Download
slide1 n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus PowerPoint Presentation
Download Presentation
TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus

TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus

122 Views Download Presentation
Download Presentation

TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 5.5.2011

  2. TAUSTAA Kokeilu: liikenteessä tapahtuva ajon arviointi. - LINTU-julkaisu 4/2005 (Peräaho & Keskinen) - yhteistyö: Neuroarviot Oy Itsenäinen osa LINTU-selvitystä vuodelta 2004: ”Iäkkäiden kuljettajien ajokykyarvioinnin tila” (Hernetkoski, Katila, Peräaho, Keskinen). - yli 65-vuotiaat kuljettajat - ei julkaistu - jatko 2011 (lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus)

  3. KOKEILUN TAVOITTEET • Kuinka kaksi potentiaalisesti ongelmallista kuljettajaryhmää suoriutuu ajokykyä mittaavassa ajokokeessa. 2. Kuinka kuljettajat itse sekä heidän puolisonsa arvioivat ajokyvyn eri osa-alueita. - kysymyksiä DBQ + DBQ Sweden 3. Kuinka ajokoetulokset korreloivat muutamien neuropsykologisten testien tuloksien kanssa.

  4. KOERYHMÄT Muistihäiriö-kuljettajat - 19 kuljettajaa, joilla muistihäiriö-diagnoosi (16 Alz) - MMSE 30 – 20 välillä (”varhainen” tai ”lievä”), ka 26,5 - CDR=1 (”lievä”) - Ei muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta - Ikä 56 – 82 (k-ikä 67) Neuro-kuljettajat - 22 kuljettajaa, joilla aivoverenkiertosairaus (aivoinfarkti) - Ei muistihäiriöitä - Ei muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta - Ikä 55 – 76 (k-ikä 62) • Molemmille ryhmille testaus + ajokoe

  5. VERROKKIRYHMÄT Testiverrokit - 31 tervettä kuljettajaa - Ikä 55 – 73 (k-ikä 63) - Ei ajokoetta > Testitulosten perustaso Ajokoeverrokit - 25 tervettä kuljettajaa - Ikä 56 – 81 (k-ikä 69) - Ei testattu > Ajamisen perustaso

  6. AJON ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Muunnelma kuljettajantutkinnon ajokokeesta. - tavoitteena mitata ajokykyä - kulj.tutkinnon ajokoe mittaa lähinnä ajotaitoa Ajokyvyn arviointiin erikoistunut liikenneopettaja. - ei ennakkotietoa testituloksista 10 min. perehtymistä + 50 min. ajamista. Normaali keskipäivän liikenne. Helposta ympäristöstä vaativampaan. 50 % ohjeistettua / 50 % ei-ohjeistettua.

  7. Arviointi ajon aikana:

  8. Ajon jälkeen arvio turvallisen ajamisen edellytyksistä. • Arvioijan ”tuntuma” osa-alueittain • Plussat ja miinukset: tekee virheen – • huomaa virheen ja korjaa + Selvästi Heikko Siltä Vahva Selvästi heikko väliltä vahva Ajolinja Ajojärjestys jne.

  9. TESTIT • WienerTestsystem –testistö. • Tietokone (näyttöruutu, painikkeet jne.) • 4 testiä valittiin • - Valintakriteerinä kliininen ja tutkimuksellinen näyttö toimivuudesta

  10. 1. DeterminationTest - 10-15 min. - nopeasti vaihtuvia ääni- ja väriärsykkeitä - pakkotahtinen monivalintatilanne - sopeutuu perus-suoritustasoon, jolloin vaadittu suoritustaso hieman korkeampi > informaatiotulva, aikapaine > hätääntyminen, lukkiutuminen 2. SignalDetectionTest - 15-20 min. - näönvarainen etsintä > olennaisen havaitseminen > havainnoinnin tarkkuus ja nopeus > keskittymiskyky

  11. 3. TachistoscopicTrafficTest - 10-15 min. - liikennetilanteiden havainnointi (kuvia) > visuaalinen havaintokyky ja nopeus 4. PeripheralPerceptionTest - 15-20 min. - toiminnallinen näkökenttä vaakatasossa > näkökentässä tapahtuvan muutoksen havaitseminen ( Lääkäriliiton kysely 2005: Näkökenttä dementian ohella keskeinen ongelma-alue arvioinneissa )

  12. AJOKOKEEN TULOKSET

  13. Ajoverrokit Selviytyivät hyvin. Vähän virheitä (riketasoa, ei yhtään konfliktia). Ongelmat: ajolinja ja havainnointi. Iällä ei yhteyttä virheisiin tai arviointiin.

  14. Muistihäiriö-kuljettajat Keskim. sama taso kuin verrokkien heikoin kolmannes. Selvästi enemmän vaaraa lisääviä virheitä ja konflikteja. Erityiset ongelmat: - toiminnanohjaus - itsenäinen ajaminen / eksyminen - ohjeiden unohtaminen - hätääntyminen - havainnointi, ajonopeus, merkinannot ja ajolinja. Auton käsittely ja liikenteen ohjaus: ei ongelmia ! MMSE:n yhteys arviointiin .36 (NS.).

  15. Turvallisen ajamisen arvio: Muistihäiriö-kuljettajat

  16. 4 parhaiten selvinnyttä kuljettajaa Ei ongelmia, turvallisuuden tuntu 5 ylemmän keskitason kuljettajaa Kokonaisuutena turvallista Merkinnät riketasoa, ei vaaratilanteita Lieviä toiminnanohjauksen puutteista > ennakointi, suunnistaminen > reagointi usein viime hetkellä

  17. 5 alemman keskitason kuljettajaa Ajaminen riskipitoista ja toimintakyvyn rajoilla Selviä muistamis- ja suunnistamisongelmia Reagoinnin hitaus Kova rutiini auttoi selviytymään 5 heikointa kuljettajaa Ajaminen selvästi vaarallista Kaikki osa-alueet heikompia kuin muilla Vakavia muistiongelmia, eksymistä Heikot edellytykset itsenäiselle ajamiselle Mutta rutiini auttoi: ajamisen tekninen hallinta OK, ajo sujui jos vieressä istuja antoi ohjeita.

  18. Neuro-kuljettajat Sama yleiskuva kuin muistihäiriökuljettajilla. Selvästi enemmän vaaraa lisääviä virheitä ja konflikteja kuin verrokeilla. - havainnointi, ajolinjat keskeisiä - motoriikka - myös nopeuden sääntely, merkinannot - väsyminen Ajamisen tekniikka ja säännöt: ei ongelmia ! Vaikeammin arvioitavia kuin muistihäiriö-kuljettajat. - ongelmat vähemmän selväpiirteisiä

  19. Turvallisen ajamisen arvio Neuro-kuljettajille

  20. 6 parhaiten selvinnyttä kuljettajaa Ajaminen ongelmatonta 9 keskiryhmän kuljettajaa Epäyhtenäinen ryhmä Ei suuria virheitä, mutta epävarma vaikutelma Ajokoe ei yksin anna riittävää kuvaa 7 heikointa kuljettajaa Moninaisia ongelmia Tilanteiden hahmottaminen, motoriikka, havainnointi Ei edellytyksiä ajaa itsenäisesti

  21. TESTIEN JA AJOKOKEEN YHTEYDET

  22. 1. Toiminnallinen näkökenttä Näkökentällä ei yhteyttä virheiden määrään. - muistihäiriö .38; NS. - neuro -.10; NS. Kuitenkin.... - heikommin ajaneilla keskimäärin kapeampi - enemmän havainnointi- ja ajolinjavirheitä niillä, joilla alle tai lähellä 120o (minimivaatimus ajokorttilk. 1) Muistihäiriökuljettajilla: Mitä pidempi reaktioaika testissä…. - sitä enemmän virheitä ajossa (.49; <.05)

  23. 2. Monivalintatesti (DT) Molemmissa koeryhmissä keskimäärin… - vähemmän oikeita valintoja - pidemmät reaktioajat … kuin testiverrokeilla. Turvallisen ajamisen arvio vs. - valinnat (.44; <.01) - reaktioaika (-.56; <.01) Virheiden määrä ajossa vs. - valinnat (-.40; <.05) - reaktioaika (.59; <.01)

  24. 3. Näönvarainen etsintä (Signal) Molemmat koeryhmät…. - suoriutuivat hitaammin - vähemmän havaintoja ….kuin testiverrokit. Turvallisen ajamisen arvio vs. - oikeat havainnot (.40; <.01) - reaktioaika (-.51; <.01) Virheiden määrä ajossa vs. - oikeat havainnot (-.16; NS.) - reaktioaika (.28; NS.)

  25. 4. Liikennetilanteiden havainnointi Molemmilla koeryhmillä…. - vähemmän oikeita havaintoja ….kuin testiverrokeilla. Turvallisen ajamisen arvio vs. - oikeat havainnot (.33; <.05) - havaintonopeus (NS.) Virheiden määrä ajossa vs. - oikeat havainnot (-.30; NS.) - havaintonopeus (NS.)

  26. YHTEENVETO

  27. Testitulokset saman suuntaiset kuin ajokoe. Monivalintatilanteita simuloiva testi (DT). - ennusti parhaiten ajamisen sujumista Huonosti testeissä menestyvät pärjäsivät hyvin ajossa ja päinvastoin. Testit ennustavat ajokykyä vain selvissä tapauksissa.

  28. Testit paikallaan vähemmän selväpiirteisissä tapauksissa? - esim. neuro-kuljettajien ”keskiryhmä” Ongelma: testit normitettu nuorille ja keski-ikäisille. > käyttö vaatii kokemusta iäkkäistä Testit yksinkertaistettuja: Elävän ympäristön vaikutus?

  29. Siis.... Ajokoe liikenteessä ensisijainen menetelmä. - Konkreettisempi kuin testit - Helpommin perusteltavissa (palaute!) Testien kautta lisätietoa. Kokonaisuus ratkaisevaa. > kliinikon ja ajon arvioijan yhteistyö

  30. Mitä kriteeriä tulisi ajokokeessa käyttää? - virhemäärää vai ”tuntumaa”? - viime hetken ratkaisut, hätäily, eksyminen eivät välttämättä konkretisoidu virheinä. - mikä on sallitun rajoissa? Ajo-oikeus joko on tai ei ole. - ”hyväksytty varauksin”? - rajoitettu ajo-oikeus?

  31. Ajokokeen sisältö: Ajoaika riittävän pitkä - minimoi tilannetekijöiden vaikutukset Myös vahvuudet arviointiin - heikkoudet eivät ylikorostu Normaaliolosuhteissa - ei liian helppoa eikä liian vaikeaa Itsenäistä ajamista - toiminnanohjauksen puutteet paljastuvat - ohjeistettu pilkkoo hallittaviin osiin

  32. LYHYESTI LINTU 2004 TULOKSISTA 284 terveyskeskuslääkäriä (56 % naisia) Tyypillinen ajokyvyn arviointi keskimäärin 18 min., tyypillisimmin 25 min. Kuinka usein kysyy potilaskäynnin yhteydessä autolla ajamisesta? 71 % tarvittaessa 28 % ei koskaan 1 % aina ”Tarvittaessa” - sairauden tai lääkityksen yhteydessä (27 %) - fyysisen tai psyykkisen suoriutumisen yhteydessä (19 %) - erityisten sairauksien tai oireiden yhteydessä (14 %)

  33. Lääkäreiden tietolähteet ajokykyselvityksissä:

  34. Ns. Lääkärin toteamia ajokykyyn vaikuttavia asioita (n=957): Ns. **9 kuljettajaa vastasi ”dementia”.

  35. KIITOS!