Köyhyys

1. Köyhyys Köyhyysfoorumi 5.2.2007 Tampere Tilastot ja seminaaripuheet Eija Kattainen Erikoistutkija Stakes, Ikääntyminen ja palvelut (IKI) ryhmä

2. Esitys perustuu • 1) Tilastotietoihin (Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus) • 2) Kahteen kansainväliseen konferenssiin • Research Benefits for the Agening Population. Dissemination Conference • for European research Results (Stakes 14-15.9.2006) • *Challenges in Combating Pensioner Poverty. What alternative options for policy direction in EU (Kela 4-5.12.2006) • 3) Tuoreisiin artikkeleihin teemasta • *mm. Moisio Pasi. 2006. Suhteellinen köyhyys Suomessa. • Yhteiskuntapolitiikka 6, 639-645. • *Dialogi 1/2007 Teemanumero köyhyydestä. • 4) Suomen EU-puheenjohtajuus ja sosiaalipolitiikka Euso-seminaari 29.1.2007 • MITÄ TILASTOT KERTOVAT? • JÄÄVÄTKO PUHEET PUHEIKSI?

3. Suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys • Suhteellinen köyhyys määritellään kykenemättömyydeksi saavuttaa yhteiskunnassa yleisesti odotettua minimiksi katsottua elintasoa • Absoluuttinen köyhyys= aliravitsemus, nälkä, puute biologisten perustarpeiden tyydyttämisessä

4. Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, eikä sen mittaamiseen ole yhtä yleisesti • hyväksyttyä mittaria • Köyhyyttä mitataan mm. • Elinolojen puutteina • Kysymällä ihmisiltä itseltään heidän toimeentulovaikeuksistaan • Taloudellisten resurssien riittämättömyydellä • Lisäksi on suuri joukko edellisten erilaisia yhdistelmiä, joita kutsutaan • moniulotteisiksi mittareiksi • Ehkä eniten käytetty mittari on Eurostatin suhteellinen köyhyysraja • (taloudellisten resurssien mittari) • - pienituloisia tai köyhyysriskissä ovat kotitaloudet, • joiden tulot ovat alle 60 prosenttia samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulotasosta

5. Köyhyys Suomessa ja Euroopassa • Suhteellinen köyhyys on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vähäisempää • kuin EU-maissa • Köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa 600 000 ihmistä (12% väestöstä) • Suomessa tulonsiirtojärjestelmä on yksi tehokkaimmista • köyhyyden vähentäjistä • EU(25) maissa köyhyysrajan alapuolella elää 75 miljoonaa ihmistä • (16 % väestöstä) • (Lähde: Eurostat)

6. Suomessa Nuorten yksinasuvien naisten köyhyys on muita yleisempää, yli puolet heistä lukeutuu köyhiin -köyhyys kuitenkin tilapäistä (opiskelu) Eniten köyhien osuus kasvoi vuosina 1999-2001 yli 64 -vuotiaiden naisten keskuudessa Yksinasuvilla köyhyys jatkuu muita pitempään Yksinasuvista joka neljäs nainen ja joka kuudes mies on pitkittyneesti köyhä Erityisesti 64 -vuotiaiden naisten köyhyys kestää kauemmin kuin muilla

7. Liikkuvuus köyhyysrajan ympärillä peräkkäisinä vuosina, % väestöstä kyseisenä vuonna Pasi Moisio 2006. Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 639-645.

8. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella olevat perheen viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2004. Pasi Moisio 2006. Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 639-645.

9. Suhteellinen köyhyysriski perheen elinvaiheen mukaan 1990 ja 2004. Pasi Moisio 2006. Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 639-645.

10. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella olevat perheen viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan. Pasi Moisio 2006. Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 639-645.

11. Ikääntyvien köyhtymisvaarasta sanotaan: ”On varmistettava, että vanhukset eivät ole köyhtymisvaarassa ja voivat nauttia kohtuullisesta elintasosta; varmistettava, että vanhukset voivat saada osansa taloudellisesta hyvinvoinnista ja osallistua siten aktiivisesti yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään” - Suomen kansallinen eläkestrategiaraportti 2005, STM

12. Ovatko suomalaiset ikääntyvät köyhiä verrattuna muihin EU-kansalaisiin? • Ikääntyneistä (yli 65 v) Euroopassa (EU25) • 13 miljoonaa on köyhyysriskissä = joka kuudes henkilö • Köyhyysriski yli 65 –vuotiailla on suurempi kuin Suomessa monissa maissa, joista suurimmassa riskissä • Kypros 52 % • Irlanti 40 % • Espanja 30 % • Portugali 29 % • Kreikka 29 % • Iso Britannia 24 % • Suomi on tässä tilastossa 11 sijalla yhdessä Tanskan, Itävallan • ja Viron kanssa (17 %) • Lähde Asgar Zaidi: Poverty of elderly people in EU25, 2006

13. Ikääntyvien naisten köyhyys Suomessa • Vuonna 2005 eläkkeen saajien keskieläke oli 1 082€/kk • Miehillä 1 241 €/kk • Naisilla 961 €/kk • -> Vanhemman ikäluokan naiset ovat köyhtymisvaarassa, jos heillä ei ole • työeläkettä ja avioeron tai perheenhuoltajan kuoleman yhteydessä • joutuvat täyden kansaneläkkeen varaan • Tulevaisuudessa tämä ryhmä ehkä pienenee maatalousyrittäjien • puolisoiden määrän vähetessä, mutta pätkä- ja matalapalkkaisilla • aloilla työskentelevien naisten määrä tuskin vähenee… ja he ovat • köyhyysriskissä ikääntyessään

14. Köyhyys ei ole pelkästään tulotaso, köyhyys on subjektiivinen kokemus olemassaolosta ja ihmisarvosta, köyhyys johtaa kehään, josta on vaikea päästä pois, huono ravitsemus altistaa sairauksille, sairauksien hoitoon tarvittavien palvelujen ostokyky on heikko, hoidot kalliita, OECD:n tekemän kansainvälisen tutkimuksen mukaan potilaan tulotaso vaikuttaa Suomessa lääkärissä käyntiin enemmän kuin useimmissa muissa läntisissä teollisuusmaissa Huolestuttavaa on, miten köyhyydessä/ köyhyysriskirajalla elävät kansalaiset saavat tarvitsemiaan sosiaali- terveydenhuollon palveluja? Stakesin Tampereen yksikön päällikkö Juha Teperi esitti asiasta huolestuneisuutensa YLE:n uutisissa 29.1.

15. Miltä tulevaisuus näyttää? • Kelan rooli eläkepolitiikassa tulee pienenemään, • mutta aina on pelkällä kansaneläkkeellä elävien joukko • Onko työssäolo ainoa lääke köyhyyttä vastaan? • Eläkkeelle siirtymisen viivästyttäminen? • Miten käy heidän, jotka eivät pysty olemaan työelämässä • eläkeiän jälkeen? • - Onko hyvinvointiyhteiskunnalla varaa antaa • köyhtymisen ja syrjäytymisen jatkua? • Miten selviävät ikääntyvät köyhät vanhukset? • Voidaanko absoluuttisen köyhyyden vähentäminen jossakin määrin • sysätä kirkon niskoille jatkossakin?

16. Kirkkopalvelut ja EU-elintarvikkeiden jakomuodot vuosina 2000-2005 Pasi Moisio 2007

17. Vanhuus on voimavara… köyhyys syö voimavarat… Kiitos eija.kattainen@stakes.fi