psykoosiin sairastuneen kuntoutujan sairauden ennakko-oireiden havaitseminen ja avun hakeminen ennen kuin psykoosi uusiutuu • erityisesti stressaavat elämäntilanteet voivat aktivoida psykoottisen tilan kun stressikertymä ylittää ns. herkkysrajan

42. 3. Ääniä kuulevien ryhmät • skitsofreniaan liittyvät ääniharhat koetaan yleensä epämiellyttävinä • harhat ovat usein pysyviä niin, että tietyissä olosuhteissa ne tulevat esille • ryhmässä äänistä keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja keinoja, jotka ovat auttaneet ääniharhojen hallinnassa • tavoitteena on löytää yksilöllisiä auttavia keinoja niin, että äänten kuulemisesta tulee vähemmän elämää häiritseviä • 4. Kognitiivinen kuntoutus • - skitsofreniaan liittyy usein kognitiivisten kykyjen heikkeneminen: käsitteellinen ajattelu ja oppiminen vaikeutuu, päättelykyky heikkenee, työmuisti toimii huonosti

43. intensiivisellä harjoitusohjelmalla voidaan syntyneitä vaurioita korjata • voidaan käyttää apuna tietokoneperusteisia kuntoutusohjelmia • 5. Kotikuntoutus • siirretään kuntouttavat toimet kuntoutujalle tuttuun ympäristöön, jolloin opitun yleistymiseen liittyvät ongelmat eivät estä kuntoutumista

44. 6. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. AA-toiminta Klubitalojen toiminta Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen). Mukaan kunnan tai alueen m&p-strategiatyöhön Mielenterveysneuvostoon palveluiden arviointiin kuntoutustyöryhmiin. Imatra, Kokkola, Oulu …. Jouko Lönnqvist 44

45. Strategiatyö kunnassa tai yhteistoiminta-alueella laaditaan mielenterveys- ja päihdestrategia, joka päivitetään esim. joka 3. vuosi strategian laatiminen tapahtuu horisontaalisena toimintana edellyttää nykytilan kartoitusta erilaisten indikaattoritietojen avulla ja seurantatietojen keräämistä muutosten todentamiseksi tavoitteena tulee olla, että strategiassa painottuu edistävä ja ehkäisevä mielenterveysyö

46. Palvelukokonaisuuden koordinoinnilla hajanaisuutta vastaan Avohoito Laitoshoito Yhteistyö-kumppanit Ostopalve-lut Yksi potilas – yksi hoito Kuntoutus Päihde-huolto Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana • Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus • Palveluiden monipuolisuus 20.05.2010 Jouko Lönnqvist 46

47. Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti: terveyskeskus, työterveyshuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa kun toimintaa kehitetään 47

48. Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät mielenterveys ja päihdeongelmat Tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa – kuten muutkin kansanterveys-ongelmat. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuollon erityispalvelut Joustavat ja riittävät konsultaatiopalvelut, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen. 10.05.2010 Jouko Lönnqvist 48

49. Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p. Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym. Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen. 10.05.2010 Jouko Lönnqvist 49

50. Kuntoutustoiminta ja asumispalvelut Monimuotoiset ja riittävät kuntouttavat päivä- ja työtoiminnat hoidon eri vaiheiden tukena Ryhmämuotoiset avohoidon ohjelmat Klubitaloverkoston laajentaminen Päihdekuntoutuksen järjestäminen Asumispalveluiden kehittäminen sijoittavasta asumisesta kuntouttavaksi asumiseksi 10.05.2010 Jouko Lönnqvist 50