1 / 103

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009. Työehtosopimuskoulutus Helsinki 12.5.2008. Työehtosopimus 1.10.2007 – 28.2.2010. Sopimuskorotukset ja niiden perusteet 1.10.2007 yleiskorotus kaikkiin peruspalkkoihin 3,5 % tai 54 € (leikkauspiste 1542,86 €)

deepak
Download Presentation

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009 Työehtosopimuskoulutus Helsinki 12.5.2008

  2. Työehtosopimus 1.10.2007 – 28.2.2010 • Sopimuskorotukset ja niiden perusteet • 1.10.2007yleiskorotus kaikkiin peruspalkkoihin 3,5 % tai 54 € (leikkauspiste 1542,86 €) • 1.3.2008 kohdennetut korotukset • 2,2 % palkkahinnoitteluryhmien TOA, HOA, HOB, HOC, SOC, SOE, SOF, SOG, SOH, SOI, SOK, SOL, RUA, RUB vähimmäisperuspalkkaan • 1,1 % palkkahinnoitteluryhmään SOJ • Sama korotus myös jokaisen em. palkkaryhmään kuuluvan henkilön peruspalkkaan • Ei korotuksia muihin palkkaryhmiin kuuluville työntekijöille

  3. sopimuskorotukset, jatkuu • 1.9.2008 yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin • 1.5.2009 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,7 % jäsenyhteisön toukokuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen • 1.9.2009yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin • 1.2.2010 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,6 % jäsenyhteisön helmikuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen

  4. TYÖSUHDE vs. työsopimus • Työsuhde on yleinen työoikeudellinen peruskäsite • Voi muodostua useasta työsopimuksesta; • Keskeytymättä jatkuneet työsopimukset muodostavat saman ja katkeamattoman oikeussuhteen, työsuhteen • Työsopimusten välinen keskeytys päättää työsuhteen. Uusi työsopimus aloittaa uuden työsuhteen.

  5. Määräaikainen työsopimus • Voimassa määräajan tai työsopimukseen merkityn määrätehtävän ajan • Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä ole erikseen työsopimusta solmittaessa sovittu • Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana ja työsopimuslain mukaisin purkuperustein • Määräaikainen työsopimus voidaan aina päättää yhteisellä sopimuksella • Myös määräaikaisessa sopimuksessa voidaan käyttää koeaikaa

  6. 1.1.2008 muutokset koskien määräaikaisia työsuhteita • Lakimuutoksella parannetaan työntekijän tiedonsaantioikeutta paitsi sopimuksen määräaikaisuuden kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta myös muista työsuhteen keskeisistä ehdoista. • TSL 13:11 rangaistussäännösten muutokset • Työnantaja voidaan sakon uhalla velvoittaa antamaan työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista • Lisätty 1) kohta, jonka mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 2 luvun 4 § 1 tai 2 momentin säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. • Vastuu työnantajan ja työnantajan edustajan välillä määräytyy RL 47:7 mukaisesti

  7. 1.1.2008 muutokset, jatkuu… • Työsuojelun valvontalain muutokset • TSValvL 13 §:n työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen työnteon keskeisiä ehtoja koskevan kirjallisen selvityksen antamisesta määräajassa. Jos kehotusta ei noudateta, asia voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi (14 §). Velvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai teettämis- tai keskeyttämisuhan (15 §) • Vastaava kehotus on voitu jo aikaisemmin antaa mm. työturvallisuuteen, työaika- ja vuosilomakirjanpitoon, palkkalaskelmaan, työtodistukseen ja työterveys-huoltoon liittyvissä, työsuojeluviranomaisten valvottavissa asioissa

  8. PTYTES:n palkkausmääräykset ja niiden muutokset • Palkkausmääräyksissä ei asiallisia muutoksia • Palkkauslukuun otettu johdantoteksti, joka kertoo palkkausjärjestelmän perusteet • Palkkausjärjestelmän käyttö perustuu työntekijästä tehtävälle arviolle, joka sisältää työntekijän • 1. tehtävien vaativuuden, • 2. osaamisen ja • 3. suorituksen tason • kokonaisarviona

  9. Arviointimenettely ja sen käyttöönotto PTYTES 13 § • Paikallisesti arvioinnin sisältö perustuu em. kolmen perustekijän arviointiin työntekijän työssä • Arviointijärjestelmä laaditaan kussakin jäsenyhteisössä omaa tarvetta vastaavaksi • Kriteerit kutakin palkkaryhmää varten erikseen • Jos useita erilaatuisia tehtäviä samassa palkkaryhmässä, mahdollisesti eri kriteerit • Kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana • Arviointijärjestelmä on pidettävä ajan tasalla ja tarvittaessa neuvoteltava uudelleen

  10. Menettelyt arviointijärjestelmää laadittaessa • Työnantaja valmistelee menetelmän neuvoteltavaksi henkilöstön edustajien kanssa. Neuvoteltavat asiat: • arvioinnin perusteet: tavoitteet, menettelytavat, arviointikriteerit, vaikutus palkkaukseen • yksittäisen työntekijän palkasta ei neuvotella • Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen, viime kädessä työnantaja päättää • Sama menettely järjestelmää mahdollisesti muutettaessa

  11. Henkilöstön edustajat • Luottamusmies, jos sellainen on valittu • Henkilöstön valitsema edustaja • Koko henkilöstö (pienet jäsenyhteisöt)

  12. Arvioinnin suorittaminen • Työnantajan edustaja/edustajat suorittaa vähintään kerran vuodessa useimmiten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä (Huom. 1.5.2009 ja 1.2.2010 järjestelyerät) • Uuden työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella käyttäen soveltuvin osin mitä arvioinnista on todettu • Arviointi johtaa palkan tarkistamiseen mahdollisten määrärahojen puitteissa

  13. Tiedonsaantioikeus • Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallisesta arviosta • Henkilöstön edustaja ei saa yksittäistä työntekijää koskevaa arviota muuten kuin työntekijän yksilöidyllä suostumuksella • Henkilöstön edustaja saa tiedot • Tehtyjen arviointien yleisistä perusteista • Jaettavasta kokonaispalkkasummasta • Keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta • Korotuksista palkkaryhmittäin, jos ryhmässä on vähintään 5 työntekijää

  14. Muita palkkausmääräyksiä • Rinnastuspalkkaryhmää käytetään, kun tehtävää ei ole palkkaryhmittelyssä, mutta se voidaan rinnastaa ryhmiteltyyn tehtävään (13 § 3 mom.) • Sopimuspalkka voidaan maksaa työntekijälle, jolle ei löydy palkkaryhmää tai rinnastuspalkkaryhmää. Sopimuspalkka voi sisältää myös kokemuslisät (13 § 4 mom, huom. vaikutus vuosilomaoikeuteen)

  15. jatkuu • Yhdistelmätehtävässä palkkaus määräytyy sen tehtävän mukaan mitä tekee pääasiallisesti (13 § 5 mom.) • Palkkaryhmässä edellytetyn pätevyyden puuttuessa palkka on enintään 15 % vähimmäisperuspalkkaa alempi (14 §, koskee vain sosiaali- ja terveysalan palkkaryhmiä) • Osa-aikatyössä palkka on samassa suhteessa täyteen palkkaan kuin osa-aikatyöaika on täyteen työaikaan (15 §)

  16. Kokemuslisät PTYTES18 § • Kokemuslisiä on kaksi: 5 ja 10 vuoden palvelun perusteella, kumpikin 5 % • Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa: • Oman työnantajan palvelu • Muun työnantajan palvelu samalla ammattialalla • Työnantajan harkinnan mukaan muu palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä • Muun työnantajan palvelusta annettavat tiedot – sopimusteksti muuttunut (18 § 3 mom.) • Kahden vuoden taannehtivuus vain jos työnantaja ei ole asettanut aikarajaa todistusten toimittamiselle • Kokemuslisäaikaa vähentävät ajat ennallaan

  17. Muita palkanlisiä • Määrävuosilisä (19 §) maksetaan vain niille, jotka ovat olleet palveluksessa 31.12.1999 ja ovat edelleen. Pysyy euromäärältään samana. • Kannustelisä (20 §) tilapäisistä tai määräaikaisista muutoksista • Syrjäseutulisä (21 §) maksetaan työntekijälle, jolle maksettu 30.4.1995 ja joka on palveluksessa edelleen. Voidaan harkinnan mukaan maksaa myös uusille.

  18. Yleiset työaikamääräykset sekä yleis- ja toimistotyöaika

  19. Työaika työn järjestämisen välineenä • Toiminnan tarkoitus on tuottaa palveluja oikeaan aikaan ja oikeilla kustannuksilla • Henkilökunta paikalla silloin, kun työtehtävät niin edellyttävät • Otetaan huomioon työn ruuhkahuiput • Arvioidaan työajan kustannukset • Työnantaja päättää työn tekemisen ajankohdan • Myös työntekijän toiveet otetaan huomioon

  20. Työnantajalla työn johto- ja valvontaoikeus • Käytettävän työaikajärjestelmän valinta ja muuttaminen • Työajan sijoittelu, työn alkamis- ja päättymisajat, työvuorojen sijoittelu • Lepoaikojen sijoittelu • Yli- ja lisätyöhön määrääminen • Varallaoloon määrääminen • Poistuminen työpaikalta työaikana

  21. Työntekijän velvollisuudet • Velvollisuus noudattaa työaikaa ja työnantajan siitä antamia määräyksiä • Työaikamääräysten laiminlyönti = työtehtävien laiminlyönti • Toistuessaan saattaa johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkuun

  22. Työehtosopimuksen lisäksi noudatetaan tiettyjä työaikalain säännöksiä Lueteltu PTYTES:n 27 §:ssä, esim. liukuva työaika, TAL 13 § suostumus lisä- ja ylityöhön, TAL 18 § yötyö, TAL 26 § yövuorot jaksotyössä, TAL 27 § työajan tasoittumisjärjestelmä, TAL 34 § työaikakirjanpito, TAL 37 § ym. Työaikalain noudattaminen

  23. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika ja aika työpaikalla työnantajan käytettävissä Työajaksi ei lueta pääsääntöisesti matka-aikaa, koulutukseen ja terveydenhoidol-lisiin tutkimuksiin käytettyä aikaa, vaikka työntekijä saisikin osallistua niihin työaikana 28 § Työajaksi luettava aika

  24. Työpäivä alkaa klo 00, työviikko ja -jakso sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteessa Työvuoron yhtäjaksoisuuteen pyritään Pyritään välttämään alle 4 tunnin työvuoroja Jaksotyössä pyritään enintään 10 tunnin ja yövuorossa 12 tunnin työvuoroihin Pyritään 5-päiväiseen työviikkoon Pyritään viikonloppuvapaisiin 29 § Työajan sijoittaminen

  25. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia viikossa Voidaan järjestää keskimääräiseksi 2 viikossa On annettava (paitsi 2 mom. poikkeukset) Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika 30 § Viikoittainen vapaa-aika

  26. Työaikaan kuulumaton lepoaika on pääsääntöisesti aina annettava Työaikana ateriointi vain poikkeustapauksessa Jaksotyön erityismääräys eräissä laitoksissa Työaikaan kuuluva kahvitauko 1 x 10 min 31 § Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

  27. Työvuoroluettelo laadittava koko jakson ajaksi kerrallaan (myös 6 viikon jaksot) Työnantaja voi muuttaa käytettävän jakson pituutta; työntekijöitä on pyydettäessä kuultava; jakson pituuden muutoksesta ilmoitettava hyvissä ajoin ennen jakson alkamista 32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa

  28. Laadittava jokaiselle työpaikalle Laadittava koko työaikajaksoksi kerrallaan Annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista Muuttaminen yksipuolisesti rajoitettua 33 § Työvuoroluettelo

  29. Sunnuntaityökorvaus la tai aatto klo 18 – sunnuntai tai pyhä klo 24.00, 100 % Lauantaityökorvaus klo 6.00 -18.00, 20 % jaksotyössä ja muissa työaikamuodoissa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä Aattokorvaus klo 00.00-18.00, 100 % Iltatyökorvaus klo 18.00 - 22.00, 15 % Yötyökorvaus klo 22.00 - 07.00, 30 % muissa työaikamuodoissa ja 40 % jaksotyössä 34 - 35 § Epämukavan työajan korvaukset

  30. Vain TAL 27 §:n mukaisesti järjestetty työ Vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua Vuorot osittain päällekkäin vain poikkeuksellisesti Vuorotyölisä korvaa ilta- ja yötyökorvaukset 36 § Vuorotyö

  31. Saadaan teettää TAL 21 §:n mukaisessa tilanteessa Ylityökorvaus jos on ylityötä 37 § Hätätyö

  32. Työntekijä kutsutaan työhön vapaa-aikanaan Ei koske varallaoloa Maksetaan hälytysraha 7,57 € Matkakustannuksista korvaus Kutsun voi antaa vain työnantaja 38 § Hälytysluonteinen työ

  33. Asuntovarallaoloa tai vapaamuotoista varallaoloa Työpaikalla ei voi yleensä olla varalla Työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostumuksella Asuntovarallaolo 50 %, vapaamuotoinen 20 - 30 % Matkakustannuksista korvaus 39 § Varallaolo

  34. Työ tehdään pääsääntöisesti työpaikalla Työajasta tai tehdystä työstä luotettava selvitys Työnantaja kirjallisen määräyksen perusteella 40 § Työaikakorvausten suorittamisedellytykset

  35. Jaetaan varsinainen palkka luvulla 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 152 toimistotyöajassa Vuorotyössä oma yli- ja sunnuntai-työmääräys 41 § Tuntipalkan laskeminen

  36. Seuraavan kalenterikuukauden aikana Työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana Vapaa-aikakorvaus sovittaessa vielä 4 seuraavan kuukauden aikana Vapaa-aikakorvauksen siirtyessä rahakorvaus myöhemminkin 42 § Työaikakorvaukset suoritetaan

  37. Koskee vain säännöllisen työajan käytöstä sopimista Sovitaan työntekijän tai luottamusmiehen kanssa Määräajan tai toistaiseksi 43 § Työajasta sopiminen työpaikalla

  38. Työaikajärjestelmä työn laadun mukaan Jaksotyöjärjestelmä, jos yötyötä Työajan pituus tarpeen mukaan 44 § Työajan määräytyminen

  39. Yleistyöaika Toimistotyöaika Jaksotyöaika Keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö Osa-aikatyö kaikissa edellisissä 45 § Työaikamuodot

  40. 46 § Säännöllinen työaika • Säännöllinen täysi työaika = työehtosopimuksen mukainen työaika täydellä työviikolla/-jaksolla (esim. 38,25 t, 114,75 t jne) • Säännöllinen työaika = työvuoroluetteloon suunniteltava työaika, joka tehdään ilman eri korvausta • Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla/jaksolla = arkipyhälyhennyksellä lyhennetty työaika

  41. Säännöllinen osa-aikatyöaika Työntekijän kanssa sovittu täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika Määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana Lasketaan prosentteina täydestä työajasta Osoittaa lisätyörajan/suunnittelurajan Voidaan suunnitella tehtäväksi täysinä työpäivinä tasoitusjakson aikana (esim. viikko työtä – viikko työntasausvapaata) 46 § Säännöllinen osa-aikatyöaika

  42. 1/5 säännöllisestä täydestä työajasta tai säännöllisestä osa-aikatyöajasta Ei sovelleta, jos työsuhde ei kestä kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa (kaikki työaikamuodot) Ei arkipyhälyhennystä, jos arkipyhä jää keskeytyksen (esim. vuosiloma) sisälle Esimerkit eri työaikamuodoista on 47 §:n soveltamisohjeessa 47 § Arkipyhälyhennys

  43. Sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joihin ei sovelleta muuta työaikamuotoa 48 § Yleistyöaika

  44. Vuorokautinen työaika 0-9 tuntia, ei keskeytyneen jakson taulukkoa Viikoittainen työaika 38,25 tuntia tai Jakson työaika keskimäärin 38,25 tuntia viikossa Jakson pituus enintään 6 viikkoa kokoaikatyössä Jakson pituus enintään 12 viikkoa osa-aikatyössä 49 § Säännöllinen työaika yleistyöajassa

  45. Työaika 38,25 t/vk Työaika käytetään työnantajan määräyksen mukaisesti 5 vuosittaista vapaapäivää Vapaa kertyy samoin kuin vuosiloma Työssäolon veroista aikaa vain vuosiloma 49 § Soveltamisohje: Pk kasvatushenkilöstö

  46. Säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä Lisätyötä voi syntyä osa-aikatyössä tai arkipyhäviikoilla/-jaksoissa kaikissa työaikamuodoissa (toimistotyöajassa myös viikkolisätyönä) Korvataan työnantajan valinnan mukaan aikana tunti tunnista tai maksetaan vastaava rahakorvaus 50-51 § Lisätyö yleistyöajassa

  47. Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia Viikoittainen ylityöraja, jos ei käytetä tasoitusjaksoa Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson viikoittainen ylityöraja Kalenteriviikolle suunniteltu säännöllinen työaika; Arkipyhäviikolla suunniteltu työaika + 7 t 40 min/arkipyhä 52 § Ylityö yleistyöajassa, kokoaikatyö

  48. Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia (=täysi työaika) Viikoittainen ylityö Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson ylityöraja Viikkojen lukumäärä x 38,25 t Osa-aikatyön ja ylityön välinen aika on lisätyötä 52 § Ylityö yleistyöajassa, osa-aikatyö

  49. Työnantajan valinnan mukaan korotettuna rahakorvauksena tai vastaavasti korotettuna vapaa-aikakorvauksena Vuorokautisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 2 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Viikoittaisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 5 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Lasketaan aina ensin vuorokautiset ylityöt ja sitten viikoittaiset, jos niitä on syntynyt 53 § Ylityön korvaaminen yleistyöajassa

  50. Sovelletaan hallinto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin Ratkaisevaa on työn laatu, ei työolosuhteet 54 § Toimistotyöaika

More Related