Tutkimustehtävät

1. Johtava sosiaalityöntekijä terveyssosiaalityön toimijanaTuula Kyyhkynen, Pohjois-Savon sairaan- hoitopiiri, KYS, KuopioLisensiaattityön esittelySosiaalialan asiantuntijapäivillä 12.3.2014Helsingissä

2. Tutkimustehtävät 1. Mitä on terveyssosiaalityö? 2. Millä tavoin se on organisoitu sairaanhoitopiireissä? 3. Millainen on johtavien sosiaalityöntekijöiden työn sisältö, asema ja rooli? 4 Millaiseen kehittämistoimintaan osallistutaan? 5. Millaiselta terveyssosiaalityö näyttäytyy tulevaisuudessa?

3. Teoriaosuus rakentuu käsitteistä: terveys ja sosiaalinen hyvinvointi, sosiaalityö asian- tuntijatyönä, sairaala terveyssosiaalityön toimintaympäristönä ja organisaationa, johtaminen ja rooliteoria ja työn kehittämis-teoriat sekä lyhyestä katsauksesta terveys- ja sosiaalityön historiaan. Teoreettiset lähtökohdat

4. Tutkimuksen keskeiset käsitteet

5. Tutkimuksen menetelmät ja aineistot • Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena sisällön analyysimenetelmällä ja se on toteutettu kyselyn sekä strukturoidun teemahaastattelun avulla. - Kysely on analysoitu taulukoimalla ja esitetty osin suorilla jakaumilla. - Haastattelut on analysoitu sisällön analyysin avulla, koodattu, tiivistetty olennaiseen, yhdistelty, ryhmitelty ja teemoiteltu tutkimusongelmaa vastaaviksi ja annettu osin merkityksiä vastaajien käsityksiin. - Suoria sitaatteja on käytetty vastaajien käsityksistä kuvaamaan olennaista. - Aineistot: kyselylomakkeen tuloste 20 sivua, litteroidut haastattelut 50 sivua, haastattelun kesto 1,5 tuntia – 2 tuntiin kerrallaan. • Webropol -kyselylomake on lähetetty 18 kaikkiin sairaanhoitopiireihin lokakuussa 2009. • Strukturoitu teemahaastattelu tehtiin 8:lle johtavalle sosiaalityöntekijälle lokakuussa 2010.

6. Tuloksia kyselyaineistosta • 16 sh-piiristä vastattiin kyselyyn (vastausprosentti  89 %) • Johtavan sosiaalityöntekijän virkanimikkeellä oli 10 vastaajaa eli 60 %. • Työkokemusta sosiaalityöstä keskimäärin 26 vuotta. • Nykyisessä vastuutehtävässä keskimäärin 11 vuotta. • Esimiehenä keskimäärin 16 sosiaalityöntekijälle. (vaihteluväli 2-<61) • Koulutus oli yleisimmin sosiaalihuoltaja- ja/tai YTM-tutkinto. • Sosiaalityöllä itsenäinen vastuuyksikkö 11 sairaanhoitopiirissä. - Sairaanhoitopiirin ylimpään johtoryhmään kuului 1 henkilö. - Oman vastuualueen johtoryhmään kuului 7 henkilöä. - Klinikan johtoryhmään kuului 5 henkilöä.

7. Tuloksia työroolista ja tehtävistä • Terveyssosiaalityön ammatillisen johtamisen roolissa keskeistä oli: • Ammatillisen yhteisyyden ylläpitäminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen • Asiatiedolla johtaminen • Budjetin valmistelu ja seuranta • Työn jatkuva kehittäminen • Osaamisen arviointi kehityskeskusteluilla • Lähes kaikkien työhön sisältyi myös potilastyötä

8. Terveyssosiaalityön kehittämistoiminnan tuloksia • Osallistuttiin laaja-alaisesti ja moniammatillisesti sairaalan, sairaanhoitopiirien ja valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. • Kehittämistoiminta oli keskeistä johtavien sosiaalityöntekijöiden työssä. • Kehittämistoiminnan edellytyksenä pitkäjänteisyys, muutoksen aikaansaaminen ja jalkauttaminen käytännön toiminnaksi

9. Tulevaisuuden haasteet • Terveyssosiaalityön johtaminen ja kehittäminen ovat jääneet vähälle huomiolle suomalaisessa tutkimuksissa. • Resurssit keskittyvät suuriin sh-piireihin ja pienistä ne voivat hävitä kokonaan. • Resurssit eivät näyttäisi lisääntyvän tulevaisuudessa. • Yhteisiä valtakunnallisia kokoontumisia sekä vertaistukea kaivattiin. • Moniammatillinen verkostotyö lisääntyy. • Kehittämistoimintaan kaivattiin resursseja, selkeitä toimintatapoja ja pitkäkestoista kehittämistyötä.

10. Keskeiset johtopäätökset • Terveyssosiaalityö määräytyy potilaan sairauden ja elämäntilanteen kautta organisaatiolähtöisesti. • Johtavien sosiaalityöntekijöiden työn sisällössä ja rooleissa oli merkittäviä eroja. Tutkimustyötä tehty vähän. • Hyviksi käytännöiksi koettiin mm. sähköinen kirjaaminen ja perehdyttäminen, valtakunnallinen terveyssosiaalityön luokitus, potilastyytyväisyyskyselyjen hyödyntäminen ja psykososiaalisen- ja kriisityön kehittäminen. • Moniammatillisen ja viranomaisverkostotyön lisääntyminen erilaisilla kehittämishakkeilla sekä yliopistoyhteistyön ja kolmannen sektorin (mm. potilasjärjestöt) yhteistyön avulla. • Hoidon porrastuksen toimivuus terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon välillä tehostuu ja muuttuu.

11. Kiitos!