E N D
1. Tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA)
Satu Liimakka
Sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto
2. Fenomenologinen: yksilön kokemus/havainto
Tulkitseva: tutkijan tulkinta (mutta pyrkimys insider-näkökulmaan)
3. IPAn lyhyt historia Smith, Jonathan (1996): Beyond the divide between cognition and discourse: Using interpretative phenomenological analysis in health psychology, Psychology & Health, 11, 261-271.
Tarkoituksena kehittää psykologiaan sopiva laadullinen menetelmä
Aluksi käytössä erityisesti terveyspsykologiassa, laajentunut muualle psykologiaan ja sosiaalitieteisiin
http://www.ipa.bbk.ac.uk/
4. IPAn taustalla vaikuttavat teoriat
Fenomenologia (Husserl, Heidegger, Merleau-Ponty, Sartre): kokemus, elämismaailma
Hermeneutiikka (Schleiermacher, Heidegger, Gadamer): tulkinta, hermeneuttinen kehä
Idiograafisuus: huomio partikulaariin, yksittäiseen (vs. nomoteettinen)
5. Mitä IPA on? Pyrkii ymmärtämään tapahtumien/kokemusten subjektiivisia merkityksiä tutkittaville henkilöille
Pyrkimyksenä intiimi muotokuva yksilöllisestä kokemuksesta
Yritys ymmärtää tiettyä ilmiötä tietyn ryhmän näkökulmasta ? yhtenäinen tutkittavien joukko
Erityisen sopiva tutkimaan ”tutkimatonta aluetta”
6. Kokemuksellisen tutkimusaineiston monimutkaisuuden vähentäminen tarkan, perusteellisen ja systemaattisen analyysin avulla
Tutkijan reflektio omasta roolistaan aineiston, analyysin ja tutkimustekstin tuottamisessa
Pääsy insider-näkökulmaan monimutkaistuu tutkijan omien käsitysten vuoksi; näitä toisaalta tarvitaan, jotta voisi tavoittaa toisen persoonallista maailmaa tulkinnan kautta.
7. IPAn teoreettinen sitoumus Ihminen on kognitiivinen, kielellinen, affektiivinen ja fyysinen olento
Yhteys ihmisten puheen ja ajattelun/emootioiden välillä (yhteys kuitenkin monimutkainen)
8. Tutkimusaineisto Tutkimuskysymykset yleensä laajasti ja avoimesti muotoiltuja
Tutkimusaineiston tulee tarjota tutkittaville henkilöille mahdollisuus tuottaa yksityiskohtainen kuvaus omin sanoin
Tutkimusaineistossa voivat olla erityisen merkittäviä aiheet, joista tutkija ei kysynyt ? ovat tutkittavan henkilön omaehtoisesti tuottamia ja täten mahdollisesti erityisen merkityksellisiä hänelle
9. IPA-analyysin prosessi Yksittäisestä yleiseen: haastattelu/kirjoitus kerrallaan
Alustavista tiivistyksistä ja tulkinnoista teemoihin
Teemoja ryhmitellään kategorioiksi
Konkreetista abstraktimpaan ? teoreettiset yhteydet aineistossa
Analyysin tuotokset taulukkoina, joissa tutkijan muodostamat teemat ja aineistonäytteet rinnakkain
Yksilölliset tapaukset JA näiden väliset yhteydet
Huom! Ei ”yhtä oikeaa” toteutustapaa, ohjeisto on suuntaa antava.
10. 1. Alustavat kommentoinnit Lue haastattelu monta kertaa: mitä sanotaan, mikä on haastateltavalle tärkeää?
Alustavia kommentointeja toiseen marginaaliin
Esim. kuvailevat, kielelliset ja käsitteelliset kommentit
Voi myös kommentoida haastattelun toistoja, vahvistuksia ja ristiriitoja
Linkitys haastattelun eri kohdille, tutkijan assosiaatiot ja spekulaatiot linkeistä
11. 2. Kommentoinnista teemoiksi Tutkijan alkuperäiset kommentit teemoiksi toiseen marginaaliin: mikä on olennaista/ydin sanotussa?
Teemat nostavat analyysiä korkeammalle abstraktiotasolle, voivat olla tieteellisempiä ilmauksia
Keskeistä löytää ilmauksia, jotka ovat tarpeeksi ”korkeatasoisia” mahdollistaakseen teoreettiset yhteydet, mutta jotka silti pohjaavat tietyn sanotun asian partikulaarisuuteen
12. 3. Yhteydet teemojen välillä Lista kaikista haastattelun teemoista
Haetaan yhteyksiä ja samankaltaisuuksia teemoissa (esim. toistavatko samaa sisältöä, tai linkittyvätkö toisiinsa yleisemmän teeman avulla)
Teemat listaksi analyyttiseen tai teoreettiseen järjestykseen sen mukaan miten liittyvät toisiinsa
13. 4. Haastattelun pääteemat Teemoista kategorioiksi: Minkä laajempien kategorioiden aspekteja teemat voivat olla?
Teemoja ryhmitellessä tarkastetaan analysoitavasta haastattelusta, toimivatko yhteydet siinä
Jos kategorioita iso määrä, toistetaan prosessi: haetaan teemojen yhteyksiä ja ryhmitellään
Haastattelu tiivistyy pääteemoiksi, jotka nimetään
Taulukko pääteemoista, teemoista ja niitä kuvaavista aineistonäytteistä
14. 5. Kaikille haastatteluille pääteemat Toistetaan sama analyysiprosessi muille haastatteluille
Voi aloittaa ”tyhjältä pöydältä” tai käyttää ensimmäisen haastattelun analyysissä muodostettua listaa pohjana
15. 6. Koko aineiston kattava analyysi Kaikkien haastattelujen teemojen välillä haetaan yhteyksiä ? ryhmitellään
Tavoitteena löytää pääteemat, joiden avulla kuvataan keskeiset kokemuksen jaetut aspektit kaikkien haastattelujen välillä
Prosessin ajan tärkeää pitää mielessä yksilölliset tapaukset samalla kun haetaan yhteyksiä
Kun saatu kaikkien haastattelujen yhteiset pääteemat, käydään jokainen haastattelu tarkasti läpi ? kuvaavatko pääteemat ? mahdollisia tarkennuksia, muutoksia
Kokoava taulukko kaikista haastatteluista
16. Analyysissä keskeistä Analyysi on systemaattinen ja toistava
Analyysin aikana siirrytään useita kertoja partikulaarista yleisempään/abstraktimpaan, ja takaisin ? tärkeää pitää eri tasojen väliset linkit selkeinä ja kirjattuina, jotta voi palata tarkentamaan
17. Teoreettinen yleistettävyys Linkit: IPA-tutkimuksen löydökset – lukijan omat henkilökohtaiset ja professionaaliset kokemukset – tutkimuskirjallisuus ? IPA-tutkimuksen voima sen mukaan, miten valaisee tätä laajempaa kontekstia