Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen : några kommentarer

1. Svenskan i denfinskaskolanochhögreutbildningen: någrakommentarer Sauli Takala Hämeen ammattikorkeakoulu 2.12.2011

3. Inledningskapitletärsynnerligeninformativt – bordeöversättaspåfinska (ochpåandraspråk, särskiltengelska). • Borde vara tillgängligpåfleranätadresser (språkcentra, Kielipolitiikkaverkosto…)

4. Samarbetetmellanuniversitetenochyrkeshögkolornaangåendesamstämmighet i bedömning av språkkunskaperhar varit lovvärtochletttillkonkretaresultat. Ett fintexempelpåhuryrkeskårentar en aktiv roll i utvecklingsarbete. • Samarbetetmellanförfattarnaangåendeyrkesutbildngochyrkeshögskolsutbildninghar varit av stornytta. • Användandet av sammamotivationsinstrument i tre av de fyrarapporternahar varit mycketnyttigt. • Analys av resultaten i grupperbildadepåbasen av kön, tidigareutbildningochutbildningsområdeharmöjliggjortintressantajämförelserochstarkaregeneraliseringar.

5. Alla fyrarapportervisaratt: • det finnsstoraindividuellaskillnadermellanenskildaeleverochstuderanden -> det behövs en förjupadanalys av olikaviktigagupper • skillnadenmellankönenärtydligabåde i färdighetsnivåochmotivation/attityder • påhögskolnivånhartidigarestudiegångochstudieområde en storpåverkan i färdighhetsnivåochmotivation • denallmännafärdighetsnivånpå alla stadierärintetillfredsställande • denlåganivånförorsakarspeciellaproblempåhögskolestadietsomharskyldighetattcertifieraspråkkunskap för offentligtanställda • universitetsstudentersmotivationärinte ett särskiltstortproblem: alla har i praktikensexårsstudier i svenska

6. Någraallmännaiakttagelser: • Informationomforskningsbasedareresultatinomspråkundervisningtillgängligfrånslutet av 1960-talet. Tuokko hänvisartillmånga av dessa i sinautvärderingsrapporter . • Dettagällerbådespråkochmotivation (ang. svenskan, särskilt Kaija Kärkkäinensrapporter). • Trender i samhällskontextenoch i skolkontextenharpåverkatstarktspråkutbildningen. • Beslutomspråkutbildningenhar varit sporadiska/icke-koordineradeochharintebeaktatforsknings-underlaget. • Utvecklingenhardärförinte varit såpositivsom det kunde ha varit om vi hadehaftbättresakkunskap i beslutsfattandet. • Kortsiktigabeslutharletttillattspråkstudiernaharsomhelheltblivitensidigare. Det råderingentvekanomattefterbeslutsomleddetillökadespråkstudier, harbesluten (medundantag av A2-språk) alltidbetyttmindrespråkstudier. Alltingbörjadeår 1985 då det andrafrämmandespråket i gymnasietgjordesvalfri för de eleversomlästelångmatematik; blevvalfri för alla år 1993.

11. Aikuisväestön (18-64) kielitaito, 1995,2000, 2008; osaa kieltä jossakin määrin

12. Tilastokeskus – aikuiskoulutustutkimus • Ymmärtää vain muutamiasanojajafraaseja (osaa vain vähänkieltä) (~A1) • Ymmärtääjaosaakäyttäätavallisimpiailmaisuja. Käyttääkieltätutuissajayksinkertaisissatilanteissa (perustasonkielenkäyttäjä) (~A2) • Ymmärtääoleellisenselkeästäkielestäjapysyytuottamaanyksinkertaistatekstiä. Pystyykuvailemaankokemuksiaanjatapahtumia (itsenäinenkielenkäyttäjä) ~B1/matala B2) • Ymmärtäävaativaatekstiäjakäyttääkieltäsujuvasti. Hallitseekielenmelkeintäydellisesti (taitavakielenkäyttäjä) (~C1)

13. Aikuisväestön (18-64) itsearvioima englannin kielen taito

14. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan (3.6.2008) itseään taitavana ruotsin kielen käyttäjänä piti vain 4 % 18–64-vuotiaista suomenkielisistä eikä määrä vaihdellut iän mukaan. • Noin joka neljäs piti itseään sekä itsenäisenä (25 %) että perustason kielenkäyttäjänä (25 %). • Ikä oli yhteydessä itsearvioituun ruotsin kielen taitoon: n. 40 % alle 25-vuotiaista arvioi ruotsin taitonsa olevan itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla, 25–54-vuotiaista noin joka 25 %, mutta 55 vuotta täyttäneillä osuus oli enää 17 %. • Vastaavasti perustason kielenkäyttäjien osuudet vähenivät : 18–24-vuotiaat – 34% ;yli 54-vuotiaat: 17 %. • Huom: kaikki, jotka ovat n. 16 – 45-ikäisiä, ovat opiskelleet ruotsia; 45-55-vuotiaat, n. 60%; 55-65 –vuotiaat, n. 40%; 65-75 –vuotiaat, n. 25%.

15. Naiset arvioivat ruotsin kielen taitonsa paremmaksi kuin miehet: 34 % arvioi osaavansa ruotsia vähintään itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla, miehistä vain 21 %. • Pohjakoulutus heijastui myös ruotsin kielen osaamiseen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 7 % prosenttia arvioi olevansa taitava ruotsin kielen käyttäjä ja lähes puolet ilmoitti käyttävänsä ruotsia vähintään itsenäisesti. • Osuudet olivat selvästi suurempia kuin keski-asteen ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa

16. Några frågor/teman för diskussion

17. Jokainen suomalainen omaa ruotsin taitoja ilman, että on opiskellut sitä lainkaan. /Alla finnarkanförståmycketmera svenska än de tror. • Miten tätä voi perustella? • Miten tätä voisi hyödyntää?

22. Intresset för olikaskolämnenharkartlagtssystematisktsedan 1970: • IEA SixSubjectSurvey (KTL) • 1979: Kartläggning av grundkolan (KTL) • Grundskola-90 (KTL) • Nationellautvärderingar (Utbilningsstyrelsen) • Någraresultat i kartläggniningarunder 1970 – 1990, förenationellautvärderingar • Praktiskaämnen, sport, teckningpopulärast, särskiltblandungaelever, menharinteansettssomviktigaämnen • Engelskanharalltidansettsviktig, år 1990 det viktigasteämnet i grundskolan; också ett ganskapopulärtämne • Svenska ansågstidigarebland de viktigasteämnen (fjärde) menvarinteomtyckt • Flickorbetydligtpositivaremot svenska änpojkar • Motivation/attityderenligtbokensartiklar: situationenstabilfrånbörjan? Ellerskernågonförändringövertid? • > Vilkaslutsatserkanmandra? Om vi vill se en positivutvecklingvadkunde/borde vi göra

23. Pidä huoli motivaatiosta ja oppiminen pitää huolen itsestään. • Tahandommotivationen, såtarlärandethandomsigsjälvt. • jfr. • Pidä huoli oppimisesta ja motivaatio pitää huolen itsestään. • Tahandomlärandet, såtarmotivationenhandomsigsjälv. • Nothingsucceedslikesuccess.

24. Att vilja använda svenska i levande/autentiskkommunikationförutsätterattmanvågaranvända den. • Attvågaanvända svenska förutsätterattmantrorattmankanklarasigtillräckligtbra. • Attkunnaklarasigtillräckligtbaraförutsätterattmansatsarpåattautomatisera de vanligastemedlenattengagerasig i ett autentisktsocialtumgängeochattskötaomautentiskapraktiskahandlingssituationer. • Attautomatiseraspråkbruketbehövermananvändaspiralprincipen: börjamedenklaspråkligamedel i grundskolan, utvidgaochdifferentieradempåandrastadiet (gymnasiet, yrkesskolan) ochkommameddjupareochmeraprofessionelltspråkbrukpåhögskolenivån. • Genomföra en radikalbetoning av attkunnaförståtalochsjälvuttryckasig i tal. Betonastarktmuntligaprov. Språketsstrukturkanläras in successivtgenom ett återkommandeochvarierandenaturligt/idiomatisktspråkbrukochkansammanfattas/diagnoticeras i ett senareskede. Bygga påtidigareerfarenheterattlära ett nyttspåk.

25. Användspråkfärdighetsnivåernaatt visa konkretvadmankanochvadmankangöramedspråket. Etablerakorrespondensmedolikabedömningssystemochspråkfärdighetsnivåerna. Användgärnasomläraremellannivåer: A1, A1/A2, A2, A2/B1 osv för gränsfall. • Vadärmervärdet? Man kan se framsteg, vilketkanbidratillattbibehållaochävenökamotivationen. Det ärintelätttänkapå ett meramotivationshämmandebetygsystemänskalan 4-10, somanvändsårefterår, ochstudentexamensnämndensrelativabedömnings-system (gällersärskiltkortaspråk). • Man behöverinteanvända”underkänd”. Alla kanspråkpå en vissnivå, vilketbordeuppskattas. Motiveraratt delta i fleraspårkprov i studentexamen.

26. Ökad transparens och jämförbarhet: A- engelska vs. B-svenska i studentexamen

27. I förordet skriver redaktörerna så här: “Som kommer att framgå av de olika studierna finns det såväl glädjeämnen som mer problematiska aspekter kopplade till svenskkunskaper och motivation att studera svenska.” ->Vilka glädjeämnen kan man peka på? ->Kan man specificera dessa på olika nivåer?

29. Tarvitaan kokonaisvaltainen kielikoulutuksen periaateohjelma, jolla on riittävän vankka asema. • Ohjelman tulee kattaa kaikki kielet ja kaikki tasot. • Ohjelman puitteissa eri kielillä voi olla osittain erilaisia tehtäviä hoidettaessa viestintätarpeita kotimaassa, Pohjolassa, muilla lähialueilla, Euroopassa ja globaalisesti. • Hallituksessa tulee kielipolitiikka ja kielikoulutusasiat nimetä jonkin ministerin toimialaan. • Kielipoliitikan tiedollista pohjaa on tuntuvasti vahvistettava. Kaikilla tuntuu olevan mielipide asiassa, mutta tiedot ovat usein hyvin puutteellisia ja jopa virheellisiä. Omaa kielenopiskelukokemusta tunnutaan usein pidettävän riittävänä perustana mielipiteille.Tarvitaan riittävän evidenssin valottamaa (”evidence-informed”)päätöksentekoa. • Kielipolitiikan laatimiseksi ja toteuttamiseksi tarvitaan siksi laajamittaista tutkimusta ja seurantaa. Olisi aihetta esittää yhä useammin yksinkertainen kysymys: ”Mitä evidenssiä on kielikoulutusta koskeville väitteillesi?” • Asiantuntemuksen lisäämiseksi on perustettava muutama kielipolitiikkaan erikoistunut professuuri ja alalle on syytä perustaa myös dosentuureja. • Vaikka maamme on virallisesti kaksikielinen yhteiskunnallisella tasolla, tarvitaan yksilötasolla useakielisyyttä. • Kaiken kielikoulutuksen lähtökohtana on siksi yksilöiden useakielisyys (plurilingvalismi). • Kaikki voivat oppia useita kieliä, kun sovelletaan monipuolisia menetelmiä. Suomen kielikoulutuksen suurimpia harhoja on ollut ja on epäily ihmisten kykyyn oppia vieraita kieliä. • Yksilöiden useakielisyyttä edistetään nykyistä laajemmalla pakollisella kielenopiskelulla, tarjoamalla etuuksia laajasta kielenopiskelusta, tarjoamalla monipuolisia kielenoppimistilaisuuksia elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen ja yksilöitä rohkaistaan käyttämään oma-aloitteisesti tilaisuuksia oppia kieliä eri tilanteissa. • Kielikoulutuksessa integroidaan läheisesti kaikki kielet keskenään ja edistetään kielten ja muiden aineiden integrointia. Kielitaidon merkitystä kaiken oppimisen keskeisenä tekijänä korostetaan ja kehitetään menetelmiä tämän periaatteen huomioonottamiseen. • Korostetaan ensisijaisena tavoitteena taitoa käyttää kieliä eri tilanteissa ja eri tarkoituksiin. • Kielikoulutuksen tavoitteita määriteltäessä ja oppimistulosten arvioinnissa käytetään osaamista, kielen käyttämisen taitoja, osoittavia taitotasokuvaimia ja -asteikkoja. • Kaikkia kieliä ja kaikkea kielitaitoa arvostetaan ja kehitetään keinoja, joilla yksilöt voivat luotettavasti näyttää kaikkea kielitaitoaan. Kieliä ei tule asettaa toisiaan vastakkain eikä kilpailuttaa keskenään. • Erilaisissa arviointitilanteissa osoitettua kielitaitoa verrataan taitotasokuvauksiin ja arvosanat määräytyvät tämän mukaan, ei vertailemalla yksilöiden suorituksia toisiinsa ja antamalla arvosanoja erilaisia arvosanajakaumia noudattamalla.  

30. Arvosanojen ja taitotasojen vastaavuus: epävirallinen hahmotelma: peruskoulu ja lukio

31. Hyvä arvosana (8) Kuull ymm Puh Luet ymm Kirj 1-5 lk A1.1 –A1.2 A1.1- A1.1+ A1.1-A1.2 A1.1-A1.1+ 6 lk A1.3 A1.2 A1.3 A1.2 7 lk A2.1 A1.3 A2.1 A1.3 8 lk A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 9 lk B1.1 A2.2 B1.1 A2.2 1 lk B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 2 lk B1.2+ B1.2 B1.2+ B1.2 Lukion päätösvaihe B2.1 B2.1 B2.1 B2.1

32. 9 lk arvosanahahmotelma taitotasoihin suhteutettuna

33. Lukion päättövaiheen arvosanahahmo-telma/ taitotasot

34. Peruskoulun ja lukion päättövaiheen arvosanojen vastaavuus/taitotasot - hahmotelma

35. Maija-Liisa Nikki (1989, 1992): kartläggning av hur många språk borde ingå i skolans språkprogramm: elever, föräldrar, skolmyndigheter (Mellersta Finlands län); grundskola vs gymnasium Svenska borde vara frivillig: grundskole-elever: 77%, gymnasie-elever: 81%, föräldrar: 87%, skolmyndigheter: 86% 33% av pojkar i gymnasiet ansåg ett L2 borde räcka.