Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat

1. Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto

2. Onko Itämeren kala terveys-uhka? http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

3. Kotimaisen ja tuontikalan kulutus Suomessa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

4. Kalan kulutus Suomessa 2011 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

5. Edut Ravitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet) Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se) Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit, kehitys, raskauden riskit Korvaa kovia rasvoja Riskit Mikrobiologiset ongelmat (pilaantuu herkästi) Toksiinit (esim. botulismi, eräät levätoksiinit) Kemialliset riskit (esim. Hg, As, PCB, PCDD/F, organoklooripestisidit) Kalan edut ja riskit http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

6. Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet silakassa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

7. Mitä dioksiinit olivatkaan? • Hiilivetyjä, 12 hiiltä, 2 happea, 8 vetyä tai klooria • Kloorit nurkissa (2,3,7,8) estävät elimistöä pilkkomasta • Kestäviä ympäristössä, hitaasti elimistöstä poistuvia, rasvaliukoisina biokertyviä esim. plankton → kalat → hylkeet tai ihminen • Terveyshaittoja: kehityshäiriöt, syöpä, muita http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

8. Dioksiinien väheneminen rintamaidossaVäheneminen jatkunut samansuuntaisena v. 2007 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

9. Kalan ympäristömyrkyt ovat selkeä terveyshaitta http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

10. …mutta dioksiinit eivät ole suurin murhe http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

11. Mitä halutaan suojella?Arvio Länsi-Euroopan väestössä (lähes 400 milj.) syövän ja estettyjen sydänkuolemien muutoksesta (tapauksia/vuosi) Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta (mm. sydänkuolemat) -206 30900 Nykytila -154 23400 Kalansyönnin rajoitus 0 25000 30000 Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden teoriassa aiheuttamasta syövästä Tuomisto JT ym. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

12. Kehityshäiriöt ja tämänhetkinen dioksiinien riskinarviointi • Turvallisuusmarginaalit eivät kovin suuret, vaikutuksia mm. hampaiden kehitykseen mahdollisesti 1970-luvun pitoisuuksilla • Riskien vertailu suosii silti kalan käyttöä • Todennäköistä, että vaikutukset jo vähenemässä • Päästökontrolli on järkevämpi tapa hallita riskejä kuin tärkeiden ravintoaineiden kieltäminen http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

13. Pohdintoja • Itämeren kalan syönti on yleisesti ottaen terveellistä nykyisillä käyttömäärillä. • Mutta entä erityisryhmät: odottavat äidit, pienet lapset, suurkuluttajat? • Näitä asioita tarkastellaan THL:n hankkeessa, joka päättyy elokuussa. • Työ tehdään avoimena arviointina: • http://fi.opasnet.org/fi/Silakka http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

14. http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

15. Silakan kokonaissyönti maakunnittain http://fi.opasnet.org/fi/Silakan_hyöty-riskiarvio_/_raportti http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

16. Mitä vaikuttavat elimistöön? • Stimuloi ns. AH-reseptoria eli ”dioksiinireseptoria” • AH-reseptori on transkriptiotekijä, eli geenien ilmentymiseen vaikuttava valkuaisaine • AH-reseptorin stimulaatio vaikuttaa monien geenien ilmentymiseen • Tunnetuin vaikutus on myrkyllisiä vierasaineita pilkkovien entsyymien aktivointi, tyypillinen entsyymi nimeltään CYP1A1 • Näitä aktivoivat monet muut aineet, mm. savun ja noen syöpää aiheuttavat polyaromaattiset hiilivedyt kuten bentso(a)pyreeni http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

17. Uusia ajatuksia • AH-reseptori nykymuodossa on ainakin 400 miljoonaa vuotta vanha säätelytekijä • Yksi tehtävä on vierasaineiden pilkkomisen aktivoiminen, myrkylliset aineet hoidetaan pois elimistöstä • Siten ”normaali” AH-reseptorin aktivaatio hyödyllinen, ei haitallinen • Vuosia kiistelty dioksiinien syöpää aiheuttavista ominaisuuksista • Sekä eläinkokeissa että suurten työaltistusten jälkeen syöpäriski, mutta ei pienillä annoksilla http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

18. AH-reseptorin ”luonnollinen” aktivaatio • Monet kasvien aineet (erityisesti kaalikasvien mutta myös muiden vihannesten ja hedelmien flavonoidit ja muut aineet) stimuloivat AH-reseptoria • Hedelmät ja vihannekset erityisen terveellisiä ja syynä nähty mm. juuri nämä flavonoidit, jopa kokeita menossa niiden syöpää estävästä vaikutuksesta • Onko siis myös pieni määrä dioksiinia hyödyllinen eikä haitallinen, kun se aktivoi elimistön hävittämään vierasaineita?? • Tämäkin kyseenalaistaa dioksiinien pienen annoksen syöpävaarallisuuden http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

19. Pehmytkudossarkooman riski PCDD/F-pitoisuuden mukaan (95 % CI). Tuomisto JT et al. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

20. Kalastajatutkimus (Turunen ym. 2008) • 6410 kalastajaa, 4260 puolisoa • Kalan käyttö runsaampaa kuin perusväestöllä, sekä hyödylliset rasvahapot että dioksiinit kohonneet • Kokonaiskuolleisuus pienempi kuin perusväestöllä • Kalastajat 78% • Vaimot 84% • Sydänkuolleisuus vähäisempi • Kalastajat 73% • Vaimot 65% • Kalastajilla myös aivoinfarktien ja syövän määrät vähentyneet http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

21. Uutta kalasta ja hermoston kehityksestä • Dioksiineihin liittyy kehityshäiriöiden riski, mutta: • Monityydyttymättömät rasvahapot (EPA, DHA, etenkin DHA) välttämättömiä hermoston kehitykselle • Raskauden aikana ja äidinmaidosta; riippuu suurelta osin äidin kalan käytöstä • Vakavassa puutostilassa mm. huono näkökyky • 14541 lapsen tutkimus (Hibbeln 2007) osoitti alle 340 g kalan viikkosaannin liittyvän heikompaan hermoston kehitykseen kuin yli 340 g (mm. IQ) http://fi.opasnet.org/fi/Silakka