1 / 15

Pintaremontteja, peruskorjausta vai uudisrakentamista? – kaikkea tätä.

Pintaremontteja, peruskorjausta vai uudisrakentamista? – kaikkea tätä. – sosiaalialan kehittämishanke seminaari 2.11.2006 Hämeenlinna Piirustuksia ja työkaluja kehittämistyön levittämiseen ja juurrutukseen Sirkka Rousu

fifi
Download Presentation

Pintaremontteja, peruskorjausta vai uudisrakentamista? – kaikkea tätä.

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pintaremontteja, peruskorjausta vai uudisrakentamista? – kaikkea tätä. – sosiaalialan kehittämishanke seminaari 2.11.2006 Hämeenlinna Piirustuksia ja työkaluja kehittämistyön levittämiseen ja juurrutukseen Sirkka Rousu www.kunnat.net/lapset >lastensuojelu, lapsipolitiikka, varhainen puuttuminen www.kunnat.net/paraskunta- ja palvelurakenneuudistus www.sosiaaliportti.fi/sosiaalihanke>lastensuojelun kehittämisohjelma www.harava.net– maksuttomat pdf-julkaisut www.periferiaproductions.fi /sirkka rousu Tulevaisuutta tehdään nyt Sirkka Rousu

  2. Käsitteistä • Kehittämisen: perusteet, tehtävät, organisointi & prosessi, tulokset ja tuotokset, vaikutukset • Juurruttaminen – toimintaympäristössään • Levittäminen – markkinointi muillekin • Käyttöönotto – ”valmis” tuote osaksi työtä • Ilman suunnitelmapiirustuksia ei pärjätä ehkä edes pintaremontissa, puhumattakaan peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa, joissa suunnitelmat ovat jopa pakollisia: • kuinka yksittäisen kehittämistyön tuotokset juurrutetaan osaksi työyhteisön työtä (tarvittaessa tuotekohtaiset vakiinnuttamissuunnitelmat), • kuinka levittäminen toteutetaan (levittämis-markkinointi- ja viestintäsuunnitelma) • kuinka esim. jokin valmis työmenetelmä tai järjestelmä (vrt.atj) otetaan käyttöön (käyttöönottosuunnitelma) • Kuinka seurataan ja arvioidaan ja edelleen sen pohjalta kehitetään – kehittäminen osana jokaisen työtä Sirkka Rousu

  3. Minkälaisia rakenteita kehittäminen ja oman työn tutkiminen tarvitsee – mistä on hyötyä? • Oman työn, oman työyhteisön, oman organisaation rakenteet • Organisaatioiden, kuntien ja eri toimijoiden yhteiset rakenteet • Esimerkkinä lasten suojelu & lastensuojelu (kaksi diaa) • Uudistuvat kunta- ja palvelurakenteet mahdollistajina? Jos niin halutaan … • paras-puitelaki viittaa SHL:n 13 §:ään kun kunnat pohtivat sitä mitkä sote –tehtävät (ei vain palvelut ja palvelulogistiikka, vaan sosiaalihuollon tehtävät) kannattaa hoitaa yhteistoiminta-alueella yhteisesti (puitelaki 5§) ja laajan väestöpohjan kuntayhtymässä (puitelaki 6§). • Lain perusteluissa viitataan sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaiseen kunnalle kuuluvaan kokonaisvaltaiseen sosiaalihuollon tehtäväluetteloon, joka kattaa erilaiset sosiaalipalvelut, toimeentulotuen, sosiaaliavustukset, neuvonnan ja ohjauksen kuntalaisille, tiedotus-, koulutus, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä sosiaalisten olojen kehittämisen ja epäkohtien poistamisen. Puitelain perusteluissa korostetaan yhteistoiminta-alueen kuntien tiiviin yhteistyön merkitystä erityisesti vanhenevan väestön palvelujen, mielenterveystyön, päihdehuollon sekä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi (HE 155/29.9.2006, s.100). Sirkka Rousu

  4. LAPSEN JA NUOREN • HYVÄÄ • KEHITYSTÄ TUKEVA • LÄHIYHTEISÖ JA • PERUSPALVELUT • lapselle ja nuorelle • perheelle • lähiaikuiset ja vertaiset • oppiminen • neuvolat • perhekeskuspalvelut • päivähoito • lapsiperheiden koti- • Palvelut … • vapaa-aika; päivittäis- • arjessa, sosiaalisina • toimintoina…leirit, ’kesä- • siirtolat’ jne. • HUOLTA LAPSEN JA NUOREN • KEHITYKSESTÄ • > EHKÄISEVÄ • TEHOSTETTU • LASTEN SUOJELU • lapselle ja nuorelle • perheelle • huolen tunnistaminen ja erilainen räätälöity VARhainen TUki • VARTU – arviointi: 1.onko lapsella/nuorella oma luotto –läheinen, 2.mikä on lapsen terveys- ja kehitys >siihen tarvittava tuki, 3. miten lapsi ja perhe on osallinen heidän elämäänsä liitt.asioissa) • lähiaikuiset ja vertaiset • informaatiota ja neuvontaa • oppimisen tuki ml oppilashuolto • monimuotoiset perhepalvelut • tehostettu tuki; päivähoito, neuvola • perheen vartu –perhetyö • vapaa-aika; päivittäis- • arjessa, eril. sosiaaliset toiminnot…leirit, ’kesä- • siirtolat’ jne. Lapsen ja perheen palvelujen kokonaisuus Kun HUOLI EI PIENENE ….. > arvioidaan lapsen ja nuoren tarvetta lastensuojelun palveluihin Lastensuojelun palveluprosessi Sirkka Rousu

  5. Lapsen lastensuojelun asiakasprosessi, vastuutyöntekijä ja arviointi, palvelut Rousu, sovitettu SR&TH&MB Lapsi ei ole lsl- Asiakas = EHKÄISEVÄ TEHOSTETTU LASTEN SUOJELU Arvioinnin johtopäätös: Lapsi ei enää asiakas Aina sijoituksen jälkeen jälkihuolto KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHI- YHTEISÖ JA PERUS- PAL- VELUT -toimivuus ... ! Lapsi on lastensuojelun tuen ja palvelujen tarpeessa – asiakkaana Asiakassuunnitelma Kuntouttava tuki Vanhempien oma Suunnitelma tarv. Sijaishuolto- suunnitelma, Suunnitelman toteutus Sijaishuollon päättyminen ja Jälkihuolto > ja jälki seuranta Lapsen palvelu- tarpeiden monipuolinen selvitys Huolen Tunnistaminen & vart u -tuki Arviointi lapsi tarvitsee juuri lastensuoj. .palveluja? Arviointi … sijoitustarve Arviointi … lapsen suunnitelma Arviointi … jälkihuollon tarve Arviointi huolesta lapsen ja perheen vartu -tuesta vastuun kantava työntekijä - voi olla myös lähisosiaalityöntekijä • Moniääninen arviointi eri vaiheissa prosessia. Arvioidaan: • lapsella on luotto –läheinen • lapsen terveys ja kehitys & tuen toimivuus • lapsen ja vanhempien sekä läheisten osallisuus • Lapsen palveluprosessista vastaa sovittu peruskunnan/seudun/ alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijä – lapselle viimeistään tässä vaiheessa oma sosiaalityöntekijä. Tehostettua varhaista tukea lapselle, kotiin, vanhemmille lapsen luonnollisissa elin- oloissa - informaatio, neuvontaa - perhepalveluja, perhetyö - vertais-, yhteisön tukea - oppilashuoltoa - tehostettu tuki: pv.hoito, neuvola jne.. Palvelutarpeen arviointiin liittyvät tutkimukset ja selvitykset ja tuen järj. - lapsen ja perheen neuvonta - tehostetut lähi-/peruspalvelut - välittömät kriisipalvelut (jos lapsi vaarassa tai kiireellisen hoidon tarpeessa heti) • Kuntouttava tuki • ja palvelut lapselle • ja perheelle • - tehostettu tuki biol. • perheelle jos lapsi • päädytään sijoittamaan • LNP- menettely / muu vast. • neuvottelut • Kuntouttava tuki ja palvelut • lapselle ja häntä hoitaville • (perhehoitaja, sukulaishoitaja, • lastenkoti …) • - lapsen jälkihuoltoon liitt.tuki • ja lähi-ihmisten tuki • Jälkiseuranta (lapsen/nuoren • elämän kehittyminen) Sirkka Rousu

  6. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen luonnospiirustukset on jokaisen kunnan jätettävä jo • 30.6.2007 • keskuskaupunki jättää lisäksi aluetta koskevan suunnitelmansa 31.8.2007. Kunnan (ja erityisesti Sote- toimialan) elinvoimaisuuden, palvelurakenteiden uudistamisen jne., edellyttämille yhteistyön rakenteille tahtotila ennen sitä. • Työkaluna HE 19.10.2006 SVOL –uudistamisesta; sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman sijaan laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelma täsmentää ja toteuttaa hallitusohjelmaa. • Kehittämisohjelman mukaisesti kohdennetaan myös SVOL-kehittämisrahoitus. Rahoitus suunnataan laajempiin ohjelmallisiin hankkeisiin, joilla edistetään kunta- ja palvelurakenneuudistustyötä. Sirkka Rousu

  7. Käytännön esimerkki lastensuojelun kehittämisohjelman työkaluista Sirkka Rousu

  8. Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä12 § (HE 26.10.2006/presidentin esitys 3.11.2006,lakityöryhmän ehdotus STM selvityksiä 2006:25) Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, • joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja • tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. • Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Uudistettu lastensuojelulaki tullee voimaan 1.1.2008. Sirkka Rousu

  9. Lasten kasvuolot, hyvinvointi, ehkäisevä työ, tuki koulunkäyntiin, lapsi huomioitava aikuisten palveluissa … sisältyvät lastensuojelulakiin velvoittaen eri tahoja ja toimijoita- myös laki lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä Suomessa (1991)- samoin perustuslaki (2000), erityisesti 19 §nämäkin koskevat ja velvoittavat kaikkia 7 § lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen 8 § palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 § tuki koulunkäyntiin 10 § lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11 § lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen: ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 12 § suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Sirkka Rousu

  10. L a p s i- ja p e r h e p o l i t ii k k a Lastensuojelupolitiikka RIITTÄVÄN SUOJAAVISSA OLOSUHTEISSA KASVAVAT LAPSET LIIAN HAAVOITTAVISSA OLOSUHTEISSA KASVAVAT LAPSET Kulloinkin elettävä aika määrittää rajaa koko ajan Sirkka Rousu

  11. Lastensuojelun kehittämisohjelma • 2004 - 2007 • tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä • lastensuojelupolitiikan ohjaukseen • lastensuojelupalvelujärjestelmän johtamiseen • lastensuojelun asiakastyöhön Nettisivut osoitteessa www.sosiaaliportti.fisosiaalihankelastensuo- jelun kehittämisohjelma

  12. Lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttaminen vuosina 2006-2007 Kehittämispäällikkö Kristiina Laiho Lastensuojelun kehittämisohjelma Sosiaalialan kehittämishanke/STM

  13. Osioista kokonaisuudeksiOsiot ja niiden vastuuhenkilöt: • Lapsipolitiikka(Auli Paavola, Lastensuojelun keskusliitto) • Alkuarviointi ja avohuollon työ, Lasten osallisuus (Mikko Oranen, Ensi- ja turvakotien liitto, osallisuus syksy 2006) • Palveluketjut ja seudulliset palvelut (Sirkka Rousu, Kuntaliitto) • Huostaanotto (Juha Jokinen, Helsingin kaupunki) • Sijais- ja jälkihuolto (Sari Laaksonen, Lastensuojelun keskusliitto ja Päivi Känkänen, Stakes) • Lastensuojelulain uudistaminen, Substanssi-ryhmä (Päivi Sinko, Helsingin yliopisto) • Lastensuojelun ydinkysymykset (Marjatta Bardy, Stakes, koko kehittämisohjelman ajan) • Nuorten avohuoltoselvitys (Alpo Heikkinen, Hgin kaupunki, syksy 2006)

  14. Keskeiset valinnat 2006-2007 (esite) • Politiikka • Lastensuojelun kansallinen asiakirja (mitä? miksi? keille? kuinka?): Lastensuojelun kansalliset linjaukset • Lastensuojelun suunnitelma, kunnallisen ja alueellisen lastensuojelun suunnittelu ja ohjaus • Turva työntekijälle • Lastensuojelun käsikirja Sosiaaliporttiin • Perus- ja täydennyskoulutuksen tehtävän tarkastelu • Erityisosaamisen ja lastensuojelun palvelurakenteen uudistamisen edistäminen • Yhteistyössä sosiaalihankkeen muiden alahankkeiden kanssa: lastensuojelun tehtävärakenne, osaamisen kehittäminen ja dokumentointi + asiakastietojärjestelmä • Lasten osallisuus, ns.alkuarvioinnin kehittäminen • lapsilähtöisyys, lastensuojelutarpeen selvitys • Pitkäkestoisen ohjelman valmistelu, eri rahoituslähteiden hyödyntäminen • Lastensuojelulain kokonaisuudistus valmis; opas lain käyttöönottamiseen

  15. Tavoitteita tulevaisuuteen • Lastensuojelun ammattilaiset määrittävät lastensuojelua • Lasten osallisuus lastensuojelussa ei ole tavoite vaan käytäntö • Laki ja linjaukset yhtenäistävät lastensuojelua • Turvataan riittävä ja osaava henkilöstö  tiimimäiset rakenteet, työn tukirakenteet, alueellinen palvelurakenne, kehittämisyksiköt • Tutkimusta ja kehittämistoimintaa käynnissä  aktiivinen lastensuojelu

More Related