Toimintakykyisenä ikääntyminen

1. Toimintakykyisenä ikääntyminen Näkökulmia palvelurakenteen uudistamiseen, toimintakykyisenä ikääntymiseen ja voimavaralähtöisyyteen 28.10.2010 Projektipäällikkö Hanna Nyfors Satakunnan keskussairaala

2. Ikäihmisen toimintakyky • Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin se voidaan määrittää voimavaralähtöisesti, jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuna toiminnan vajeena • Ikäihmisen arvio omasta toimintakyvystä on yhteydessä hänen terveyteensä ja sairauksiinsa, toiveisiinsa ja asenteisiin sekä tekijöihin, jotka haittaavat suoriutumista päivittäisistä toiminnoista ja arjen askareista • Ihminen selviytyy itseään tyydyttävällä tavalla merkityksellisistä arjen toiminnoista ympäristössä, jossa elää • Kattaa kehon toiminnot, rakenteet sekä suorituksen ja osallistumisen • Merkityksellistä myös se, miten toimintakyvyltään riisuttu ihminen kokee tulleensa kohdatuksi • Tukemisen ja auttamisen lähtökohtana YMMÄRRYS ikäihmisen toimintakyvyn kokonaisuudesta, johon liittyy aina eletty elämä, yksityisyys ja elämäntarinan merkitys Nummijoki, LUPAAVA KOTIHOITO, 2009

3. Toimintakykyinen ikäihminen kohdataan haasteena kunnassa • Asiakkaan elämänlaatu • Asiakkaan osallisuus palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa • Palvelutarpeen arviointi, palvelujen oikea-aikaisuus, palvelujen saantikriteerit • Palvelujen riittävyys suhteessa tarpeeseen ja resursseihin • Palvelujen järkevä kohdentaminen asiakkaan ja • Palvelujen koettu ja ammatillinen laatu ammattilaisen • Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö kohtaaminen • Henkilöstön riittävyys, mitoitus, osaaminen ja eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen tehokkaasti • Palvelujen taloudellisuus, tuotantotavat, vaikuttavuus ja tehokkuus

4. Palvelujärjestelmän rakenteet? • Kolmiportainen hoivaa ja hoitoa tarjoava järjestelmä rakennettu hyvin erilaiseen toimintaympäristöön, juuret 60 v. taakse • Vanhukset asuivat kotona ja sairaaloissa perhesuhteisiin perustuvista elatussuhteista irtautuminen • kansanterveyslaki synnytti 1972 terveyskeskussairaalajärjestelmän, tätä vauhditettiin 1970-luvulla liittämällä perustettaviin yksiköihin kunnalliskotien hoiva- tai sairasosastot Järjestelmästä kehittyi väestöön suhteutettuna Euroopan laitosvaltaisin, keskimäärin 6 -7 % 75 v. elää laitoksissa lähde: Alanko ym. HEMA Instituutti, TKK 2007 Uudistettu vanhushuolto

5. Terveyden edistämisen ja ehkäisevän hoidon rakenteet vahvistumassa edellisen laman jäljiltä painopiste ja resurssit edelleen sairauksien hoidossa • hoitoa ja hoivaa tarjolla terveyskeskussairaaloissa, vanhainkodeissa ja monimuotoisessa palveluasumisessa  pirstaleisuus • terveyskeskusten vuodeosastojen ylikuormittuminen esh:n siirtoviivemaksut kunnille kuormittavat taloutta, jonot jatkohoitoon, odotus erikoissairaanhoidossa, jonot palveluasumiseen • yksin kotiin lähtevien kunto usein heikko turvattomuus ja ”pyörö-ovi-syndrooma”

6. Osa ikäihmisistä siirretään hoitopaikasta toiseen useita kertoja viimeisinä elinvuosina • Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimusprojekti, jossa selvitettiin Tilastokeskuksen ja Stakesin rekisteristä yli 75 000 suomalaisen liikkumista palvelujärjestelmässä • Siirtojen määrä eri hoitopaikkojen välillä vaihtelee erittäin suuresti, keskimäärin 7 kertaa 2 v. aikana • 13 % ei siirtynyt mihinkään • Maksimimäärä oli 168 siirtymää 2 v. aikana • Vielä viim 6 kk aikana miehistä 6% ja naisista 3 % siirtyi eri paikkojen välillä yli 10 kertaa ja siirtymien määrä kasvoi sitä enemmän, mitä lähempänä kuolinhetki oli • Siirtymien määrä vaihteli iän ja sukupuolen mukaan • Miehet siirtyivät enemmän kuin naiset • Nuorempana kuolleet enemmän kuin vanhempana kuolleet • Muistisairaat enemmän kuin muut • Lähes puolet suomalaisista yli 70 v. kuolee terveyskeskuksessa LÄHDE: Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palvelutarpeet (COCTEL- Tutkimusprojekti)

7. Lähtökohtia kehittämiselle • palvelurakenteiden uudistaminen ja toimintatapojen muuttaminen • hoidon ja hoivan painopiste sairauksien hoidossa ja hoivassa • palvelut pirstaleisia • yhteensovittaminen on puutteellista • mm. 3.sektorin ja yksityisten yritysten tarjoamat palvelut nivottu heikosti yhteen kunnan palvelujen kanssa • työntekijät eivät kaikilta osin osaa tukea ikäihmisen itse tärkeimmiksi kokemiaan voimavaroja • Ikäihmisen, omaisten ja läheisten kuuleminen, osallisuus  itsemääräämisoikeus murenee • yksinäisyys, turvattomuus, toimintakyvyn tuen tarve

8. Hyvää toimintakykyä rakennetaan koko elämän ajan • elintavat ovat keskeinen toimintakykyyn yhteydessä oleva tekijä, johon on mahdollista vaikuttaa • eläkeikäisten suomalaisten toimintakyvyn edistämisessä on tärkeää ottaa huomioon väestöryhmittäiset erot, KOSKA • toimintakyvyn rajoitteet eivät jakaudu väestössä tasaisesti ( THL 65-84 v. koskeva Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys-tutkimus ja postikyselyaineisto 1993 -2007) vähän koulutetut, ruumiillista työtä tekevät ja pienituloiset: eniten toimintakyvyn ongelmia

9. Pitkäaikaishoidon tarvetta on ehkäistävä ennalta ja vähennettävä • Ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen aika on nyt • Iäkkäiden terveydentila ja toimintakyky kohentuneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, terveenä elettyjä ikävuosia kertyy aikaisempaa enemmän • Terveys ja toimintakyky vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja rahoituksen kestävyyteen sekä palvelujen kustannuksiin kuin ikääntyneiden määrän kasvu

10. Ikäihmisten palvelukonseptien kehittämisen kohteet ja toimintaympäristö (Voutilainen ym. 2009) • Vahvistetaan promootiota, preventiota, puuttumista; • vahvistetaan hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä suojaavia tekijöitä ja tuetaan voimavaroja, tunnistetaan riskit ja heikkeneminen • vahvistetaan palveluiden kehittämistä; • hyvin integroituja palveluja sekä välimuotoisia palveluja; mm. kuntouttava päivätoiminta, lyhytaikaishoitojaksot • kehitetään palvelujärjestelmää – hyvinvointia ja toimintakykyä edistävistä palveluista pitkäaikaishoivapalveluihin asti – yhtenä integroituna kokonaisuutena • tuetaan valinnan vapautta tuottamalla tietoa valintojen teon mahdollistamiseksi •  lähtökohtana asiakkaat ja heidän perheensä erilaisin tarpeineen; palvelukokonaisuus tai ”hyvinvointikeskus”tai palvelualue (campus)

11. Toimintakyky lähtee ihmisen voimavaroista Voimavaralähtöiset toimintatavat keskiössä 􀂃Eettiset lähtökohdat, itsemääräämisoikeus ja osallisuus voimavaralähtöisen toiminnan perustana 􀂃Taloudellinen vauraus antaa mahdollisuuksia tehdä uudenlaisia arvovalintoja –ikääntymispolitiikan painotukset voimavaralähtöiseen suuntaan?

12. Ketkä käyttävät palveluita? Muistisairaat ihmiset • keskivaikean & vaikean dementian esiintyvyys Suomessa • 65-74 –v. 4 % • 75-84 –v. 11 % • > 85 v. 35 % Viramo & Sulkava, 2006. Teoksessa Erkinjuntti ym. Muistihäiriöt ja dementia

13. Ikääntyneet erilaisia miehiä ja naisia varsin terveitä ja hyväkuntoisia aktiivisia ”harmaita panttereita” hyväosaisia ja syrjäytyneitä etniseltä taustaltaan erilaisia ’¾ 75 vuotta täyttäneistä’ • Asuin- & elinympäristöt • asunnot • yhteisöt • lähipalvelut • liikenneyhteydet • jne. • esteettömyys • turvallisuus Säännöllisesti palveluita käyttävät ikäihmiset ’¼75 vuotta täyttäneistä’ Voutilainen 2008

14. Palvelujen laatua ja kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet • itsemääräämisoikeus • voimavaralähtöisyys • oikeudenmukaisuus • osallisuus • yksilöllisyys • turvallisuus TURVATTOMUUS, YKSINÄISYYS, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN MURTUMINEN JA TOIMINTAKYKY

15. Ikäihmisten hyvinvoinnin & terveyden edistämiseen kannustavat • Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelma • Terveyden edistämisen politiikkaohjelma & Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma • Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko & seurantaraportti: Ikääntymisraportti • Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011 • STM:n Ikäneuvo –työryhmän ehdotukset • Ympärivuorokautisen hoidon/hoivan uudistamisen ehdotukset syyskuussa • Lainsäädäntöhankkeet • Ks. myös • Valtioneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen keittämislinjoista • Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset • Terveyden edistämisen laatusuositus ”Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.” KOTIHOIDON ja YMPÄRIVUOROKAUTISEN hoidon integraatiota lisätään kehittämällä ikä- ihmiskeskeisiä palveluketjuja ja palveluja tuottavien yksiköiden toimintaa Voutilainen, STM

16. Ikäpolitiikka kunnassa, Kuntaliitto 2006

17. Strategia toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistajana HUOM. PÄÄTTÄJÄT! • Tavoitteena on, että kunnalla on valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja –suunnitelmaan • Strategian laadinnan lähtökohtana ovat kolmatta ja neljättä ikäänsä elävien kuntalaisten erilaiset tarpeet ja voimavarat sekä paikalliset olot • Strategia laaditaan yhteistyössä eri hallintokuntien, kuntalaisten, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa • Strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi niin, että palveluiden painopiste on lähipalveluissa • Toimintakykyinen ikäihminen – yhteys strategiaan ja yksittäisen työntekijän ammatilliseen kehittymiseen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008

18. Huomio hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä sisältöjä ovat • onnistuvan ikääntymisen turvaaminen  asiakkaan osallisuus ja mielekäs elämä • terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy • hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen • itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen • lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen • varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin • sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus • gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Ikäihmisten laatusuositus 2008

19. Toimintakykyinen ikäihminen • TOIMINTA on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin • perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan • on tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua; se toteutetaan yhden kirjallisen hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelman mukaisesti • perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen • toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa • toteutuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti Laatusuositus 2008

20. Asiakkaiden tarpeet JA toimintakyky henkilöstön mitoittamisen perustana Asiakkaiden toimintakyky & avun tarve Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät Henkilöstön määrä Osaaminen

21. Laadukkaat asumis- ja hoitoympäristöt I • Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksikunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä • arvioivat kotihoitoa ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo- ja muut turvallisuusnäkökohdat, • arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta, • asettavat arviointitiedon pohjalta asumis- ja hoitoympäristöjen uudistustarpeet tärkeysjärjestykseen ja laativat asuntojen ja tilojen parantamisohjelman, • lisäävät panostusta asiakasystävällisen teknologian hyödyntämiseen Ikäihmisten laatusuositus 2008

22. Laadukkaat asumis- ja hoitoympäristöt II • Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena on, että • asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia • jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila, ellei asukas nimenomaan halua asua puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa • uusiin pitkäaikaishoivaa tarjoaviin yksiköihin rakennetaan vain riittävän tilavia yhden hengen huoneita, joissa on oma hygieniatila, ja vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden osuuden lisääminen • ympäristö on dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet huomioon ottava: turvallinen, selkeä ja orientoitumista helpottava • tilojen mitoitus on riittävä sekä tilojen joustavan käytön että hoitohenkilökunnan työturvallisuuden ja työssä jaksamisen kannalta • asukkaiden ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät Laatusuositus 2008

23. Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon menot eri oletuksilla hoidon tarpeen kehityksestä - Projektio vuoteen 2060 (Menot prosenttia bkt:sta) Voutilainen STM 2008

24. ”Sellainen pitkäaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastoilla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua, on korvattava muilla vaihtoehdoilla. Tällöin terveyskeskusten vuodeosastot voivat keskittyä joustavasti ja nopeasti tarjolla olevaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen.” Case Lempäälä – 2001  : kuntoutusta lisättiin, jolloin tk-vuodeosastolla pitkäaikaishoito väheni keskimääräinen hoitoaika lyheni hoitojaksot lisääntyivät kuormitusprosentti pieneni yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lisättiin, jolloin kotiin annettavat palvelut lisääntyivät muistisairaiden ihmisten palveluja kehitettiin henkilöstön osaamista kehitettiin Pitkäaikaishoidon & -hoivan uudelleen organisointi Lupsakko T., Viskari A., Lemmetti M. & Kivekäs J. 2008. Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää. Aktiivinen hoito-ote lyhentää hoitojaksoa. Suomen Lääkärilehti 63 (8), 765-789. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 lakiuudistukset

25. 80-vuotiaan suomalaisen elämän vaiheita Omat lapset työelämään Omien vanhempien kuolema Eläkkeelle jääminen Lapsenlapset Avioituminen Lapset Omat lapset eläkkeelle Koulu Työ Syntymä Vanhuus 1920 1940 1960 1980 2000 1910 1930 1950 1970 1990 2010 Maatalousyhteiskunta Teollisuusyhteiskunta Palveluyhteiskunta Tietoyhteiskunta Lama Lama Nousukausi Jälleenrakennus Ruotsiin muutto Amerikkaan muutto Lama, työttömyys Euroopan unioni Toinen maailmansota Hyvinvointivaltio Suomen itsenäistyminen Maalta kaupunkiin muutto Sosiaaliturva Sodat Viimeinen sotakorvaus Olympialaiset Helsingissä Puhelin Internet Radio Auto Yhteisvaluutta euro Televisio Ympäröivän yhteiskunnan vaiheita ROUTASALO 2010

26. Mitä ikäihmisten voimavarat ovat? • Henkilökohtaiset voimavarat • Kokemus terveydestä • Elämän hallinnan tunne • Myönteinen elämänasenne • Ympäristöön liittyvät voimavarat • Ympäristön hallinta • Sosiaalinen ympäristö: sosiaaliset kontaktit ja aktiviteetit • Kulttuurinen ympäristö 2.9.2010 Pirkko Routasalo mukaellen Eloranta 2009

27. Kotona asuvien ikäihmisten kokemukset voimavaroistaan, Eloranta S, 2009 Toimintatahdon säilyminen Elämänhallinnan tunne VOIMAVAROJA Harrastukset Sosiaalinen verkosto Voimaa arkeen Ulkopuolisten asettamat elämisen ehdot Terveydentilan heikkeneminen Yksinäisyys Haasteita voimavarojen säilymiselle 2.9.2010 Pirkko Routasalo

28. Kotona asuvien ikäihmisten kokemukset voimavaroistaan, Eloranta S, 2009 Ammattihenkilöiden toiminta oli osittain ristiriidassa ikäihmisten omien odotusten kanssa eikä kaikilta osin tukenut ikäihmisten omia voimavaroja Ammattihenkilöt tekivät hoitoon liittyviä päätöksiä ja toimintoja ikäihmisten puolesta Ammattihenkilöillä oli vaikeuksia tunnistaa ikäihmisten omia voimavaroja tai niitä uhkaavia tekijöitä Ikäihmiset olivat ammattihenkilöitä kriittisempiä siinä, miten hyvin ikäihmisten omia toiveita ja voimavaroja oli otettu huomioon auttamisessa 2.9.2010 Pirkko Routasalo

29. Voimavaroja luovia asioita Turvallisuus Luotettavuus Avunsaanti Uskollisuus Uskonnollisuus Läheisyys Kiintymys Heikkinen R-L, 2003 2.9.2010 Pirkko Routasalo

30. Kuulluksi tuleminen Asiakaslähtöisyys Esim. Hoito- ja palvelusuunnitelma Ikäihmisen näkemysten arvostaminen Esim. ETENE – Vanhuus ja hoidon etiikka Potilaan asema ja oikeudet Esim. Hoitotahto Hopeapaperi, 2009 Hoitomyöntyvyys: toimenpiteiden tulokset jäävät heikoiksi, jos ne eivät vastaa vanhusten uskomuksia, asenteita, toiveita, odotuksia ja pyrkimyksiä Kultapaperi, 2010 (lausuntokierroksella) tavoitteena on tarjota tiiviissä muodossa keskeistä tietoa vanhenemisen sosiaalisesta, psyykkisestä, ympäristöllisestä ja humanistisesta näkökulmasta ja näihin perustuvasta hoidosta ja palveluista Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet, 2010 Vanhuspotilaat: viranomaiset tekevät päätökset vanhuksen puolesta 2.9.2010 pr

31. Toimintakyvyn muutokset ikääntyessä ja niihin liittyvät riskit Terminaalihoito, Sairaalatason pitkäaikaishoito Vuodepotilas, avun tarve kaikissa ADL- toiminnoissa Vanhainkotihoito Kävely apuvälineen turvin tai ilman, kognitio heikkenee, ohjauksen tarve ADL-toiminnoissa 85-vuotiaat Hauraat, laitosriskissä olevat iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja Sairastumista, sekavuustiloja, avun tarve IADL-toiminnoissa, jonkin verran apua ADL- toiminnoissa, ohjausta 80-85-vuotiaat Hauraus, hitaus, toiminnan rajoituksia Useita sairauksia, asuvat kotona, ikääntyviä 75-80-vuotiaat Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä, asuvat kotona Pitkäaikaisia sairauksia Fysiologisia vaurioita 60-75-vuotiaat Pitkälä 2009

32. Kognitiiviset voimavarat Ajatteleminen, muistaminen, oppiminen, havaitseminen, ongelmien ratkaiseminen sekä kyky selviytyä uusista tilanteista - vireystila Vaikuttavat mm. siihen, miten yksilö selviytyy erilaisista tiedonkäsittelyä vaativista tehtävistä Kaukosäätimet, puhelin, pankkiautomaatti, tietokone Kognitiivisten prosessien nopeus ja tehokkuus heikkenevät lievästi Motivaatiolla on suuri merkitys oppimisessa ja muistamisessa 2.9.2010 Pirkko Routasalo

33. Psyykkiset voimavarat Tunnepääoma on mielen voimavarojen perusta, joka luodaan elämänkokemusten pohjalta (Heikkinen R-L, 2003) Vaikuttavat minäkäsitykseen: itsearvostus, itsensä ja vanhenemisen hyväksyminen, identiteetti Elämän tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden kokeminen Turvallisuuden tunne – läheiset ihmiset Tarpeellisuuden tunne – rasite yhteiskunnalle? Virikkeitä tarjoava ympäristö – vaikutus mielialaan Luonnon läheisyys 2.9.2010 Pirkko Routasalo

34. Psyykkisen hyvinvoinnin paraneminen ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämisen interventiossa Suurempi osa hoito- kuin kontrolliryhmäläisistä koki itsensä tarpeelliseksi (67 % vs. 50 %) Ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähenivät 15D elämänlaatumittarin ”henkiset toiminnot” -osio parani Vanhustyön Keskusliitto, Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke 2007

35. Sosiaaliset voimavarat Näkyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja osallistumisaktiivisuutena Omanikäiset voimavarana – samoja elämänkokemuksia ja muistojen jakamista Ympäristön tarjoamat aktiviteetit – kulttuuri, liikunta, yhdistykset, kahvituokiot Aktiivinen osallistuja – ei passiivinen vastaanottaja Kokemustieto ja hiljainen tieto 2.9.2010 Pirkko Routasalo

36. Fyysiset voimavarat Tuki- ja liikuntaelimistö – nivelet, lihakset Erityisesti lihasvoima kehittyy harjoitellessa Hengitys- ja verenkiertoelimistö Keskus- ja ääreishermosto – tasapaino Aistit Biologiset vanhenemismuutokset + sairaudet Vaativat jatkuvaa harjoittelua Fyysistä toimintakykyä on mahdollista parantaa vielä hyvin iäkkäänä 2.9.2010 Pirkko Routasalo

37. Fyysiset voimavarat Viikon vuodelepo vie lihasvoimia noin viisi prosenttia päivässä! Viikon aikana jaloista on hävinnyt kolmannes lihasvoimasta. Ikääntyessä tasapaino- ja voimaharjoittelun avulla voidaan kohentaa kuntoa, mikä parantaa mahdollisuuksia aktiivisuuteen ja osallistumiseen. Ikääntyneiden suosimia lajeja ovat kuntosaliharjoittelu, voimistelu, tasapainoryhmät, tanssi, kävelylenkkeily ja vesiliikunta. Tärkeintä on löytää liikunnan muoto, josta nauttii ja ryhmä, joka tarjoaa vertaistukea ja uusia tuttavia. Karvinen 2009 Ikäinstituutin iäkkäiden terveysliikuntaohjelma www.voimaavanhuuteen.fi 2.9.2010 Pirkko Routasalo

38. Hengelliset voimavarat Teinonen, T. 2005. Uskonnollisuus ja terveys iäkkäillä Uskonnollisuus oli yleistä iäkkäässä väestössä Uskonnon merkityksessä korostuivat rukous ja kiitollisuus Jumalaa kohtaan – lapsuuden uskonnolliset kokemukset taustalla Rukoilemiseen liittyi turva, toivo, tuki vastoinkäymisissä ja elämässä jaksaminen Vakava sairaus ja uskonnollisuus sekä rukous liittyivät yhteen Naiset turvautuivat miehiä useammin uskontoon terveyteen liittyvissä ongelmissa Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuneet olivat sosiaalisesti aktiivisia ja tyytyväisiä ystävyyssuhteisiinsa 2.9.2010 Pirkko Routasalo

39. Yhteisölliset voimavarat Muodostuneet elämän aikana vuorovaikutuksessa oman yhteisön ja yhteiskunnan kanssa Lähtökohtana on yksilön arkitodellisuus ja siinä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvät kokemukset ja käytännöt Yhteisö sallii ikääntyneelle liikkumavaran, jonka avulla hän muodostaa yksilöllisen tietoisuuden itsestään ja suhteessa yhteisöön Auttavat selviytymään arjessa Tuovat elämään merkityksellisyyttä Kulttuuriset ja taloudelliset voimavarat Isovanhemmuus, naapuriapu 2.9.2010 Pirkko Routasalo

40. Toivon sekä positiivisen mielialan vahvistaminen Vanhuksen olemassaoleviin voimavaroihin tukeutuva perushoito ja huolenpito Arjessa selviy-tymisen tuke-minen: kaupassa-käynti, raha-asiat, puhelin, lääkkeiden otto, ruoanlaitto, pyykinpesu Ulkoiluun ja iikkumiseen kan-nustaminen ja liikun-tamahdollisuuksien järjestäminen: kävely, liikuntaryhmät, kuntoilu, apuvälineet, hyöty-liikunta IKÄIHMISEN TOIMINTAKYVYN SÄILYMINEN MAHDOLLISIMMAN HYVÄNÄ – miten tuetaan? Toimintakyvyn ja selviytymisen seuranta ja arviointi Tarvittaessa määrätietoinen kuntoutus (oikeaan aikaan, oikein annosteltuna, ammat-tilaisen antamana ja moni-ammatillisen tiimin tukemana) Yhteistyö eri osa-puolten kesken: hoitajat, kuntouttajat, omaiset ja vanhus itse Tupu Holma, Kuntaliitto

41. Esimerkkejä toimintakykyä tukevista ja edistävistä palveluista Esimerkkejä palve-lujen tuottajista • Neuvonta (info) ja ohjaus (esim. palveluohjaus) • Vanhusneuvolat, kuntoutusneuvolat, ikäihmisten vastaanotot, terveystarkastukset • Päivätoiminta, palvelukeskus, ”matalan kynnyksen neuvonta- ja kohtaamispaikat” • Ryhmät: liikunta, voimaharjoittelu, tasapaino, vertaistuki, erityisliikunta, kuntosalitoiminta, kulttuuri (taide, valokuvaus, runo ym. ryhmät) • Kerhot, harrastuspiirit, opiskelu, kurssit ym. Sosiokulttuurinen toiminta • Kotiin annettavat palvelut: hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kotihoito • Kuntoutuspalvelut, apuvälinepalvelut Kunta: sos ja terv. liikunta, muut Järjestöt, SPR, yhdistykset Kansan/kansalais- opistot, srk, AMK ja muut oppi-laitokset, yliopis-tojen yksiköt Yritykset, ammatinhar-joittajat Hanke tai omaa toimintaa Holma 2005

42. Vahvistetaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta arjessa; vuoteessa siirtyminen, istumasta seisomaannousu, syöminen, pukeutuminen, peseytyminen, ruuan valmistus, asiointi, kaupassa käynti, siivous jne. MITEN TUEN sanallisesti ja käsin ohjaten, etten tee puolesta? Nähdään työote yhteisenä periaatteena, johon kaikki myös sitoutuvat Sovitaan, mitä työote omassa työyhteisössä tarkoittaa ja miten sen halutaan näkyvän arkipäivän toiminnoissa Tunnistetaan ikääntyneen voimavarat; mihin hän pystyy Selvitetään ikääntyvän/läheisen kanta asiaan (idean hyväksyminen) Määritellään tarve, tavoitteet ja toimintatavat yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan kytkien Arvioidaan toimintakykyä tukevan työotteen toteutumista hoito- ja palvelusuunnitelmien tavoitteiden toteutumista arvioitaessa Toimintakykyä tukevassa TYÖOTTEESSA ON KESKEISTÄ Stakes 2002

43. suvaitsevainen ja salliva asenne, kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä, työskentelyllä yhteiset tavoitteet asiakaskohtaiset ja selkeät tavoitteet HOPASU:ssa uusien perehdyttäminen koulutus ja tieto käytettävissä kuntoutuksen asiantuntija osoitetaan konkreettiset edistysaskelet asiakkaalle: pa-rempaan suuntaan mennään kiireetön, rauhallinen ja myönteinen ilmapiiri uudistushaluiset, aktiiviset hoitajat ristiriidat ja mielipide-erot eri tahojen kesken vääränlaiset asenteet, tehdään liian herkästi puolesta haluttomuus yhteistyöhön kiireellä tekeminen, rajallinen aika poissaolot, sijaispula, henkilö-kunnan vaihtuvuus asukkaat, omaiset eivät ymmärrä ideaa – tuki puuttuu liian nopea tulosten odotta-minen vanhuksen kova lääkitys työntekijöiden uupumus ja urautuminen MITKÄ SEIKAT EDISTÄVÄT + MITKÄ HAITTAAVAT - Eri hankkeissa pohdittua Holma, Kuntaliitto

44. Tuettu kotona kuntoutuminen • Työparityöskentely fysioterapeutti & sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnon suorittaneen tukihenkilön tehtäviä • asiakkaan terveydentilan seuranta • yhteistyö muiden asiakkaalle palveluja tuottavien tahojen kanssa • henkilökohtaisena ”tukihenkilönä” toimiminen • palveluneuvonta ja palvelujen järjestämisessä avustaminen • kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen osa-alueittain Aku-hanke 2010

45. Toimintakykyinen ikäihminen palvelujärjestelmässä Voutilainen STM 2008

46. Hoivan ja hoidon tulevaisuutta ohjaavatks. Voutilainen & Tiikkainen 2009, Gerontologinen hoitotyö • mm. globalisaatio,teknologia-aallot, sosiaalinen fragmentoituminen ja polarisoitumisilmiöt, demografiset muutokset ja kestävän kehityksen haasteet • tarkastelussa keskeistä osaamisvaatimukset, joita ovat proaktiivinen (ennakoiva) toiminta, gerontologinen hoitotyö, kulttuurinen osaaminen ja kielitaito, potilasturvallisuuden edistäminen ja riskien hallinta sekä teknologiaosaaminen • Hoitotyössä heijastuvat ihmisen muuttuvat elämäntyylit: millainen on asiakas tai potilas, millainen on tulevaisuuden hoitotyöntekijä sekä millainen on toimintaympäristö ja sen edellyttämät osaamisvaatimukset. • Työn muutokseen heijastuvat myös lääketieteen teknologian kehitys, asiakkuuksien siirtyminen verkkoon, itsehoitovastuun ja kustannus-vaikuttavuuden korostuminen  SIIS entistä toimintakykyisempi ikäihminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan!

47. TOIMINTAKYKY lähtökohtana asiakkuusosaamiselle; taito tunnistaa asiakkaan tarpeita ja voimavaroja, taito suhteuttaa niitä asiakkaan elämäntilanteeseen ja elinympäristöön, taito löytää asiakkaan kannalta toimivin tapa vastata palvelutarpeeseen ja – myös ehkäistä palvelutarpeita. taitoa on myös tunnistaa omat kyvyt ja rajat toimia asiakkaan parhaaksi. vuorovaikutusosaamisessa korostuvat kohtaamisen taidot, hyvä esiintymistaito, kielitaito ja teknologiaosaaminen moninaisen viestinnän välineenä ja ennen kaikkea taito olla ihminen ihmiselle.