Ty el m n teemap iv 14 9 2011
Download
1 / 82

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011 - PowerPoint PPT Presentation


  • 100 Views
  • Uploaded on

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN. FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT. TYÖSUOJELU. Tapaturmien torjunta

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011' - dore


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Ty el m n teemap iv 14 9 2011

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011

TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN

Työterveyslääkäri

Outi Paloneva, Työplus


Ty terveyshuollon n k kulmaa ty suojeluun

TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN

FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT


Ty suojelu
TYÖSUOJELU

  • Tapaturmien torjunta

  • Työolosuhdearvio – turvalliset ja terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki 738/2002 )

    • Ennalta ehkäisy

    • Lakisääteiset vaarojen tunnistus

    • Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio

    • Terveydellinen merkitys


Ty terveyshuolto ty suojelussa
Työterveyshuolto työsuojelussa

  • Taustalla lainsäädäntö luo mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön

  • Lääketieteellisen osaamisen tuominen työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen merkityksen arvio

  • Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei erillisiä toimijoita!


Ty terveyshuolto teht v t
Työterveyshuolto : tehtävät

  • Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus ja niiden parantamiseen suunnatut toimenpide- ja kehittämisesitykset

  • Työpaikkaselvitykset ja –käynnit:

    • Selvittää työperäisen kuormituksen aiheuttajat


Ty paikkaselvitys
Työpaikkaselvitys

  • Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset, fysikaaliset, biologiset ja kemialliset altisteet

  • Työolojen havainnointi, haastattelu, kyselymenetelmät

    • Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu)

    • Kuormitusta vähentävät toimenpide-esitykset


Ty paikkaselvitys1
Työpaikkaselvitys

  • Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua selvitystä

  • Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta asiantuntijaa? Kuuluuko tth vastuualueisiin

  • TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva asiantuntija: työn ja terveyden välinen suhde, merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille


Ty terveyshuolto teht v t1
Työterveyshuolto: tehtävät

  • Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta

  • Yhteydenpito

  • Asiantuntija-apu ja tuki

  • Työterveysneuvottelu

  • Varhainen havaitseminen:

    -terveystarkastukset, sairausvastaanotto

  • Työkuormituksen selvittäminen perustellusta pyynnöstä

  • Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät hankkeet


Ty el m muuttuu mielenterveys on kovilla
Työelämä muuttuu -> mielenterveys on kovilla

  • 20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen

  • Työelämä on muuttunut huomattavasti aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on

    globalisaatio

    produktivismi

    teknologian nopea kehitys


TTh rooli asiakasyritysten henkilöriskien hallintaprosessissa,Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65

  • V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat. ( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli 50% vastanneista toimitusjohtajia )

    Kyselyn tuloksia:

  • 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein organisaation tulevaisuuden kannalta

  • Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä


Merkitt vin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta
Merkittävin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta :

  • Johtaminen, esimiestyö

  • Liiallinen kiire

  • Henkilöstön sairauspoissaolot

  • Henkinen kuormittuminen, stressi, työuupumus

  • Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman saatavuus


V h isimmiksi riskitekij iksi yrityksen toiminnalle koettiin
Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen toiminnalle koettiin

  • Työympäristöriskit kuten

    • Tapaturmavaara

    • Melu

    • Valaistus

    • Lämpöolot

    • Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset altisteet


Kysely tth henkil st lle v 2005 l k rikeskus yhtym n tth kristiina halonen
Kysely tth henkilöstölle v 2005 koettiinLÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH, KRISTIINA HALONEN

  • Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia henkistä hyvinvointia heikentäviä terveysriskejä – taustalla teknistyminen, kiristynyt työtahti

  • Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto, stressi ja työuupumus


Uudet altisteet
Uudet ( ? ) altisteet koettiin

  • Stressi

  • Kiire

  • Uupuminen

  • Päihteet

  • Psykososiaaliset kuormitustekijät

  • Epäasiallinen kohtelu


Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit
Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit koettiin

  • Tyytyväisyys elämään

  • Aktiivinen ote

  • Avoin perusasenne

  • Epävarmuudensietokyky

  • Itsensä hyväksyminen

  • Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys, kiinnostus ja aikaan saapuus, osallistuminen


Ihminen voi ty ss n hyvin kun
Ihminen voi työssään hyvin kun koettiin

- kokee työnsä merkitykselliseksi

- tuntee hallitsevansa työnsä

- on arvostettu työyhteisössään


Ty stressi
Työstressi koettiin

  • tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista

  • Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet.Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri elämänvaiheissa. 

  • Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).


Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen ty terveyslaitos
Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen, koettiinTYÖTERVEYSLAITOS

  • Lievä <-> pitkäkestoinen stressi

  • Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä työuupumukselle ja masennukselle

  • V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavaksi


Ty stressin ennaltaehk isy yksil
Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö koettiin

  • Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille elämänalueille

  • Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa ja muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä

  • Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja kokonaiselämäntilannetta

  • Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia.

  • Ota epäkohdat puheeksi

  • Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa

  • Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane.


Psyykkiset kuormitustekij t ty ss ty terveyslaitos
Psyykkiset kuormitustekijät työssä koettiinTYÖTERVEYSLAITOS

  • Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön

  • Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.

  • Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallista


Psyykkinen kuormitus haitallisia tekij it
Psyykkinen kuormitus koettiin: haitallisia tekijöitä

  • työn tavoitteet ovat epäselvät

  • työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire

  • työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä

  • työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta

  • työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä

  • vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa

  • työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta

  • jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä


Ty stressin ennaltaehk isy ty yhteis
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö koettiin

  • Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit

  • Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä


Ty stressin ennaltaehk isy ty yhteis1
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö koettiin

  • Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa.

  • Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa

  • Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja

  • tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.


Psyykkisi ja sosiaalisia kuormitustekij it selvitet n mm
Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä selvitetään mm

  • TSK työstressikysely – suppea/laaja

  • Voimavarat työssä

  • Suunnatut kyselyt:

    • Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH)

    • QPS Nordic – pitkä/lyhyt

    • Työyhteisöindeksi

    • BBI-15, MBI-GS

    • TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä


Ty stressin lievitt minen
Työstressin lievittäminen selvitetään mm

Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi:

  • Työstä selviämisen ongelma -> asia puheeksi esimiehen kanssa.

  • Voimavarat vähissä -> hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.


Ty stressin lievitt minen 2
Työstressin lievittäminen 2 selvitetään mm

Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta:

  • Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät ja voimavarat

  • Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen suunnittelu

  • Työterveyshuollon edustaja voi osallistua neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa


Ty stressin lievitt minen 3
Työstressin lievittäminen 3 selvitetään mm

Työntekijän voimavarojen vahvistaminen:

  • Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen

  • Asenteiden ja toimintatapojen muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan

    Muutosten vaikutusten seuraaminen:

  • Toimintaa on jatkettava niin kauan, että hyvinvointi palautuu ja säilyy.


Tth tuki muutostilanteissa
TTH tuki muutostilanteissa selvitetään mm

  • Ehkäistä muutoksesta terveydelle aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia

  • Ohjaus ja neuvonta

  • Muutokseen liittyvät kuormitustekijät

  • Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet


Tth tuki kriisit ja j lkihoito
TTH tuki; kriisit ja jälkihoito selvitetään mm

  • Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset muutospaineet

  • Henkilöstövaihdokset, sairastumiset, vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit

    -> yhteisön toimintakyky

  • Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset, jatkosuunnitelma


Henkinen j lkihoito
Henkinen jälkihoito selvitetään mm

  • Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa työkyky

  • Ennalta suunniteltu ryhmäistunto

  • Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti

  • Toimintamalleista ennalta sopiminen

  • Ei ole päivystystoimintaa


Ty uupumus
Työuupumus selvitetään mm

  • Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena.

  • Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg liitteeksi terveysongelmaan

  • kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät.

  • voi johtaa sairastumiseen tai  sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen.

  • Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 % kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).


Ty uupumus1
Työuupumus selvitetään mm

Uupumisen riskiä lisäävät:

  • työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto

  • kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä saavuttamaan ja/tai

  • riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa

  • Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan. 


Ty uupumuksen oireet
Työuupumuksen oireet selvitetään mm:

  • voimakas yleistynyt väsymys:

    • Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään yksittäiseen urakkaan.

  • kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä.

  • alentunut aikaansaamisen tunne:

    "Olen huonompi työntekijä kuin muut.

    Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."


Ty uupumus diagnoosi
Työuupumus; diagnoosi selvitetään mm

Arvioinnissa voidaan käyttää apuna

  • kyselylomakkeita: Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 )

  • haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän vaatimukset  sekä voimavarat  ja näissä tapahtuneet muutokset.

  • terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden elämänongelmien mahdollisuus.

  • Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.


Ty uupumuksesta toipuminen
Työuupumuksesta toipuminen selvitetään mm

  • Työuupumuksesta toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa

  • Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt


Sosiaaliset kuormitustekij t ty terveyslaitos
Sosiaaliset kuormitustekijät selvitetään mmTYÖTERVEYSLAITOS

Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:

  • epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi

  • epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä


Ty hyvinvointiin liittyvist yhteydenotoista ty suojeluun
Työhyvinvointiin liittyvistä yhteydenotoista työsuojeluun

  • suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen kohteluun

  • Tilastokeskus työolotutkimus: 20% palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena

    Yhteydenotot työsuojeluun:

  • 25% julkinen sektori

  • 35% palvelualat

  • 20% säätiöt ja yhdistykset

  • 20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala


Pitk n jatkuessaan tai rimm isin terveyden kannalta haitallista voi olla
Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä terveyden kannalta haitallista voi olla:

  • työskentely tapahtuu yksin, erillään muista

  • ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju

  • tiedonkulku on heikkoa

  • esimiestyö on epäjohdonmukaista

  • työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa

  • lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.


Ep asiallinen kohtelu ty paikalla
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla kannalta haitallista voi olla:

  • Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja muutosjatkumo

    -> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit kasvavat

  • Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset, henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset


Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI TULKINTAA kannalta haitallista voi olla:

JÄRJESTELMÄTASO

Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee

HÄIRIÖN ASETTAMINENYHTEYKSIINSÄJÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY

JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN

TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys

HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys

SYYTTÄMINEN

YLEISTÄMINEN

YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia

HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN

Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa

YKSILÖTASO


Ep asiallinen kohtelu ty paikalla1
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla kannalta haitallista voi olla:

  • Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä:

  • Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin keinoin häirintään tai epäasialliseen kohteluun

  • Edellyttää moniammatillista yhteistyötä – vaikeaselkoisia selviteltäviä!


H irinn n ja ep asiallisen kohtelun hallinta ty paikalla x
Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta työpaikalla x

Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavasti:

  • Häirintää ei hyväksytä

  • Häirintään puututaan

  • Häirinnän määrittely

  • Häirintää ei ole

  • Häirinnästä ilmoittaminen

  • Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet

  • Häirinnän ennaltaehkäisy


H irinn st ilmoittaminen
Häirinnästä ilmoittaminen x

  • Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa

  • Työnantajan puuttuminen edellyttää ilmoitusta

    • Esimies

    • Työsuojeluvaltuutettu

    • Luottamusmies

    • Työterveyshuolto

    • Työsuojelupiiri


H irinn n selvitt minen
Häirinnän selvittäminen x

  • Tilanteiden kuvaus, keskustelut

  • Esimies/ nimetty muu työntekijä

  • Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa

  • Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman ennakkoasenteita

  • Tosiasioihin perustuvat ratkaisut

  • Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth


Todetun h irinn n aiheuttamat toimenpiteet
Todetun häirinnän aiheuttamat toimenpiteet x

  • Arvioidaan onko häirintää tapahtunut

  • Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan pöytäkirja

  • Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd kurinpitotoimista

  • Tiedotus uhrille

  • Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus, irtisanominen

  • Seurannasta sopiminen


H irinn n ennaltaehk isy
Häirinnän ennaltaehkäisy x

  • Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista periaatteista

  • Perehdytys uusille työntekijöille

  • Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytys

  • Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv olosuhteiden muuttaminen

  • Arviointi


P ihteet mit tarkoitetaan
PÄIHTEET: xMitä tarkoitetaan ?

  • päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet, lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuuden

  • Työelämässä päihteiden käyttö lisää tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä alentaa työtehoa


P ihteet ty el m ss
Päihteet työelämässä x

  • Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja työkykyongelmiin

  • Muut päihteet

  • Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan arviointia

  • Puuttuminen työntekijöiden alkoholin riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä päihdeongelmien ehkäisytyötä


P ihteiden v rink ytt ty yhteis n kannalta
Päihteiden väärinkäyttö x työyhteisön kannalta:

  • jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai poistutaan kesken työajan

  • ollaan työssä päihteiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa


Alkoholi
Alkoholi x

  • V 2008 alkoholin kulutus Suomessa 10,4 litraa/asukas 100 prosenttista alkoholia - kulutustaso on jopa Euroopan mittakaavassa korkea - Suomi kuuluu maihin, joissa kulutuksen kasvu on erityisen voimakasta (STM 2006)

  • Alkoholin suurkuluttajia Suomessa jopa 600 000

  • Suurkuluttajista on työelämässä 78 % -> perusteltua kysyä alkoholin käytöstä mahdollisimman monelta työterveyshuollon asiakkaalta

  • työterveyshuollossa vuosittain yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa muuta asiakaskäyntiä -> alkoholihaittojen ehkäisytyö !


Alkoholin riskikuluttajien tunnistaminen
Alkoholin riskikuluttajien tunnistaminen x

  • Kliininen tutkimus -> ei tunnista varhaisvaiheen riskikuluttajia, ei elinmuutoksia

  • Laboratoriotutkimukset -> huono kyky tunnistaa varhaisvaiheen riskikuluttajia.

  • Kysymällä asiakkaan alkoholinkäytöstä


Alkoholiriippuvuuden merkkej
Alkoholiriippuvuuden merkkejä: x

  • Ajattelet ja suunnittelet juomistilanteita, vaikka pitäisi tehdä muuta.

  • Kestät suurempia määriä alkoholia kuin muut. Pari annosta ei tunnu missään.

  • Sinulla on kiire saada lasi / pullo tyhjäksi, jotta tulisit humalaan.

  • Suhteesi alkoholiin on ykkösasia. Juot yksin kotona tai juot nopeampaa tahtia kuin muut, vaikka olisit seurassa.

  • Käytät alkoholia "lääkkeeksi" joka vaivaan: jännityksen tai ahdistuksen helpottamiseen, rentoutumiseen, unilääkkeeksi, vatsakipuun, päänsärkyyn, krapulaan...


Alkoholiriippuvuuden merkkej1
Alkoholiriippuvuuden merkkejä x

  • Et muista juomistilanteen jälkeisiä tapahtumia.

  • Varmistat, että alkoholia on koko ajan saatavilla, jotta voit ottaa tarvittaessa.

  • Varastoit ja piilottelet pulloja.

  • Juot enemmän kuin suunnittelit; päätöksesi eivät pidä.

  • Jos yllämainituista merkeistä toistuvasti tunnistaa neljä tai useampia, on kyse todennäköisesti riippuvuudesta.


Alkoholin kulutuksen suureneminen lis haittoja
Alkoholin kulutuksen suureneminen lisää haittoja x

Suurkulutuksen rajat ylittävä alkoholin käyttö voi aiheuttaa terveyshaittoja:

  • kohonnut verenpaine

  • unettomuus

  • epämääräiset vatsavaivat

  • ahdistuneisuus, masentuneisuus

  • sydämen rytmihäiriöt


Alkoholin suurkulutuksen liittyvi vakavia terveyshaittoja ovat
Alkoholin suurkulutuksen liittyviä vakavia xterveyshaittoja ovat

  • verenpainetauti

  • maksatulehdus, maksakirroosi, haimatulehdus,

  • hormonihäiriöt

  • rintasyöpä, ruoansulatuselimistön syövät

  • impotenssi

  • keskushermoston rappeumasairaudet


Alkoholin k yt st kysyminen
Alkoholin käytöstä kysyminen x

  • Terveystarkastukset

  • Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi

  • Terveysneuvonta ( painonhallinta ym elintavat )

  • Uudet asiakkaat

  • Runsaat poissaolot / sairauslomat

  • Tapaturmat

  • RR, DM - huono vaste hoitoon

  • Psyykkiset ongelmat

  • Unihäiriöt


Alkoholin k yt st kysyminen1
Alkoholin käytöstä kysyminen x

  • Strukturoidut ja validoidut kysymyssarjat.

  • tuloksiin sisältyy virheitä, mutta ne antavat kuitenkin luotettavamman käsityksen henkilön alkoholinkäytöstä kuin vapaamuotoiset kysymykset

  • AUDIT-kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test) - kehitetty Maailman terveysjärjestö WHO:n piirissä alkoholin suurkulutuksen seulontaan.

  • Terveydenhuollon yksiköt voivat vapaasti kopioida kyselylomaketta käyttöönsä

  • Kyselystä on laaja kansainvälinen kokemus

  • käytössä myös Suomessa


Mini interventio
Mini-interventio x

  • työterveyshuoltoon soveltuva toimintamalli alkoholin suurkuluttajan mini-interventioon; alkoholinkäytön puheeksiottoon, riskikulutuksen tunnistamiseen ja neuvontaan (www.ttl.fi/mini-interventio)

  • Mini-interventio on ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa ( Kelan korvausluokka I )


Mini interventio1
Mini-interventio x

  • Alkoholin käytön puheeksi otto

  • Riskikulutuksen tunnistaminen – riskirajat

  • Neuvonta

  • Seuranta


Audit kysely
Audit-kysely x

Alkoholinkäytön puheeksi otto

  • Audit-kysely (naiset 6p ja miehet 8p)

  • Terveystarkastukset ja vastaanotto

  • Audit 0-5 p nainen ja 0-7 p mies –> kohtuukäyttäjä

  • 6-14p naiset, 8-14 miehet –> mahdollinen riskikäyttäjä

  • 15-19p -> tn riskikäyttäjä, mahd. alkoholiriippuvuus

  • Yli 20 p lähes aina alkoholiriippuvuus


Mini interventio neuvonta
Mini-interventio: x Neuvonta

  • Palaute, tano

  • Neuvonta juomisen vähentämiseksi

  • Kirjallinen aineisto: Vähennä vähäsen, Hallittua juomista

  • Juomapäiväkirja

  • Motivointi, rohkaisu

  • Tavoitteen asettaminen


Mini interventio neuvonta1
Mini-interventio: x Neuvonta

  • Alkoholiriippuvuus -> A-klinikka, päihdepkl

  • Tth osallistuu kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja tarvittaessa verkostotapaamisiin, seuraa hoidon etenemistä

  • Tth on tukitoimien suunnittelussa mukana sekä seuraa työssä suoriutumista ja työkykyä


P ihteiden liikak ytt on yksil n ongelma mutta
Päihteiden liikakäyttö on yksilön ongelma, mutta x

  • Koskettaa aina myös työyhteisöä.

  • Ensisijainen vastuu päihdeongelmasta aiheutuvasta työkyvyn heikentymisestä on henkilöllä itsellään

  • Työyhteisö voi kuitenkin edistää päihteiden käytön hallintaa sekä ehkäistä ja korjata päihteistä aiheutuvia haittoja.

  • Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli työpaikoilla


P ihdeohjelman tarkoituksena
Päihdeohjelman tarkoituksena x

  • Antaa perusteet ja tuki päihdeasioiden käsittelyyn

  • Ohjataan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamista että menettelytapojen yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä

  • Pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä tuottavan, turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön kehittämiseen


Esimiehen teht v t p ihdeohjelmassa
Esimiehen tehtävät päihdeohjelmassa x

  • On avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa

  • Ottaa asia esille työpaikkaongelman pahenemisen estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi

  • Vastaa siitä, että työpaikalla olevat työntekijät ovat työkunnossa.


Esimies vastaa my s
Esimies vastaa myös x

  • Puheeksiotto keskustelu sekä kirjaus

  • Hoitoonohjaus

  • Palvelussuhdeasioiden käsittely

  • Laadittavat asiakirjat

  • Kirjata päihteistä johtuvat myöhästelyt

  • Kirjata päihteiden käyttöä koskevat havainnot ja laiminlyönnit


L himm t ty toverit
Lähimmät työtoverit x

  • havaitsevat yleensä ensimmäisenä ongelmat päihteiden käytössä

  • Velvollisuutena on puuttua tilanteeseen

  • Tarjoa apuasi: Peitteleminen saattaa edistää ongelman pahenemista

  • Ilmaise vain huolestuneisuutesi, älä moralisoi.

  • Kannusta hakemaan apua

  • Rohkaise, tue

  • Vie tarvittaessa asia eteenpäin – esimies, työsuojelu


Hoitoon ohjausmalli
Hoitoon ohjausmalli x

  • Auttaa pääsemään irti päihderiippuvuudesta

  • havainto / perusteltu epäily -> lähin esimies poistaa työpaikalta

  • Työntekijällä näyttövelvollisuus, mikäli aiheeton epäily

  • Poissaolo päihteiden vuoksi palkatonta

  • Esimies-alais keskustelu -> toimenpiteet


Hoitoon ohjausmalli1
Hoitoon ohjausmalli x

  • Terveydenhuolto selvittää ja ohjaa hoitoon, hoitosopimus tarvittassa, esimies mukana hoitosopimusta tehtäessä

  • 1 v seuranta ellei sopimusta, tth informoi

  • Toistuva väärinkäyttö -> varoitus, voimassa 1v

  • Hoitoonohjausryhmä


Huumausainetestaukset
Huumausainetestaukset x

  • Vakituiset työntekijät, pitkät sijaisuudet

  • Työ edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä, hyvää reagointikykyä

    Päihteen vaikutuksen alaisena :

  • työturvallisuus voi vaarantua

  • Liikenneturvallisuus

  • Merkittävät ympäristövahingot

  • Tietosuoja, salassapitovelvollisuus

  • Liike-/ammattisalaisuus

  • Taloudellinen vahinko

  • Alaikäisten kasvatus ja huolenpito

  • Käsittelee huumaavia aineita


Ty terveyshuollon vastaanotoilla
Työterveyshuollon vastaanotoilla x

  • tulee kysyä päihteidenkäytöstä ja antaa siitä tietoa

  • Riskikäyttäjien seulonta ja neuvonta kannattaa kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, samoin kuin muukin työterveyshuollon toiminta päihdehaittojen ehkäisemiseksi.Työterveyshuolto voi olla mukana päihdeasioista

  • tiedottamisessa

  • koulutuksessa

  • kampanjoinnissa työpaikalla


Varhainen tuki
Varhainen tuki x

  • Tavoitteena on, että työolosuhteita ja työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa työssään

  • Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja ja työyhteisöä tukevia

  • Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja


Varhainen tuki1
Varhainen tuki x

  • Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijän työssä selviytymistä

  • Työkyvyn heikkenemisen varhainen havaitseminen ei aina ole helppoa -suuri tai useassa eri toimipisteessä oleva työyhteisö

  • Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää.


Varhainen tuki2
Varhainen tuki x

  • Esimies ja työntekijä voivat käyttää työsuojelun edustajien apua kaikissa työn tekemiseen ja työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.

  • Jatkovaihtoehdot: lääketieteellinen työkyvyn arvio, ammatillinen kuntoutus tai uudelleen sijoittaminen


Ty kykyongelman h lytysmerkkej
Työkykyongelman hälytysmerkkejä x

  • lisääntyneet/toistuvat sairauslomat ja poissaolot

  • lisääntyneet/jatkuvat myöhästelyt

  • välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys

  • työsuoritusten heikentyminen tai työn laadun huonontuminen


Ty kykyongelman h lytysmerkkej1
Työkykyongelman hälytysmerkkejä x

  • keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelma

  • työtoverit ovat huolestuneita työntekijästä tai valittavat hänestä

  • työntekijän käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön


Ty kykyongelman selvittelyt
Työkykyongelman selvittelyt x

  • Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien keinojen etsimisessä

  • Esimiehellä on mahdollisuus saada työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen, miten toimia tilanteessa, jossa työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä.

  • Myös työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen.


Ty kykyongelman selvittelyt1
Työkykyongelman selvittelyt x

Työterveyshuollon erityisosaamista on tieto ja näkemys työn ja terveyden välisestä suhteesta

Kun työntekijä ja esimies sopivat työterveyden asiantuntija-avun käyttämisestä, työntekijä tai esimies varaa ajan työterveyshuollosta.

Työterveyshuollossa selvitetään, onko työkyvyn heikkenemisen syynä mahdollisesti terveydelliset syyt tai sairaus.


Ty paikkaselvitys pohjana ty terveyshuollon ja ty paikan yhteisty lle
Työpaikkaselvitys pohjana työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyölle

  • Kattava selvitys ; myös psykososiaaliset kuormitustekijät!

  • Terveydellinen merkitys ja toimenpide-ehdotukset

  • Useimmilla työpaikoilla toimintamallit, mutta niitä ei ole käsitelty esimiesten ja työntekijöiden kanssa

  • Menettelytapojen sopiminen usein puutteellista


Tth tuki ty yhteis n toimivuuden edist miseksi ennaltaehk isev ote
Tth tuki työyhteisön toimivuuden edistämiseksi: ennaltaehkäisevä ote

  • Riskinarviointi ( työnantaja )

  • Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynnit

  • Tt ja svo kertynyt tieto

  • Muut yhteydenotot työpaikalta

  • Yhteistyö työsuojelun kanssa

  • Kuntoutustoimintaan liittyvät yhteydenotot

  • Selvitys- ja kehittämispyynnöt

  • Kartoitukset ja kyselyt työpaikoilla

  • koulutustapahtumat


Kiitos mielenkiinnosta
KIITOS MIELENKIINNOSTA ennaltaehkäisevä ote


ad