komeetat eli pyrst t hdet n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET PowerPoint Presentation
Download Presentation
KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 20

KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET - PowerPoint PPT Presentation


  • 113 Views
  • Uploaded on

KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET. Komeetat ovat aina herättäneet ihmetystä ja pelkoa. Ranskalainen lääkäri Ambroise Pare kuvaili

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET' - deliz


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
komeetat eli pyrst t hdet
KOMEETAT ELI PYRSTÖTÄHDET
  • Komeetat ovat aina herättäneet ihmetystä ja pelkoa. Ranskalainen lääkäri Ambroise Pare kuvaili

ei- periodista komeettaa vuonna 1528: ”Komeetta oli niin kauhistuttava, että osa ihmisistä kuoli sen aiheuttamasta pelosta, osa tuli sairaiksi. Se oli erittäin pitkä ja veren värinen. Ylimpänä näkyi taivutettu käsivarsi, joka piteli iskuvalmista miekkaa. Siinä näkyi myös kolme tähteä. Komeetan säteiden molemmin puolin näkyi suuri määrä veitsiä, kirveitä ja veren värisiä miekkoja sekä hirveitä ihmiskasvoja, joilla oli parta ja harjastukka.”

kuiperin vy hyke ja oortin pilvi
Kuiperin vyöhyke ja Oortin pilvi
  • Komeetat ovat tähtitaivaan ko-meimpia kohteita. Noin 750 ko-meetan rata tunnetaan. Komee-tat ovat ilmeisesti syntyneet sa-moihin aikoihin aurinkokunnan kanssa, kaukana suuremmista kappaleista.
  • Oortin pilvessä, joka ulottuu puoliväliin tähtien välistä ava-ruutta (Alfa Centauria), on ilmeisesti biljoona komeettaa, josta ne jonkin ulkoisen voiman vaikutuksesta lähtevät kulke-maan kohti aurinkokunnan sisä-osia.
  • Komeetat risteilevät kaikkiin suuntiin, asteroidit kulkevat säännöllisillä radoilla Auringon ympäri samaan suuntaan planeettojen kanssa.
halleyn komeetan ydin ja hale bopp komeetan huntu ja ydin
Halleyn komeetan ydin ja Hale- Bopp komeetan huntu ja ydin
  • Komeetan ydin eli pää on jäästä ja osittain kivestä muodostunut kappale, jonka halkaisija on kilometristä satoihin kilometreihin. Se on pehmeää ja voi pirstoutua Auringon tai planeetan vetovoiman tai vuorovesivoimien seurauksesta. Siitä alkaa irrota kaasua ja pölyä komeetan lähestyessä Aurinkoa. Pään ympärille muodostuu huntu eli koma, jonka läpimitta voi olla 10000- 100000 km. Huntu syntyy, kun matkaa Aurinkoon on alle 3AU.
halley vuonna 1986
Halley vuonna 1986
  • Ultraviolettisäteily irrottaa hunnun atomeista ja mole-kyyleista elektroneja, jolloin atomeista syntyy ioneja. Aurinkotuuli (Auringosta tule-vat varaukselliset hiukkaset) vievät ioneja mennessään, syntyy plasmapyrstö, joka on valaiseva. Ionit fluoresoi-tuvat eli niihin osunut UV- säteily vapautuu näkyvänä valona. Plasmapyrstö näyttää sinertävältä. Sen pituus voi olla jopa 100 milj. km. Se on suora ja sillä on selvästi erottuva terävä muoto.
hale bopp vuonna 1997
Hale- Bopp vuonna 1997
  • Toinen pyrstö syntyy Auringon säteilypaineen irrottaessa ytimestä mikrometriluokkaa olevaa pölyä. Hiukkaset ovat hitaampia kuin ionit ja ne jäävät komeetasta jälkeen sen edessä kaarevaa rataa. Pyrstö näyttää taipuneelta. Se näyttää kellertävältä heijastaessaan siihen osuvaa Auringon valoa. Pituus on kymmenesosa suorasta pyrstöstä eikä sillä ole selvää rakennetta. Molemmat pyrstötyypit voivat esiintyä samalla komeetalla. Ne ovat poispäin Auringosta.
slide6

Swift- Tuttle komeetasta jäänyt pöly osuu Maan kiertoradan kohdalleelokuussa. Meteorit näkyvät Perseidien meteoriparvena. Komeetta näkyi vuonna 1992. Hätäiset laskelmat veikkasivat sen törmäävän Maahan vuonna 2126.

  • Komeetta kuluu Auringon vaikutuksesta ja sen jälkeen radalle jää hiukkasia. Ne näkyvät ilmakehässä meteori-parvina Maan osuessa komee-tan kulkemalle radalle.
  • Arvioiden mukaan komeetan pinta kuluu 1-3 metriä kier-roksen aikana.
hyakuten rata kierros vie 14000 vuotta
Hyakuten rata, kierros vie 14000 vuotta
  • Periodisia ovat ne komeetat, joiden rata voidaan laskea. Periodi on lyhyt, jos se kestää alle 20 vuotta. Keskipitkä perio-di kestää 20-60 vuotta ja pitkä yli 60 vuotta.
  • Komeetat kiertävät Aurinkoa hyvin soikeilla radoilla. Osa käy kääntymässä jopa puolivälissä matkaa Alfa Centeuriin, osa käy Jupiterin radan paikkeilla. Vajaa sata jaksollista komeettaa pysyy planeettojen joukossa.
  • Komeetan nopeus hidastuu matkalla poispäin Auringosta ja kiihtyy kohti Aurinkoa tultaessa.
  • Tunnetuista komeetoista 150 komeetan kiertoaika on alle 150 vuotta ja 650 komeetan yli 150 vuotta.
halley
HALLEY
  • Kuuluisin lienee Halleyn komeetta, joka on tunnettu vuodesta 466 eKr. Sen jakso on 76 vuotta. Viimeksi se oli Auringon lähellä 1986. Sen radan kaukaisin piste on Auringosta 35,3 AU ja lähin 0,59 AU. Halley saatiin kuvattua 1986 viiden luotaimen ohitettua sen.
  • Ydin on tohvelin muotoinen mitoil-taan noin 15 km pitkä ja 8 km leveä. Sillä on tumma kraattereita täynnä oleva pinta. Yhden luotaimen kame-ra särkyi komeetasta irronneiden hiekanmurusten osuessa siihen.
halleyn rata ja hyukutake
Halleyn rata ja Hyukutake
  • Edmund Halley epäili kyseessä ole-van sama komeetta, joka oli näyt-täytynyt vuosina 1531,1607,1682 samalla radalla ja ennusti sen tule-van 1758. Itse hän oli jo kuollut.
  • Vuonna 79 sen näki Rooman keisari Vespasianus. Itseään keisaria ko-meetta ei uhannut, koska hän oli kalju, mutta hiuspäisiä kuninkaita se uhkasi. Komeetoja pidettiin hius-tähtinä. Vespasianus kuoli samana vuonna. Komeetta toi siis tuhoa. Samoin se ennusti tuhoa vuonna 1066, kun normannit tekivät maihin-nousua Englantiin.
  • Vuonna 1910 lontoolainen kauppias myi komeettapillereitä ja sai hyvät rahat. Halleyn komeettaa pelkäävät ihmiset ostivat ihmepillereitä vaikka kauppias ei kertonut mikä oli pillerin vaikuttava aineosa.
vuoden 1950 j lkeen paljain silmin n htyj komeettoja ovat seuraavat
Vuoden 1950 jälkeen paljain silmin nähtyjä komeettoja ovat seuraavat:

Arend- Roland huhtikuussa 1957. Komeetalla oli harvinainen vastapyrstö,

joka on voimakkaasti kaartuvan pyrstön loppuosa. Katselusuunnasta johtuen

se näyttää sojottavan vastakkaiseen suuntaan kuin varsinainen pyrstö.

Todellisuudessa koko pyrstö osoittaa poispäin auringosta.

slide11

Mrkos elokuussa 1957 (kuva

Palomarin observatorio)

Ikeya- Seki vuonna 1965 oli

hyvin kirkas, mag -7.

slide12

Bennett 1970 näkyi hyvin kiikarilla

ja paljain silmin. Sen pölypyrstö oli

kirkas. Vasta Hale- Bopp ylsi parem-

paan. Kaasupyrstö oli vaatimaton.

(ei kuvaa).

West vuonna 1976 maalis-huhtikuussa.

West oli kirkas, mag -3. Se näkyi vielä

puoli tuntia ennen auringonnousua.

Pyrstö oli jopa 20º leveä. Pölypyrstö

oli viuhkamainen ja kellertävä.

Westin ydin hajosi Auringon vaikutuk-

sesta maaliskuussa 1976.

slide13

Ikeya- Zhang vuonna 2002. Se ohitti maa-

liskuussa Andromedan galaksin, oli siis

korkealla taivaalla ja näkyi kiikarilla hyvin.

Saman komeetan havaitsi Hevelius vuonna

1661.

(Kuva Sakari Eko ja Timo Meri).

slide14

Hyakutake vuonna 1996. Ytimen läpimitta oli 1- 3 km ja pyrstö pisim-

millään yli 50 astetta. Se ohitti Maan 0,1 AU:n päästä.

Vuonna 1997 tuli Hale- Bopp, jonka ydin oli 30- 40 km. Sillä oli selvästi

näkyvät pyrstöt, jopa paljain silmin nähtävissä. Sen jaksoon 3400

vuotta.

slide15

Suuret vuotuiset meteoriparvet. Päivämäärissä on vaihteluja ja aktiivisuusaika voi olla viikko, joskus ylikin. Parven säteilypiste vaikuttaa myös näkymiseen. Kun se on zeniitissä, meteoreja näkyy eniten.

shoemaker levy 9 komeetan t rm ys jupiteriin vuonna 1994
Shoemaker- Levy 9 komeetan törmäys Jupiteriin vuonna 1994
  • Komeetta haurastuu kaasun ja pölyn irrotessa siitä. Myös vuorovesivoimat lähellä Aurinkoa ja planeettoja murtavat sen rakennetta. Esim. Westin komeetta hajosi 4-5 osaan vuonna 1975 perihelinsä jälkeen.
  • Jupiteriin vuonna 1994 törmännyt Shoemaker-Levy 9 hajosi osiin kaksi vuotta aikaisemmin ohitettuaan Jupi-terin 21000 km etäisyydeltä. Osat tör-mäsivät jonossa Jupiteriin ja se on ainoa komeetan törmäys, joka on saa-tu kuvattua. Planeettoihin törmää ko-meetta arvion mukaan kerran tuhan-nessa vuodessa. Komeetta saattaa muuttaa rataansa planeettojen vaiku-tuksesta. Se voi muuttua pitkältä radalta lyhyelle tai päinvastoin.
slide17
Törmäysjäljet Jupiterissa olivat suurempia kuin Maa. Punainen kuva on infrapuna kuva. Yläreunan kirkas piste on Io.
hale boppin ydin ja kuva et ntyv st komeetasta hubble
Hale- Boppin ydin ja kuva etääntyvästä komeetasta. Hubble.
  • Tulevaisuuden ongelma maapallolle saat-tavat olla kulkuriasteroidit tai komeetat, joita voi olla aurinkokunnassa. Valvontaa tehdään satelliiteilla ja automaattisilla kau-koputkilla, jotka kuvaavat taivasta. Vuonna 2004 Stardust- luotain (NASA) lensi ko-meetta Wild 2:n hunnun läpi. Stardust ohitti komeetan ytimen 240 km etäisyy-deltä. Kuvissa komeetan ydin näkyy epä-määräisen näköisenä pyöreähkönä ja kuop-paisen kivisenä möhkäleenä. Ytimen läpi-mitta on 5,4 km. Ytimestä suihkusi ainetta avaruuteen neljästä tai viidestä kohdasta. Luotain lensi kahden suihkun läpi ottaen niistä näytteitä, jotka se toi maahan. Stardust lensi lähes 22000 km tuntinopeu-della komeetan ohi ilman vaurioita. Kuvia se otti 70 ja mittaustietoja ennen ja jälkeen ohituksen noin 30 tunnin ajan.
taivaalla on komeettoja t n kin vuonna ne eiv t n y ilman v lineit
Taivaalla on komeettoja tänäkin vuonna. Ne eivät näy ilman välineitä.
  • NASA:n New Millenium- luotain kuvaa yhtä asteroidia ja yhtä komeetta lähitulevaisuudessa. Se lähti matkaan 1998. Rosetta- luotain on matkalla tutkimaan komeetta Churyumov-Gerasimenkoa.
  • Komeetat McNaugth ja Schwassmann- Wachmann 3 vuonna 2006, THO Veli- Pekka Hentunen.
slide20

Härkämäellä otettuja kuvia komeetoista vuonna 2006. Kuvaajina Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen. Ylhäällä Barnard 2 ja Faye. Alhaalla Machholz ja Pojmanski.