1 / 31

SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

Sosiaaliset rakenteet . 'Yhteiskunnan rakenne', 'sosiaaliset rakenteet', 'rakenteelliset pakot', 'rakennemuutos', 'rakennesosiologia' Yhteiskunnalliset rakenteet asettavat kehykset, rajoittavat/edist?v?t ihmisten toimintaa yhteiskunnassaYhteiskunnan rakenteen avulla voidaan selitt?? yhteiskunnan p

eudora
Download Presentation

SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi Vastaanotot to 15-16

    2. Sosiaaliset rakenteet 'Yhteiskunnan rakenne', 'sosiaaliset rakenteet', 'rakenteelliset pakot', 'rakennemuutos', 'rakennesosiologia' Yhteiskunnalliset rakenteet asettavat kehykset, rajoittavat/edistävät ihmisten toimintaa yhteiskunnassa Yhteiskunnan rakenteen avulla voidaan selittää yhteiskunnan piirteitä 'Postmodernistit': rakenteellisten tekijöiden vaikutus on yhä vähäisempi nykyisissä yhteiskunnissa 'Rakennesosiologit': kyllä rakenteilla on vielä merkitystä!

    3. Rakennekäsitteen keskeisyys ja moniselitteisyys ”Kaikkein kestävin ehdokas yhteiskuntatieteen peruskiveksi on yhteiskuntarakenteen käsite” (David Rubinstein 1986). 'rakenne' on keskeinen ja … … moniselitteinen Sosiologian sanakirja (Boudon & Bourricaud): rakenteen käsitteen merkitysten kattava kartoittaminen on hyvin vaikeata jos ei peräti mahdotonta Raymond Boudon: ei ole mielekästä etsiä rakenteen käsitteelle jotain ”totta” merkitystä; riittää, että tiedetään, mihin 'rakenne' kussakin asiayhteydessä viittaa

    4. Rakennenäkökulma Voidaanko sosiologisia käsitteitä kuitenkaan pitää puhtaasti sopimuksenvaraisina? Vaikka vakiintuneita sosiologisia käsitteitä ei aina pystytä määrittelemään täysin yhdenmukaisesti, niitä on kuitenkin sosiologian perinteessä käytetty viittaamaan samantapaisiin asioihin Miten käsitettä on käytetty sosiologiassa? Mihin yhteisöelämän piirteisiin sosiologit ovat halunneet viitata silloin kun he ovat käyttäneet rakenteen käsitettä? Rakenne liittyy ajatukseen sosiaalisista faktoista

    5. Émile Durkheim: Sosiaaliset faktat sosiologian kohteena Sosiologian metodisäännöt (1895): jotta sosiologia voitaisiin oikeuttaa erillisenä tieteenä, täytyy olla jokin todellisuuden osa, jota muut tieteet (erit. psykologia ja biologia) eivät käsittele Ilmiöpiiriin kuuluvat "velvollisuudet veljenä aviomiehenä tai kansalaisena", "uskonnon uskomukset ja tavat", "merkkijärjestelmät", "raha- ja luottojärjestelmä", ammatissa noudatetut menetelmät" jne.

    6. Sosiaalinen fakta = "Tässä meillä on siis faktojen laji, jonka tuntomerkit ovat sangen selvät: se koostuu vaikuttamisen, ajattelemisen ja tuntemisen tavoista, jotka ovat ulkoisia yksilöön nähden ja joilla on häneen väkevästi vaikuttavaa pakottavaa voimaa. Niitä ei sovi sekoittaa orgaanisiin ilmiöihin, sillä ne koostuvat representaatioista ja vaikutuksista, eikä psyykkisiin ilmiöihin, jotka esiintyvät vain yksilön tajunnassa ja sen välityksellä. Ne muodostavat täten oman lajinsa ja vain niille pitää antaa ja varata nimitys sosiaalinen." (Émile Durkheim)

    7. Ulkoinen & pakottava Durkheimilainen "faktanäkökulma" yhteiskuntaelämän siihen puoleen, mikä näyttäytyy yksilölle annettuna Sosiaaliset faktat välittyvät yksilölle mm. oppimisen ja kasvatuksen (sosialisaation), lain ja tapojen, sosiaalisen kontrollin, ympäristön paineen välityksellä ? asioita, jotka ovat olleet olemassa ennen yksilöä Yksilöiden on mukauduttava sosiaalisiin faktoihin voidakseen toimia ja pärjätäkseen yhteiskunnassa sekä välttääkseen rangaistuksia ja paheksuntaa Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa sosiaalisiin faktoihin ovat vähäiset

    8. Rakenne sosiaalisena faktana Vaikka rakenteen käsite ei olekaan Durkheimilla keskeinen, on hänen faktanäkökulmansa yhteiskuntaan hyvin lähellä rakenneajattelua Rakenteet ovat ulkoisia yksilöön nähden Rakenteet ovat objektiivisesti olemassa Rakenteet ovat jähmeitä muuttaa Rakenteet ovat pakottavia Nykyään: rakenteet ovat myös mahdollistavia

    9. Mihin rakenteen ajatukseen sisältyy? (Dag Østerberg) Sosiaalista todellisuutta tarkastellaan yhteiskunnallisesta eikä yksilöllisestä näkökulmasta Painotetaan yhteiskunnan pysyviä piirteitä suhteessa lyhytaikaisiin ja väistyviin piirteisiin Viitataan "syviin" yhteiskunnan piirteisiin vastakohtana "pinnallisemmille" piirteille.

    10. "…yhteiskunnallisesta näkökulmasta" Yksilöllinen näkökulma kuvaa ihmisiä näiden yksilöllisten erityispiirteiden ja elämänhistorioiden pohjalta Yhteiskunnallinen näkökulma kuvaa ihmisiä näiden välisten yhteiskunnallisten suhteitten pohjalta: "Juuri ihmisten välisten suhteiden rakenne ehdollistaa ja muovaa omaa elämää ja historiaa, tai toisin sanoen: juuri sosiaalinen rakenne tekee sen." Strukturalismi: rakenne on ensisijainen suhteessa siinä oleviin yksilöihin, ja yksilöiden ajattelu, käyttäytyminen ja toiminta on ymmärrettävissä kun tiedetään, millainen sosiaalinen rakenne on

    11. "…pysyviä piirteitä suhteessa lyhytaikaisiin ja väistyviin piirteisiin" Sana 'rakenne' edellyttää jo pysyvyyttä, eikä sillä ole järkevää viitata muuhun kuin suhteellisen pysyväksi tiedettyyn Suhteellisen pysyviä piirteitä: jakautuminen ikäryhmiin (ikär), ammatteihin (ammattir), koulutustasoihin (koulutusr), sukupuoliin (sukupuolir), perhetyyppeihin (perher.) jne. Joskus: rakenne vs. prosessi Usein: rakenne vs. toiminta

    12. "…'syviin' yhteiskunnan piirteisiin vastakohtana 'pinnallisemmille' piirteille" Usein: havaittavissa oleva ihmisten käyttäytyminen ja toiminta on yhteiskunnan pintaa, jonka alla on toinen todellisuuden taso, rakenteet Yhteiskunnan "syvärakenne" vaikuttaa sen pintaan, määrää sitä suuremmassa tai pienemmässä määrin Strukturalismi on äärimmäistä rakenneajattelua: inhimillinen toiminta on tyhjentävästi selitettävissä ja tulkittavissa rakenteellisten tekijöiden avulla

    13. Ihminen ja rakenne – strukturalistinen näkökulma "Ja keitä ovat nämä toimijat? Voidaanko heidät määritellä sellaisinaan, viittaamatta siihen yhteiskunnalliseen sisältöön, jota he ilmaisevat? – Mutta lopultahan on kysymys ihmisestä, sanotaan. – Kuitenkin: miten käsitettynä? Kansalaisina vai luokan tai kerrostuman jäseninä? Missä lukuisista rooleistaan? Mihin yhteiskunnalliseen ristiriitaan sovitettuna? Minkä ideologisen kommunikaation kohteena tai alaisena? Mihin poliittiseen prosessiin osallisena?" (Manuel Castells 1977) ? ELI: ihminen on rakenteellisten asemiensa leikkauspiste ja niiden analyysi riittää hänen toimintansa tulkinnaksi

    14. Vielä pari piirrettä! 4. Rakennenäkökulmaan sisältyy myös ajatus tarkastella kyseessä olevaa asiaa kokonaisuutena, joka rakentuu erilaisista osatekijöistä Mistä osatekijöistä kokonaisuus koostuu? Millaiset niiden keskinäissuhteet ovat? 5. Rakenne on "enemmän kuin osiensa summa" Se, että osista rakentuu tietynlainen kokonaisuus, tuottaa ominaisuuksia, jotka eivät palaudu osien ominaisuuksiksi (Malcolm Waters 1994) ? Rakenteilla on emergenttejä ominaisuuksia

    15. Esimerkki rakenteen vaikutuksesta: nuorisokulttuurin nousu Suomessa "[N]iin sanottujen suurten ikäluokkien tullessa nuoruusikään syntyi tilanne, jossa nuoret muodostivat yhtäkkiä merkittävän ryhmän yhteiskunnassa. Tämä tilanne yhdistettynä elintason nousuun ja kulutusmahdollisuuksien paranemiseen loi otollisen pohjan nuorisokulttuurien nousulle. Nuorilla oli nyt maksukykyä, heille kannatti tuottaa ja markkinoida erilaisia kulttuurituotteita ja palveluja. Toisaalta nuorten suuri määrä loi enemmän mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jonka kautta yhteisiä kulttuuripiirteitä omaksuttiin ja levitettiin. Nuoret eivät ehkä sinänsä paljoa muuttuneet, mutta ikärakenteen muuttumisen myötä toteutui mahdollisuuksia, jotka eivät ehkä muuten olisi toteutuneet." (Ruonavaara)

    16. Pieni väliyhteenveto: Rakennenäkökulma = - asioiden tarkastelu yhteiskunnan näkökulmasta - keskittyminen yhteiskunnan suhteellisen pysyviin piirteisiin - ajatus yhteiskunnan pinnan alaisesta rakenteesta - asioiden tarkastelu osista rakentuvina kokonaisuuksina - ajatus rakenteen osiinsa palautumattomista vaikutuksista ? Sosiologinen rakennepuhe voi sisältää osan tai kaikki näistä elementeistä

    17. Monet rakenteet 'Rakenne' voi viitata siihen, (1) että yhteiskunnan jäsenet jakautuvat sosiologisessa mielessä merkityksellisiin osaryhmiin ? yhteiskunnan rakenne = sen sosiaaliset jaot (2) että ihmisten toiminta ja heidän välisensä vuorovaikutus saa enemmän tai vähemmän kiinteinä pysyviä, toistuvia ja siksi ennustettavia muotoja ? Rakennepuheen mieli on siinä, että sekä (1) että (2) ymmärretään ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen vaikuttaviksi

    18. Rakenne sosiaalisina jakoina Esimerkiksi Suomalaiset. Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana (Valkonen ym 1984): yhteiskunnan rakenteen muutos = kokonaisuus, joka koostuu väkiluvun ja ikärakenteen kehityksestä, yhteiskunnan luokka- ja kerrostumajaosta, alueellisista eroista, miesten ja naisten asemien muutoksesta, ruotsinkielisen väestön muutoksesta Yhteiskunnan rakenne koostuu erilaisista pienemmistä sosiaalisista rakenteista (jaoista) eli ihmisten jakautumiselle toisistaan eroaviin ryhmiin sukupuolen, kielen, yhteiskuntaluokan, iän ja asuinpaikan mukaan

    19. Sosiaalisten jakojen ja niistä muodostuvien rakenteiden tutkimisen mieli … … on siinä, "että niistä seuraa erilaisia merkittäviä asioita ihmisten elämässä. Jossakin yhteiskunnallisessa jaossa eri asemissa oleville ihmiselle esimerkiksi saattaa jakaantua taloudellista hyvinvointia, yhteiskunnallista valtaa ja sosiaalista arvonantoa eri tavoin. Eri asemissa oleviin voi kohdistua myöskin erilaisia odotuksia sen suhteen, miten heidän ajatellaan toimivan ja käyttäytyvän. Tietyssä asemassa oleminen voi niin ikään luoda intressejä, joitten pohjalta ihmiset muodostavat mielipiteitä ja toimivat." (Ruonavaara) ? Rakennenäkökulman kriittisyys!

    20. Rakennekuvauksen elementit Rakenteen kuvaus sisältää kuvauksen asemista (positioista), joista rakenne rakentuu (osatekijät) Eri tavoin jäsennetyistä rakenteen osatekijöistä muodostuu erilaisia rakenteen kuvauksia ihmisten tai muitten rakenteeseen kuuluvien jakautumisesta eri positioihin (jakautumat) Esim. rakenteesta, johon kuuluvat eivät ole ihmisiä: maailmanjärjestelmän rakenne

    21. Rakennemuutos "Rakennemuutosta voi näin tapahtua kahdella tavalla. Syvällinen rakennemuutos tapahtuu, kun yhteiskuntaan syntyy uusia rakenteellisia asemia tai kun vanhoja häviää. Tällaiset muutokset ilmenevät väestön jakautuman muutoksina, mutta eri asemien välisten määrällisten suhteitten muutokset eivät ole olennaisin osa muutosta. Olennaisinta on, että tarkastelun kohteena oleva ilmiö rakentuu nyt eri tavoin, se koostuu eri elementeistä kuin aikaisemmin. Useimmiten rakennemuutoksella tarkoitetaan kuitenkin pelkästään väestön jakautuman muutosta: joittenkin asemien osuus on lisääntynyt ja toisten vähentynyt ilman että itse asemien kokoonpano olisi muuttunut. " (Ruonavaara)

    22. Yksi keskeisistä rakennemuutoksista: elinkeinorakenteen muutos Muutos yllä jakautumien muuttumista Elinkeinorakenteen muutosta voidaan kuvata myös positioiden muutoksena ? tietoyhteiskuntateoriat

    23. Miksi elinkeinorakenteen muutos on sosiologisesti tärkeä? Suuri muutto oli paitsi elinkeino-, ammatti-, alue-, kaupunkirakenteen muutosta myös elämäntapojen ja kulttuurin muutosta ja siksi sosiologisesti tärkeä Kulttuurista murrosta selviteltiin 1980-luvun elämäntapatutkimuksissa Sitä on käsitelty myös taiteessa

    24. Se toinen rakennekäsite… Rakenne vuorovaikutuksen ja toiminnan sosiaalisena muotona Erving Goffmanin dramaturginen sosiologia: . - vuorovaikutusta voidaan tarkastella näytelmänä - kolme eri roolia: näyttelijät, yleisö ja ulkopuoliset - esitetään näyttämöllä, josta on erotettu takahuone, jossa roolien esittämistä ei tarvitse jatkaa - vaatii lavasteita ja tarpeistoa (esineet, vaatetus ym) Voidaan ymmärtää vuorovaikutuksen rakenteen kuvauksena

    25. Anthony Giddens: sosiaalinen järjestelmä ja rakenne sosiaalisten järjestelmät ovat toimijoiden välisiä, havaittavia vuorovaikutussuhteitten kokonaisuuksia sosiaaliset rakenteet ovat järjestelmien ominaisuuksia, jotka takaavat sen, että vuorovaikutus toistuu samanlaisena ja järjestelmät säilyvät

    26. Rakenteen osatekijät Sosiaaliset rakenteet koostuvat säännöistä, jotka toimija kohtaa interaktiotilanteessa resursseista eli voimavaroista, joita toimija voi käyttää valitessaan toimintatapansa Sääntö = toimijoiden ennalta "tietämä" käsitys siitä, mikä on asiaankuuluva tapa nähdä tilanne ja toimia siinä ? diskursiivista tai "äänetöntä" tietoa Resurssi = materiaalinen ja organisatorinen väline, jota toimijat voivat käyttää hyväkseen toiminnassaan ? raha, tieto, fyysinen voima, tehokas organisaatio jne.

    27. Rakenne ?? Toiminta Toimija on refleksiivinen eli kykenevä tarkkailemaan ja arvioimaan sekä tarpeen vaatiessa korjaamaan omaa toimintaansa Toimija on aina periaatteessa vapaa ”toimimaan toisin” Vapautta kehystävät rakenteet, jotka asettavat toimijalle sääntöjä ja tarjoavat rajallisen määrän resursseja Rakenteen kaksinaisluonne: rakenteet rajoittavat, mutta ne myös mahdollistavat erilaisia toimintoja

    28. Uusintaminen Onko niin, että rakenteet ovat ja pysyvät, ihmisten on vain sovitettava oma toimintansa niiden kehyksiin? Giddens: rakenteet on tuotettava joka päivä uudestaan Rakenteet eivät ole olemassa muuten kuin ihmisten toiminnan kautta: säännöillä ei ole mitään mieltä, jos kukaan ei niitä noudata, resursseilla ei tee mitään, ellei niitä käytetä Rakenteiden uudestaan tuottaminen, uusintaminen, tapahtuu yksinkertaisesti niin, että ihmiset noudattavat toimintaa kehystäviä sääntöjä ja käyttävät hallussaan olevia resursseja asianmukaisella tavalla

    29. Rakenteiden muutoksen mahdollisuus Toimijan vapaus ? periaatteessa toimija on jatkuvasti päätöstilanteessa: uusintaako vai toimiako toisin? Giddens: sosiaalinen elämä toimii kuitenkin paljossa rutiininomaisen käyttäytymisen pohjalta ”Periaatteessa rakenteet voisivat muuttua, jos ihmiset vain lakkaisivat noudattamasta sääntöjä ja kieltäytyisivät käyttämästä resurssejaan tai valtaisivat haltuunsa uusia resursseja. Joskus näin tapahtuukin, ja silloin on kysymys melko vallankumouksellisesta rakenteen muutoksesta. Varmaankin vähittäisempiäkin rakenteen muutoksen lähteitä on, kuten esimerkiksi uusien resurssein kehittyminen. Voi ajatella, että esimerkiksi informaatioteknologian räjähdysmäinen kehitys on vaikkapa työelämässä luonut uusia resursseja, jotka pakottavat muokkaamaan tai muuttamaan toimintasääntöjä. Tällöin rakenne saattaisi muuttua vähitellen.”

    30. Giddensin ja ”rakennesosiologien” rakennekäsite Monet sosiologiassa yleiset rakennekäsitteet, esimerkiksi luokka-, ikä- tai elinkeinorakenne, eivät ole rakenteita giddensiläisessä mielessä Rakennesosiologia puhuu väestön jakautumisesta asemaltaan erilaisiin ryhmiin ja jakautumisen vaikutuksista, Giddensin rakennekäsite inhimillisen toiminnan reunaehdoista

    31. Voiko rakennekäsitteitä yhdistää? Voi. ”Toimijoiden toimintaa rakenteistavat säännöt ja resurssithan eivät ole puhtaasti yksilöllisiä vaan liittyvät erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin, jotka ovat tavanomaisten rakennekuvausten kohteena. Esimerkiksi ammattitaidottoman sekatyöläisen toimintaa kehystävät aivan erilaiset säännöt ja resurssit kuin korkeasti koulutetun sijoituskonsultin. Se, että sosiaaliset jaot ovat yhteiskunnassa merkittäviä, johtuu siitä, että niiden määrittämiin taksonomisíin ryhmiin kuuluville on tarjolla erilaisia sääntöjä ja resursseja. On mahdollista tulkita Giddensin rakennekäsitystä niin, että hänen rakennekäsitteensä antaa tulkinnan siitä, miksi erilaiset asemat esimerkiksi luokkarakenteessa johtavat erilaisiin elämänolosuhteisiin. Sosiaalisissa jaoissa eri asemissa olevat ovat erilaisten sääntöjen alaisia ja heillä on käytössään erilaisia resursseja eri määriä. Koska näin voi ajatella olevan, on sosiaalisten jakojen tarkastelu mielekästä ja tärkeää. Näin ymmärrettyinä nämä rakennekäsitteet todellakin kytkeytyvät toisiinsa.”

More Related