5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa - PowerPoint PPT Presentation

dean
5 v itett verkkojournalismin kehityksest suomessa n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa PowerPoint Presentation
Download Presentation
5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa

play fullscreen
1 / 16
Download Presentation
5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa
91 Views
Download Presentation

5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. 5 väitettä verkkojournalismin kehityksestä Suomessa Esa Sirkkunen COMET SuBmoJour 18.11.2011

  2. 1. Journalismi sinänsä ei ole koskaan ollut kaupallisesti kannattava tuote (R. Picard 2010) • Journalismia on rahoitettu joukkoviestinnän aikana aina useammalla tavalla: esim. sanomalehdistön kohdalla massayleisöltä (tilaukset, irtonumeromyynti) ja ilmoittajilta (mainosmyynti) • Kun tämä sinänsä historiallisen tuottoisa ansaintamalli on vähitellen rapautumassa on epäselvää, mistä journalismin – ja erityisesti verkkojournalismin – ansainta- ja liiketoimintamalli koostuu

  3. 2. Suomalaisella sanomalehdistöllä on ollut keskeinen asema mediamarkkinoilla ja se näkyy myös itsenäisen verkkojournalismin hitaassa kehityksessä • Printtimedia dominoi mediataloutta, vaikka sen osuus esimerkiksi ajankäytössä on noin 10% • Sanomalehdistö ja Yleisradio on nähty kansallisesti ja kulttuurisesti tärkeiksi instituutioiksi • suorat ja epäsuorat julkisen tuen muodot mediataloille ovat Suomessa maailman kärkeä laskettuna per capita: Suomi 130,7 e/v, Italia 43,1 e/v, USA 5,2 e/v (Nielsen & Linnebank 2011)

  4. Graafinen 64% Sähköinen 29% Tilastokeskus, ennakkotiedot 25.5.2011

  5. Suomi -7% 2007-2009 Slehtimarkkinat

  6. 3.Ala on vasta syntymässä: kasvuyritykset ovat liikevaihdoltaan vielä pieniä, noin 200 000 – 400 000/v. • Vaikka liikevaihto on vielä pieni, verkkosivujen käyttäjien määrä on suuri • Miten suuri käyttäjien määrä voidaan kääntää tulovirraksi

  7. Jotkut yritykset ovat valinneet hitaan kasvun riskirahoituksen sijasta: • Mitään businessenkeliä tai riskirahoittajaa ei ollut eikä ole vieläkään mukana tässä. Ainoat omistajat ovat ne samat, jotka alkoivat tätä harrastuksekseen pyörittää. Se vaatii aika lailla lehmän hermoja näin nätisti sanottuna… • Kannattavaa liiketoimintaa muodostui 2003 ja 2004 ja ensimmäistä kertaa pystyttiin oikein palkkoja maksamaan perustajille vuoden 2004 puolivälissä eli noin viitisen vuotta kesti siitä kun oli pistetty tulille tämä homma. • Se on sellainen raaka tosiasia että jos on uutta verkkopalvelua avaamassa niin pitää valmistautua henkisesti siihen, että siihen saattaa mennä todella monta vuotta ennen kuin siitä tulee edes jollain tavoin järkevää liikevaihtoa tuottava yksikkö. • Petteri Pyyny, Afterdawn.com

  8. 4.Monet kasvuyritykset ovat erikoistumassa niche-pohjaisiksi, monia toimintoja sisältäviksi palveluiksi, joissa journalismi on vain yksi osa • Ydinajatus on tarjota kaikki palvelut samassa osoitteessa, taustatiedot, lennot, hotellit, autot yms. myös blogimahdollisuus ja keskustelut matkan jälkeen, koko kaari tiedonhausta lippujen ostoon ja keskusteluihin matkan jälkeen. Tärkeintä konseptissa on, että se on kattava (Riikka Krenn, Rantapallo) • Ehkä me ollaan enemmän niin kuin verkkopalvelu, jossa on myös merkittävässä osassa uutiset ja tämä journalistinen toiminta. (Petteri Pyyny, Afterdawn.com)

  9. 5. Suomalaisen verkkojournalismi pohjautuu pääosin bannerimainontaan, mistä seuraa ongelmia • Display- eli verkkomainonnan osuus on kasvanut viime aikoina • Silti sen osuus on pienempi kuin esim. hakukonemainonnan osuus koko mainoskakusta • Muita tulonlähteitä on syytä kehittää bannerimainonnan oheen

  10. 35% 29% Vertaa: Facebookin mainonta Suomessa 7-9/2011: 3 meur

  11. Keskusteltavaa • Miten vastataan isompien kilpailuun ja niiden suuriin kehitys- ja tutkimuspanoksiin? • Alkaako kasvuyritysten joukossa omistuksen keskittyminen tai ketjuuntuminen? • Miten pidetään yllä journalistisia periaatteita erilaisten kaupallisten paineiden lomassa?

  12. Millaisella paikallisjournalismilla on markkinoita verkossa? Kuka tämän markkinan saa? • Mikä rooli käyttäjien tekemällä sisällöllä on tulevaisuuden verkkojournalismissa? • Mitä Internetin muutos kokonaisvaltaisiksi palvelukokonaisuuksiksi (vrt. Facebook) merkitsee kasvuyrityksille? • Mitä tapahtuu Internetille ja sen viestintää demokratisoineelle kehitykselle?

  13. Kommentteja, keskustelua, kiitos! • esa.sirkkunen@uta.fi