Integroituun kasvinsuojeluun valmistautuminen puutarhalla

1. Integroituun kasvinsuojeluun valmistautuminen puutarhalla Marika Linnamäki, Agropolis Oy Avausseminaari 13.10.2004, Lepaa päivitetty 12.3.2006

2. Siirtymävaihe * torj.aineiden käyttö! Taloudelliset tekijät Suunnittelu + Tavoitteet Mahdolliset muutokset Tiedon hankinta + jakaminen *vastuu henkilö(t) Asennoituminen Valmistautuminen

3. Asennoituminen Biologisen kasvinsuojelun aloittavan viljelijän olisi hyvä olla: • innovaatiomyönteinen • hieman riskihakuinen (myönteisellä tavalla!) • hyvin koulutettu alallaan • tiedonhakuinen • yhteistyöhakuinen (Dekeyzer, 1999, 2001)

4. Siirtymävaihe • siirrytään käyttämään integroituun torjuntaan soveltuvia torjunta-aineita • hankitaan tietoa tuholaisista ja torjuntaeliöistä (tarkkailu, torjuntamenetelmät) • tehdään suunnitelma ja asetetaan tavoitteet Suunnitelmaan sisältyy: • tarkkailu- ja torjuntatoimenpiteet kaikille tuholaisongelmille, joita voi esiintyä • listataan IPM-yhteensopivat torjunta-aineet, käyttömäärät ja käyttötavat • määritellään torjuntakynnysraja-arvot (puutarhoille yksilöidyt)

5. Suunnittelu + tavoitteet • ensiarvoisen tärkeätä! Mietittävä mm. • millä kasveilla, lajikkeilla toteutetaan • kuinka suurella pinta-alalla kokeillaan • eri kasvintuhoojien esisijaiset torjuntakeinot • kuka/ketkä vastaavat tarkkailusta, biotorjunnasta • ulkopuolisen kasvinsuojeluneuvonnan tarve • paljonko ollaan valmiita satsaamaan rahaa

6. Suunnittelu + tavoitteet Kemiallisesta biointensiiviseen kasvinsuojeluun Rutiininomainen kemiallinen kasvinsuojelu 1) Tarpeenmukainen kemiallinen kasvinsuojelu 2) Integroitu kasvinsuojelu 3) Biologinen/biointensiivinen kasvinsuojelu

7. Suunnittelu + tavoitteet Kemiallinen kasvinsuojelu: • ennaltaehkäisevät, rutiininomaiset ruiskutukset 1) Tarpeenmukainen kemiallinen kasvinsuojelu: • sovelletaan kasvintuhoojien tarkkailua • tarpeenmukaiset ruiskutukset (vioitus- ja torjuntakynnysarvot)

8. Suunnittelu + tavoitteet 2) Integroitu kasvinsuojelu: • tuhoojien tarkkailu • valikoivat kemikaalit • tarpeenmukaiset, oikein kohdistetut ruiskutukset • torjuntaeliöt 3) biologinen/biointensiivinen kasvinsuojelu: • tuhoojien tarkkailu • valikoivat kemikaalit • tarpeenmukaiset, oikein kohdistetut ruiskutukset • torjuntaeliöt • kasvintuhoojien biologia ja ekologia • kasvuolosuhteiden vaikutus • resistentit lajikkeet, heräteaineet

9. Tiedon hankinta + jakaminen • puutarhan henkilökunnan oltava perillä IPM:n menetelmistä ja asetetuista tavoitteista -> vastuuhenkilö(t) • työntekijöillä oltava valmius tunnistaa tuhooja-ongelmat ja ilmoitettava niistä • tiedonkulku viljelmän sisällä erittäin olennaista! • säännöllinen yhteys kasvinsuojeluneuvojaan

10. Muutoksia, joita ehkä saatetaan tarvita Viljelyssä yleensä: • ennaltaehkäisevät toimenpiteet korostuvat • viljelyhygienian tarve korostuu • houkutuskasvit otetaan käyttöön • istutusajankohtaa joudutaan muuttamaan? • kasvitiheyttä ja sijoittelua joudutaan muutamaan(tautien leviäminen ja lisääntyminen, tuholaisten leviäminen)

11. Muutoksia, joita ehkä saatetaan tarvita Kasveihin liittyen: • kasvien ostopaikka (torjunta-ainejäämät!) • lajikevalinta (tuhoojaresistentit lajikkeet!) Henkilöstön osalta: • muutoksia tehtäväkuvassa • muutoksia työskentelyaikatauluissa • henkilökunnan oltava valmis vastaanottamaan uudet menetelmät • lisää henkilökuntaa?

12. Mahdollisten muutosten vaikutus… Taloudellisesti: • henkilökunnan kouluttaminen • markkinat (uudella menetelmällä tuotetut, kuluttajien hyväksyntä) • mahdolliset tuotantoriskit uuteen menetelmään siirryttäessä Muita kustannuksia: • karanteenitilat? • houkutus- ja/tai indikaattorikasvit • pankkikasvit ja niiden ylläpito

13. Kriittisiä tekijöitä biologisen/integroidun kasvinsuojelun onnistumisen kannalta: • asennemuutos suhteessa kasvinsuojeluun • biologiseen torjuntaan keskittyvä vastuuhenkilö (kokemustieto!) • “puhdas” aloitus (kemikaalijäämät!) • lämpötila, kosteus, valo (keinovaloilla viljely meidän olosuhteissamme - kriittinen talviaika monille torjuntaeliöille!) • tekninen ja neuvonnallinen tuki!

14. Torjunta-aineet Ennaltaehkäisy Torjuntaeliöt Tarkkailu Viljelylliset menetelmät Mekaaniset menetelmät Fysikaaliset menetelmät Valmistautuminen Integroitu torjunta

15. Ennaltaehkäisytoimia (viljelmällä) • tarkka suunnittelu (tuotanto, IPM-menetelmät) • hyvä viljelyhygienia (rakenteet, työvälineet, kasvualusta, vesi ym.) • terve taimi- ja pistokasmateriaali (ei tauteja, ei tuholaisia) • karanteenitilat muualta tuotuja kasvieriä varten • tuholaisten pääsy kasvihuoneeseen estetään • tarkastetaan kasvit sekä kasvihuoneen muu alue säännöllisesti -> puututaan heti havaittuun ongelmaan

16. Ennaltaehkäisytoimia (viljelmällä) • fysikaaliset ja viljelylliset menetelmät: optimaaliset kasville, mahd. epäedulliset tuholaisille! • kulkujärjestelyt (huoneiden välillä & sisällä) -> puhtaasta saastuneelle • vierailujen minimoiminen, vierailijoille suojavaatteet • rikkakasvien poisto • ei ’harrastekasveja’ tuotantotiloihin • pahoin saastuneiden kasvien poisto • vetoisten paikkojen sulkeminen

17. Miten tarkkaillaan? • kasvihuone jaetaan tarkkailualueisiin (esim. 250 m2) • liima-ansat (yl. 1 ansa / 100-250 m2) • kasvien tarkkailu • havainnot on/ei-periaatteella tai • lasketaan tuholaiset tietyltä määrältä lehtiä/kukkia • havainnot tehdään viikoittain aina samalla tavalla • lomakepohjat, joihin tarkkailutulokset kirjataan -> siirto tietokoneelle (tai havainnot suoraan kämmentietokoneelle) -> tiedot kuviksi

18. Mitä tarkkaillaan? • havainnot tuholaisista ja torjuntaeliöistä • tarkasta silmävaraisesti kasvit ja muu kasvihuonealue (tuholaiset ja vioittuneet kasvit) • huomioi myös olosuhteet/toimenpiteet, jotka voivat edesauttaa tuholaisten lisääntymistä ja leviämistä • kasvihuoneolosuhteista ja viljely/kasvinsuojelu-toimenpiteistä pidetään kirjaa

19. Mistä tarkkaillaan? Kasvien valinta: • valitaan satunnaisesti koko alueelta ja/tai • uudet ongelmakohdat ja ’hot spotit’ löytyvät parhaiten • kohdistuen tietylle alueelle • jossa tiedetään/oletetaan olevan tuholaisia • indikaattorikasvit (paikat merkitään lipukkeella) • voidaan seurata tuholaisten määrää ja kehitystä tarkemmin • auttavat myös torjunta-ainekäsittelyiden ajoituksen ja tehon seurannassa

20. Mistä tarkkaillaan? • huomioi erityisesti mm. ovien, kulkureittien, tuuletuskanavien ja lämpöputkien läheiset alueet ja kasvintuhoojille herkät lajikkeet • kasvintuhoojasta riippuu mihin kasvinosaan/iin tarkkailu kohdistetaan Onnistuneen tarkkailun edellytykset: • tuhoojien tunnistaminen • riittävät välineet • ajankäyttö (tarpeeksi, mutta ei liikaa -> • hyöty/kustannus)

21. Kasvinsuojelumenetelmät viljelylliset fysikaaliset mekaaniset • biologiset • kemialliset

22. Viljelylliset menetelmät • kasvintuhoojille resistentit kasvilajit tai -lajikkeet(esim. ruusun härmänkestävyys) • kasvivuorottelu?, kasvien sijoittelu • istutusajankohdan muuttaminen? • muutokset kastelussa tai lannoituksessa (kerrat, määrät): • kasvien laatu kasvien puolustuskyky • tuhoeläinten ja tautien lisääntyminen ja leviäminen (esim. kasvualustan kloridipitoisuus vähentää Fusarium-tautien iskeytymistä syklaamiin)

23. Fysikaaliset menetelmät • kosteuden ja lämpötilan kontrollointi (tuulettimet, sumutus, valot, lämmitys): ( • tuhoeläinten ja torjuntaeliöiden lisääntyminen • tautien alkuunpääsy ja leviäminen (esim. krysanteeminvalkoruoste-epidemiat ruukkukrysanteemin pistokas- juurrutuksissa kosteuden päästessä tiivistymään lehdille) • kasvualustan lämpökäsittely ennen käyttöä/käytön jälkeen (höyrytys, solarisaatio, kompostointi) tehoaa useimpiin kasvualustassa esiintyviin tuholaisiin • parantamalla kasvualustan ilmastusta voidaan estää monet abioottiset ja patogeeniset ongelmat

24. Mekaanisetmenetelmät • rikkakasvien torjunta huoneesta ja huoneen ulkopuolelta: mm. haraus, niitto, poltto, (ei herbisideillä) • verkot tuuletusaukkoihin (sopii erityisesti isokokoisille tuholaisille – huom. mahdolliset ilmanvaihto-ongelmat!) • oviaukkojen suojaus • liimaesteet kiipeävien tuholaisten esim. muurahaisten ja kärsäkkäiden estämiseksi

25. Torjuntaeliöt • Loispedot: pistiäiset, joiden nuoruusvaiheet elävät loisena isäntähyönteisessä (isäntä kuolee aina lopuksi) • pedot: petopunkit, -luteet, -sääsket, -kuoriaiset, verkkosiipiset; (näiden nuoruusasteet ja/tai aikuiset ovat tuholaisia syöviä petoja) • loiset: sukkulamadot • taudinaiheuttajat (bakteeri- ja sienivalmisteet)

26. Torjunta-aineiden haitallisuus hyötyeliöille: Neljä vaarallisuusluokkaa: • haitaton (ei kuolleisuutta) • lievästi haitallinen (< 25 %:n kuolleisuus) • haitallinen (25-50 %:n kuolleisuus) • vaarallinen (> 75 %:n kuolleisuus)

27. Haitaton/lähes haitaton (varoaika) Preferal (0, ? vkoa) Vertalec, Mycotal (0, ? vkoa) Turex 50 WP (0-½ vkoa) Nissorun (0 vkoa) Torque-punkkihävite (0-½ vkoa) Plenum 25 WP (vainokaiset ½ vkoa, Eretmocerus eremicus 0-1 vkoa, Macrolophus 2-3 vkoa) saippuavalmisteet (suora altistus haitallista, varoaika 0 vkoa) Haitaton/lievä haitta(varoaika) Applaud 40 SC(0-½-1 vkoa) Pirimor (0-½-1 vkoa) Haitallinen(varoaika) - voidaan käyttää harkinnan mukaan! pyretriini-valmisteet(1-2 vkoa) Regent 80 WDG (varoajat?) – ansaripetopunkki(8-12 vkoa) Confidor WG 70kastelunakinhaitallista osalle torjuntaeliöistä! Feltiella –punkkisääskelle (3-6 vkoa) Hypoaspis –punkeille (2-4 vkoa) petoluteille (4-6 vkoa) kimalaisille (30 vrk) miinaajien loispistiäisille (?) jauhiaiskiilukaiselle (uusi tieto! loisinta normaalia alhaisempaa jopa 23 vkoa) Integroituun torjuntaan soveltuvat torjunta-aineet– Suomessa rekisteröidytTarkemmat torjuntaeliökohtaiset tiedot valmisteiden varoajoista:www.koppert.nl/e005.shtml, www.biobest.be

28. Onnistuneen IPM:n edellytykset(IPM= Integrated Pest Management) • ongelmien ennaltaehkäisy • säännöllinen tarkkailu (kasvit+muu alue) • ongelmien tarkka määritys • torjuntakynnysarvojen määritys • tehokkaiden torjuntamenetelmien käyttö (Kirja: Integrated Pest Management for Floriculture and Nurseries)

29. ! Muista… • suunnittelu ja tavoitteiden asetus tärkeätä • tarkkailun merkitystä ei voi korostaa liikaa • tiedonkulku ja tiedon jakaminen • epäonnistumisia voi tulla, mutta niistä oppii • integroidun torjunnan omaksuminen vie noin 2-3 vuotta