Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt

1. Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt Paula Pietilä, YTM Esok-projekti

2. TAUSTAA • Yhdenvertaisuussuunnitelmien etsinnässä on käytetty Opintoluotsi-palvelun kautta saatuja korkeakoulujen julkisia kotisivuja. • Käytetyt hakusanat: “yhdenvertaisuus”, “esteettömyys”, “syrjinnän vastaisuus” • Yliopistoista ja korkeakouluista yli puolella on yv-suunnitelma, amk:sta vain noin 10%:lla - Ei välttämättä kerro läheskään kaikkea korkeakoulujen yhdenvertaisuussuunnittelun nykytilasta,koska suunnitelma on voitu yhdistää tasa-arvosuunnitelmaan tai suunnittelutyöstä on käytetty eri käsitteitä

3. LÄHTÖKUOPAT JA PERUSPILARIT • Suunnittelun lähtökohtia ja itse prosessia ei suunnitelmissa kuvata, vain lopputulos  Kolmessa suunnitelmassa viitataan alussa aiemmin tehtyyn suunnittelutyöhön tai siihen, että yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon varattua aikaa on pidennetty • Kuitenkin: korkeakoulut ovat tehneet varsin erilaisia valintoja juuri suunnitelmien näkökulman valinnan suhteen: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys, saavutettavuus)

4. PERUSPILARIT…. • Yhdenvertaisuuslaki on ollut tärkein syy yv-suunnittelulle • Opm:n ohjauksella – mitä on ollut ja miten eilmee? on ollut erityisesti esteettömyys näkökulman kannalta keskeinen merkitys  Lainsäädäntö on vaikuttanut näkökulmiin/painotuksiin suunnitelmissa.

5. PERUSPILARIT…. • Useimmissa yv-suunnitelmissa on lähtökohtana yv-laissa mainitut syrjintäperusteet • Etnisyyden ja esteettömyyden teemat painottuivat muita enemmän. Jos kyse oli tasa-arvo ja yv-suunnitelman yhdistelmästä sukupuolten tasa-arvo painottui • Vähiten käsiteltiin vakaumukseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja identiteettiin liittyviä asioita

6. Siinä tekijä, missä kokija- eli kuka puhuu yv-suunnittelussa ja kenelle? • Noin puolessa yv-suunnitelmia ei oltu mainittu tekijöitä lainkaan • Tavallisesti suunnitelman tekoon osallistuivat vararehtori, eri päälliköitä, sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat, sekä yv-asioista vastaavat henkilöt • Yv-suunnitelma oli suunnattu tavallisesti henkilöstölle ja opiskelijoille. Toisinaan yv-työn kohteina nähtiin myös hakijat ja satunnaisesti myös korkeakoulussa vierailevat ja eri sidosryhmät / olisiko hyvä painottaa tätä enemmän? , kuten yritykset. Amk:t mainitsivat sidosryhmät useimmin kuin yliopistot tai korkeakoulut • Osassa suunnitelmia yv-työn kohteina nähtiin mainittujen lisäksi vähemmistöryhmät/erityisryhmät  Vähemmistöjen edustajien osallistumisesta yv-suunnitteluun mainittiin vain yhdessä suunnitelmassa

7. Yv-suunnittelun tavoitteet Korkeakoulujen perusarvoina nähtiin: Vapaus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tasa-arvo. • Yv-suunnittelun nähtiin edistävän tasa-arvoa • Viestittävän korkeakoulun arvoista ulospäin -Yv-suunnittelun sitominen korkeakoulun muuhun strategiatyöhön tai suunnitteluun on vielä heikkoa

8. Yv-suunnittelun tavoitteet • Yleisten tavoitteiden, kuten syrjinnän ja häirinnän ehkäisy ja ilmapiirin sallimattomuus näillä ilmiöille lisäksi yv-suunnitelmissa on mainittu lukuisia hyviä käytäntöjä, joita korkeakouluissa toteutetaan, erityisesti esteettömyyden, etnisen taustan ja iän näkökulmasta

9. VASTUU JA RESURSSIT YV-TYÖSSÄ? • Vastuutuksen osalta korkeakoulujen yv-suunnitelmat poikkeavat eniten toisistaan: • Osa korkeakouluista jakaa vastuuta nimeltä mainituille henkilöille, osa eri toimintasektoreille ja yksiköille. Osa puolestaan toteaa vastuun kuuluvan kaikille yhteisön jäsenille ja erityisesti korkeakoulun johdolle • Käytännön vastuussa suunnitelmien toteutuksesta ja seurannasta ovat kuitenkin tasa-arvotoimikunnat ja tasa-arvo/yhdenvertaisuusvastaavat ja häirintäyhdyshenkilöt eli samat tahot, jotka ovat tavallisesti osallistuneet yo-suunnitelmien laadintaan. • Yv-työhön käytettävissä olevia resursseja ei ole suunnitelmissa eritelty

10. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Itse suunnitteluprosessiin tulee kiinnittää enemmän huomiota: Lainsäädännön ja siihen liittyvän ohjeistuksen sijaan/ohella on nostettava esiin yhteisön ja yksilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät kokemukset ja tieto. • Kokemuksista keskustelua ja niiden mahdollista keruuta varten tarvitaan sopivaa taustamateriaalia • Suunnittelussa on huomioitava korkeakoulun olemassaolevat strategiat ja suunnitelmat: Miten strategioita voi hyödyntää yv-työn näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia yv-työllä on strategiatyöhön?

11. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Yv-työn tulee koskea koko korkeakoulun toimintaa, erityistä huomiota on kiinnitettävä yhdenvertaisuuden toteutumiseen opiskelijavalinnoissa ja rekrytoinnissa • Eri vähemmistöjen osallistamista yv-suunnittelussa ja –työssä on lisättävä. Korkeakouluja on rohkaistava yhteistyöhön esim. järjestöjen kanssa. Toisaalta yhdenvertaisuuden edistäminen ei saa jäädä vain vähemmistöjen asiaksi • Monet korkeakoulut näkevät johdon olevan ensisijaisesti vastuussa yv-työssä, on mietittävä tapoja, joilla johto otetaan mukaan ja vastuutetaan • Yv-työhön on varattava ajallisia ja rahallisia resursseja  Yv-suunnitteluun valmistautumiseen ja suunnitelman tekoon on varattava riittävästi aikaa

12. EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA • Yv-yhdyshenkilön palkkaaminen jokaiseen korkeakouluun tai alueelliseen korkeakouluyksikköön • Yv- asioiden käsittely henkilöstökoulutuksessa, omana kokonaisuutenaan ja luontevana osana esim. tulokas- ja esimieskoulutusta / kaikille aloittaville opiskelijoille? • Yv-yhdyshenkilöiden koulutus ja työnohjaus • Yv-työstä on tiedotettava säännöllisesti Yv-työtä ja suunnittelua koskevan tiedon on oltava helposti kaikkien löydettävissä ja kaikille saavutettavassa muodossa Yv-suunnitelmien ydinkohtia, kuten suunnitteilla olevia käytännön toimia on erityisesti nostettava näkyviin

13. POHDITTAVAA • Suunnitelmissa käytetään rinnakkain ja joskus lomittain yv-työn ydinkäsitteitä, kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, esteettömyys usein tämä lomittaisuus on tietoista, mutta myös selkeitä ”väärin ymmärryksiä” esiintyy • Inkluusio vs. erityispalveluja erityisryhmille suunnitelmien tausta-ajatuksena • Miten saada moniperusteinen syrjintä näkyviin? (Mainitaan vain yhdessä suunnitelmassa)

14. POHDITTAVAA • Yv-suunnittelun tausta-aineiston esim. tilastojen ja muun tiedon keruu • Yv-suunnittelussa ja muualla esitettyjen hyvien käytäntöjen keruu yhteen paikkaan kaikkien korkeakoulujen osalta • yv-suunnitelma toimenpideohjelma vai työkalu?