evankelis luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op PowerPoint Presentation
Download Presentation
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 28

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op - PowerPoint PPT Presentation


  • 168 Views
  • Uploaded on

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op. LUENTO 3: Uskontopsykologia Holistinen ihmiskäsitys. Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA. SISÄLLÖT: Lapsen uskonnollinen kehitys Kehitysvaiheteoriat Suomalaiset tutkimukset

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op' - farhani


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
evankelis luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op

LUENTO 3:

Uskontopsykologia

Holistinen ihmiskäsitys

Martin Ubani, FT, TM

Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori

SOKLA

slide2

SISÄLLÖT:

  • Lapsen uskonnollinen kehitys
    • Kehitysvaiheteoriat
    • Suomalaiset tutkimukset
  • Holistinen ihmiskäsitys ja uskonnonopetus
    • Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja kasvatus
    • Uskonnonopetus holistisena oppiaineena

Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

slide3
"Hyvästi," kettu sanoi.

"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen:

Ainoastaan sydämellään näkee hyvin;

tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

"Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä,"

pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.

”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery

Kuva: Päivi Hintsanen

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • Perinteinen uskontopsykologia
    • Uskonto-Religio (lat.): elämäntapa, jolle on ominaista Jumalan pelko ja kunnioitus (Lewis & Short 1987)
    • Uskonnollisuus: Riippuvaisuutta jumaluudesta tai Jumalasta ja tuonpuoleisesta. Ilmenee persoonallisuudessa: kokemuksissa, uskomuksissa ja ajattelussa ja motivoi hartauselämää, moraalista käyttäytymistä ja muuta toimintaa (Tamminen 1991, 15).
    • Uskonnollinen kehitys: määrälliset ja laadulliset muutokset uskonnollisuudessa, sitoutuneisuudessa ja uskonnollisuuden eri alueiden (kokemukset, uskomukset, ajattelu ja käsitteistö, harjoittaminen ja seuraukset elämään) välisissä painotuksissa (Tamminen 1991, 20; Glock & Stark 1965).

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat1
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • Uskontopsykologia ja spiritualiteetin tutkimus
    • Perinteisesti ei eroa uskonnollisuuteen: spiritualitas (lat.): Kaikki Jumalan Hengen vaikuttama elämä (Lewis & Short 1987).
    • 1990-luvulla uskontokasvatuksessa käsitteellinen ero:
      • Spiritualiteetti ihmisen ominaisuus, joka ei välttämättä uskontosidonnainen (Hay 1998).
      • Lapsen spiritualiteetti ei ”vajaa”
      • Ei välttämättä sisällä yhteyttä tuonpuoleiseen, yliluonnolliseen tai Jumalaan
      • Uskontokasvatuksessa spiritualiteetista yläkäsite:
        • Hengellisyys, henkisyys, uskonnollisuus, vakaumus/elämänkatsomus, elämäntarkoitus

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat2
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • Ronald Goldman (1964) (Piaget’n kognitiivinen kehitysteoria)
    • Uskonnollinen ajattelu n. 2 vuotta muun ajattelun kehitystä jäljessä
      • Intuitiivinen uskonnollinen ajattelu (esioperationaalinen, v. 2-6)

-Uskonnollisten sisältöjen maaginen, fragmentaarinen ja epäsystemaattinen ymmärtäminen, antropomorfinen jumalakäsitys

2. Konkreetti uskonnollinen ajattelu (konkreettisoperationaalinen, v. 7-12)

-Maagiset ja animistiset elementit vähenevät, uskonnollisia käsitteitä käsitellään koherentilla tavalla ja objektiivisemmin mutta niiden symbolis-metaforista luonnetta ei vielä ymmärretä

3. Abstrakti uskonnollinen ajattelu (formaalisoperaationaalinen, v. 13-)

-Uskonnollisia käsitteitä tarkastellaan hypoteettis-deduktiivisesti (yleisestä erityiseen) ja symbolit tunnistetaan

    • James Fowler (1981): ”Stages of Faith”
    • Fritz Oser (1986): ”Stages of Religious Judgment”

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat3
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • James Fowler (1981): ”Stages of Faith”
    • ”Usko” ihmisten universaali ominaisuus: kuinka ihmiset suuntautuvat maailmankaikkeuteen ja odottamaansa ”valtakuntaan” (7. vaihetta)

1. Varhainen usko (vauvaikä)

-esi-kiellinen usko, jota määrittää luottamus hoitajiin ja psykologiset kiintymyssuhteet

2. Intuitiivis-projektiivinen usko (varhaislapsuus)

-uskoa määrittävät uhkaavien ja suojaavien voimien kuvat, primäärihoitajista johdettu jumalakäsitys, riippuvuus hoitajiin ja moraalistandardien tiedostaminen

3. Myyttis-kirjaimellinen usko (alakouluikä)

-…lisääntyvät auktoriteetit, myyttien ja kertomusten kirjaimellinen tulkinta ja niiden uskon selitysvoiman ja välittämiskyvyn arvostaminen, antropomorfinen jumalakuva

4. Synteettis-konventionaalinen usko (nuoruus ja nuori aikuisuus)

-…perityn maailmankuvan kehitys

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat4
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • James Fowler (1981): ”Stages of Faith”

5. Yksilöllistyvä reflektiivinen usko (aikuisuus)

-…itsetietoisuus, sitoutumisten, uskomusten ja arvojen tarkastelu, joka johtaa oman uskonnollisen tradition kriittiseen tarkasteluun ja oman tradition valintaan

6. Yhdistävä usko (n. 30)

-… tiedostava sitoutuminen eettiseen toimintaan, joka pohjautuu sisäistettyihin periaatteisiin ja merkityksellisyyteen sekä arvoon, joka hyväksyy vajavaisen tietämisen.

7. Yleismaailmallinen usko (n. 40)

-... ”Jumalan valtakunnan” ja ympäröivän todellisuuden ristiriidan ylittäminen, ”yksinkertaista uskoa”, uusi näkökulma itseen mahdollistaa kokemuksen yhteydestä ja merkityksestä.

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat5
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • Fritz Oser (1986)
  • ”Stages of Religious Judgment”

-Kohteena orientaatio Jumalaan, sattumanvaraisten tilanteen tulkinta

1. Uskonnollinen heteronomia (kouluikä 1)

-Jumala aktiivinen ja puuttuu yllättävästi/arvaamattomasti maailman tapahtumiin

-Ihmiset vastaanottavia (reaktiivisia), autonomian vastakohta

2. Do et des (”anna saadaksesi”) (kouluikä 2)

-Jumala voimakas ja kaukainen mutta voidaan vaikuttaa rukouksin, lupauksin

3. Egon autonomia ja yksipuolinen vastuu (nuoret, usein kehitys jää tähän)

-Jumalan vaikutusta vähennetään tietoisesti –yksilön vastuu elämästä lisääntyy

-Jumala on irrallinen, ”piilossa”

4. Välillinen autonomia

-Jumala ilmenee ”sisäisesti” ihmisessä: luottamuksena Suunnitelmaan ja elämän valintoina.

-Uskonnollisuutta ilmaistaan mm. sosiaalisen sitoutumisen avulla

3. Ehdoton uskonnollisuus

-Yksilö kokee olevansa jatkuvasti suhteessa ”Perimmäiseen Olevaan”

-Jokaisella hetkellä yliluonnollinen ulottuvuus

martin.ubani@helsinki.fi

klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat6
Klassiset uskonnollisuuden vaiheteoriat
  • Yhteenveto: Kouluikäinen lapsi
    • Lähes koko alakoulun uskonnollinen ajattelu konkreettia
      • Alussa vielä jälkiä antropomorfisista, maagisista ja animistisista käsityksistä
      • Symbolit ja metaforat haasteellisia: myytit ja kertomukset tulkitaan kirjaimellisesti
      • Kertomusten arvostaminen: selittävät uskoa ja symbolista todellisuutta vaikka ei vielä pystytä käsitteellistämään
      • Osaavat käyttää uskonnollisia käsitteitä relevanteissa asiayhteyksissä
      • Jumalasuhde: sopimukset ja lupaukset

martin.ubani@helsinki.fi

suomalaiset tutkimukset
Suomalaiset tutkimukset
  • Kalevi Tamminen (1991)
    • 1-4 lk: Kiinnostuksen kohteena koti ja lähiympäristö: lähimmäisenrakkaus
      • Raamatun kirjaimellisuus, Taivas konkreettinen paikka, enkelit
      • Suurin osa uskoo teistiseen Jumalaan
        • luomistyö korostuu: pojat: voima, suuruus, mahtavuus
        • Uskonnollinen/myyttinen maailmankuva yleinen: esim. maailman alkuperä
        • ”rakastava”, ”luotettava”, ”auttava”
        • Suomessa Jumala ei-rankaiseva (vrt. Ubani 2007)
      • Jumalan läheisyyden ja johdatuksen kokemukset yleisiä
        • Sairauksissa, koulussa(!), pelot, vaaratilanteet
        • Ei vars. iloisissa tilanteissa
      • Jeesus: ”auttaja”, ”ristinkuolema”, ”ihmeet”, ”opettaja”; pojat: ”rohkeus”
        • Mutta ei muutosta määrässä
        • Vaaratilanteet, sairaus, yksinäisyys, rukous, hyvyys
      • Rukous yleistä iltaisin: puhetta Jumalalle ja kiitosta.
suomalaiset tutkimukset1
Suomalaiset tutkimukset
  • Kalevi Tamminen (1991)
    • 5-6 lk: olennaisia muutoksia:
      • Abstraktin ajattelun ilmeneminen
      • Kriittisemmät asenteet uskontoa kohtaan
      • Uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvien vastakkainasettelu (mutta ks. Helve 1993)
      • Ei muutosta jumalauskossa
        • Positiivinen Jumala, aiempaa liberaalimmat käsitykset
      • Varovaisuus Jumalan läsnäolon tai johdatuksen kuvauksissa
        • Mutta ei muutosta määrässä
        • Vaaratilanteet, sairaus, yksinäisyys, rukous, hyvyys
      • Jeesus: ”eettinen opettaja”, ”ristinkuolema”, ”auttaminen”, ”rohkeus”
      • Vaikka luottamus Jumalaan ja usko Jeesukseen pelastajana voimakasta, enkelit alkavat väistyä käsityksistä

martin.ubani@helsinki.fi

suomalaiset tutkimukset2
Suomalaiset tutkimukset
  • Kalevi Tamminen (1988, 31)
    • Vaihtelut elämänkysymyksissä ikäluokittain
    • Yleisimmät:
      • Jumala ja uskonto (sis. elämäntarkoitus)
      • Ilmastonmuutos, globaalit muutokset tms.
      • Kouluhuolet
      • Ystävyyssuhteet
      • Inhimillisen elämän haasteet (valinnat tms.)

martin.ubani@helsinki.fi

kuudesluokalaiset tuonpuoleinen ja jumala ubani 2007
Kuudesluokalaiset, tuonpuoleinen ja Jumala (Ubani 2007)
  • Uskonnollista ulottuvuutta jäsennetään pitkälti kristillisen käsitteistön ja teistisen jumalakuvan avulla
    • Elokuvat, kirjallisuus; Matrix, LOTR
  • Käsitykset Jumalasta:
    • Jumala kohtaajana
      • Jumalan läsnäolon kokemus
      • Kommunikaatio olosuhteiden avulla
    • Jumala antajana
      • Jumala auttajana ja elämäntarkoituksen asettajana
      • Hyvyys elämässä ja luonnossa
    • Jumala toiseutena
      • Jumalan ja ihmisen välinen olemuksellinen ero ja etäisyys
      • Mutta ei: tuomari, pyhyys

martin.ubani@helsinki.fi

holistinen kasvatus ja koulun uskonnonopetus
Holistinenkasvatusja koulun uskonnonopetus

Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

holistinen ihmisk sitys
Holistinen ihmiskäsitys

Kognitiivinen

Psykologinen

SPIRITUAALINEN

Eksistentiaalinen

PERSOONA

Moraalinen

Uskonnollinen

Kulttuurinen

Sosiaalinen

Affektiivinen

Fyysinen

Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

holistinen ihmisk sitys1
Holistinen ihmiskäsitys

Kognitiivinen

Psykologinen

SPIRITUAALINEN

Eksistentiaalinen

PERSOONA

Moraalinen

Uskonnollinen

Kulttuurinen

Sosiaalinen

Affektiivinen

Fyysinen

Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

kokonaisvaltainen kasvatus
Kokonaisvaltainen kasvatus
  • Holistic Education 1980-luvulla
    • Vuoden 1989 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista (Artikla 27): lapsella on oikeus ”hänen ruumiillisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon”.
  • Iso-Britannia: Spiritualiteetti opetussuunnitelman läpäisevä teema:
    • “Koulujen opetussuunnitelmien on tuettava oppilaiden spirituaalista, moraalista, kulttuurista, mentaalista ja fyysistä kehitystä.”(ERA 1988,1)

martin.ubani@helsinki.fi

kokonaisvaltainen kasvatus1
Kokonaisvaltainen kasvatus
  • Epäyhtenäinen liike, väljä ideologia, humanistista progressiivista pedagogiikkaa
    • Holistisuus syntyy aina suhteessa edelliseen paradigmaan tms.
    • Kasvava ulottuvuuksien lista
  • Kritiikki yksiulotteista ihmiskäsitystä vastaan: vs.:
    • Kognitiivinen orientaatio - kokemuksellisuus
    • Reduktionismi, sirpaleisuus, mekanistisuus
  • Holistinen lähestymistapa painottaa, että
    • kaikki on olemassa suhteessa (ei irrallisena), yhteyden ja merkityksen kontekstissa.
    • jokainen yksittäinen muutos tai tapahtuma aiheuttaa asioiden uudelleenryhmittelyä yksilön merkitysrakennelmassa (maailmasuhteessa) (Miller 2000).
kokonaisvaltainen kasvatus2
Kokonaisvaltainen kasvatus
  • Lahjakkuustutkimus: Howard Gardner (1983) ja moniälykkyys (MI)
    • Lahjakkuus: Kykyä ongelmanratkaisuun ja tietyssä kulttuurissa arvostetun produktin tuottamiseen
    • Perimä asettaa potentiaalin haarukan ja ympäristö mahdollistaa lahjakkuuden toteutumisen haarukan sisällä (Nature-Nurture)
      • Loogis-matemaattinen
      • Spatiaalinen
      • Musikaalinen
      • Kehollis-kinesteettinen
      • Interpersoonallinen
      • Intrapersonallinen
      • Naturalistinen
      • Moraalinen?, Emotionaalinen? Eksistentiaalis-spirituaalinen?
    • IQ-perinne ja etiikka: nerot? idiootit/imbesillit?

martin.ubani@helsinki.fi

kokonaisvaltainen kasvatus suomessa
Kokonaisvaltainen kasvatusSuomessa
  • 1980-luvulla suomalaiseen kasvatustieteeseen (Hirsjärvi,…)
    • Ihmisoikeuskeskustelu ja YK (Peruskoulun opetuksen ohjeet 1985)
  • Hannele Niemi (1991) Uskonnon didaktiikka. Oppilaasta elämän subjektiksi
    • Sosiaalinen relevanssi: Välineellinen, yhteiskunnallinen merkitys
    • Persoonallinen relevanssi: Kognitiivinen ja affektiivinen mielekkyys
      • Tietoa pidetään tärkeänä
      • Tieto koetaan merkitykselliseksi
    • →Oppimisen yhteys oppilaan persoonallisuuteen, elämänvaiheeseen, arvoihin
  • Suomi: Pyritään tukemaan oppilaan monipuolista kehitystä (POPS 2003/2004)

martin.ubani@helsinki.fi

kokonaisvaltainen kasvatus3
Kokonaisvaltainen kasvatus
  • Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys uskontokasvatuksessa (Hull 2002)
    • Ihmisyydessä samanaikaisesti spirituaalinen, moraalinen, kulttuurinen, mentaalinen ja fyysinen ulottuvuus sekä sosiaalinen ulottuvuus
    • Ihmisyyden ymmärtäminen edellyttää tietoisuutta kaikista ulottuvuuksista
    • Ihmistä (käyttäytymistä, ihmisyyden toteutumista) voidaan lähestyä kustakin näkökulmasta
    • Spirituaalinen elämä ei rajattu kirkkoon vaan koko inhimillisen elämän alueelle (vrt. fyysinen tms.)
    • Lapsen spiritualiteetti käsitetään valmiiksi mutta muotoutuvaksi ja jäsentyväksi (vrt. kehitysvaihemallit)

martin.ubani@helsinki.fi

kokonaisvaltainen kasvatus4
Kokonaisvaltainen kasvatus
  • Kokonaisvaltainen kasvatus ja suomalainen koulu
    • Ohut tulkinta: eri oppiaineet edustavat eksklusiivisesti holistisen ihmiskäsityksen eri alueita
      • Haaste 1: Eri alueiden läpäisevyys ops:ssa?
      • Haaste 2: Ihmisyyden sirpaloituminen
    • Voimakas tulkinta:
      • Kaikki oppiaineet koskettavat eri ulottuvuuksia
      • Haaste 1: Uskonnonopetuksen rooli spiritualiteetin kehityksessä?
      • Haaste 2: Muiden oppiaineiden rooli spiritualiteetin kehityksessä?
      • Haaste 3: Millainen spiritualiteetti? Eri katsomukset? Eri aineet?

martin.ubani@helsinki.fi

uskonto holistisena oppiaineena
Uskonto holistisena oppiaineena
  • Spiritualiteetti kouluopetuksessa? Elämänkatsomus?
  • Eksistentiaalinen ulottuvuus
    • Suomessa: ”elämänkysymykset” tai ”eksistentiaalinen pohdinta”.
    • Käsittele yksilön elämän ja olemassaolon perusteita suhteessa hänen persoonaansa (Tamminen 1988, 8-9; vrt. Niemi 1987; 2006).
    • Existential search: korostaa yksilön eksistentiaalisen elämän intentionaalista ja dynaamista luonnetta
      • yksilön pyrkimys tunnistaa, artikuloida, ylläpitää tai muuntaa omaa spirituaalista elämäänsä (Emmons & Paloutzian 2003, 382).
        • ”position ottaminen suhteessa elämään” (Ubani 2007) eli
        • ”oppilaasta elämän subjekti” (Niemi 1991)
        • ”vastaus elämälle” (ks. Frankl 2000) eli

martin.ubani@helsinki.fi

uskonto holistisena oppiaineena1
Uskonto holistisena oppiaineena
  • Integroitunut ihmiskäsitys opetuksen lähtökohtana
    • Oppitunnilla läsnä koko ihmisyys eri ulottuvuuksineen
    • Eksistentiaalisen relevanssin tiedostaminen: ”suhteen laatu”
      • Suhteen laatu traditioon yksilöllinen (kulttuurinen, sosiaalinen, moraalinen, eksistentiaalinen tms.)
  • Integroiva ihmisyyden käsittely
    • Tila eri ulottuvuuksien integroivalle käsittelylle
      • Hierarkinen malli (vrt. Hull 2002), jossa uskonnonopetuksessa eksistentiaalinen ulottuvuus yläkäsite
      • Kaikki oppiaineet antavat aineksia oppilaan elämänkatsomuksen jäsentämiselle (Noddings 1993)
        • Historia: Kuka olen suhteessa aikaan, yhteiskuntaan?; Maantiede: Mistä tulen?; Liikunta: Mihin pystyn? Miten koen kehoni?; Kuvaamataito: Minä kulttuuria luovana/osallisena kulttuurista…
  • Menetelmällinen integraatio

martin.ubani@helsinki.fi

uskonto holistisena oppiaineena2
Uskonto holistisena oppiaineena
  • Uskonnonopetus ja eksistentiaalinen ulottuvuus
    • Uskonnollisen tradition roolin uudelleenmäärittyminen
      • Vrt. kasteopetus
      • Koulussa uskontoa tarkastellaan eksistentiaalisesta ulottuvuudesta käsin, ei toisin päin
    • Kasvua suhteessa traditioon, ei kasvua traditioon
      • Uskonto tarjoaa totuusväitteistä koostuvan rakenteen sekä käsitteistön eksistentiaalisen ja yliluonnollisen ulottuvuuden jäsentämiseen (kokemukset tms.)
    • Koulun uskonnonopetuksen erityisalue lapsen spirituaalinen kehitys: Eksistentiaalisen ulottuvuuden artikulaation tukeminen:
      • suhde omaan katsomukselliseen traditioon (totuus, arvot, riitit)
      • suhde Jumalaan/tuonpuoleiseen
      • suhde elämäntarkoitukseen

martin.ubani@helsinki.fi

slide28
"Hyvästi," kettu sanoi.

"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen:

Ainoastaan sydämellään näkee hyvin;

tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

"Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä,"

pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.

”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery

Kuva: Päivi Hintsanen

martin.ubani@helsinki.fi