Kristine From, KT, JY Kristiina.from(at)pp.inet.fi;kfrom(at)jyu.fi

1. ”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa”-substantiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympäristöissään Kristine From, KT, JY Kristiina.from(at)pp.inet.fi;kfrom(at)jyu.fi Kristine From 100610

2. Lähtökohtana kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyön tutkiminen • Arki tutkimuksen lähtökohtana • Tehtävänä tutkia yhden tapauksen kautta erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyötä lapsen arjessa toimintaympäristössä • Yhteistyössä apuvälineenä käytetään Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelmaa, VARSUA Kristine From 100610

3. Tutkimuksen kohteena kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyö • Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa toimivilla ammattilaisilla ja vanhemmilla erilaisia merkityksiä lapsen toiminnalle ja osallistumiselle toimintaympäristöissään • Ammattilaisten ja vanhempien yhteistyössä merkitykset ja toimintakäytännöt muodostuvat sosiaalisesti • Mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään? • Vai miksi tehdään, mitä tehdään ja miten tehdään? Kristine From 100610

4. Yksilöllistämistä lapsiryhmässä? ” Että jotenki tuntuu siinä, että ku niinku Matti on siinä mukana näin ja lapsi lasten joukossa niinku, mutta kuitenki siinä niinku korostuu kuitenki korostuu yksilöterapia niinku enempi” ( lh, haastattelu) Kristine From 100610

5. Aineisto ja aineiston analysointi • Aineisto vuosilta 2001-2003 • aineistona vanhempien sekä ammattilaisten haastattelut, tiimien keskustelut (vktiimi, varsu-tiimi,vk-terapeutit, tuku-tiimi), havainnointiaineistoa, kirjallisia dokumentteja, videoaineistoa Kristine From 100610

6. Tutkimuksen prosessia • Tutkimuksen kohteena “ilmiö” • Grounded theory -lähestymistavan soveltaminen tutkimusprosessissa keskeistä • lähestymistapa avaamassa ilmiötä sosiaalisena prosessina • Aineistolähtöisyys mahdollistamassa esitiedon ylityksiä • Gt:n jatkuvan vertailun avulla ilmiön moninäkökulmaisuus • Miten eri tekijät niveltyvät toisiinsa • Ilmiön dynaamisuus osaksi prosessia Kristine From 100610

7. Lähtökohtana arjen ydinilmaisut • ”…on siinä semmonen ristiriita, että ei lapsi saa sitte niinku rauhassa leikkiä... Että kyllähän tuon ikänen lapsi jo vastustaa joskus, että sitäki, että kun koko ajan tehään jotakin…jotakin paikkaa venytetään tai...Tietenki siinä voi leikkiä sitte samalla, mutta että ihan niinku, että koko päivä on niin ohjelmoitu sitte. • ”...ku Matti ja taas nää muutama poika…ja aikuisen siihen tarvii ilman muuta ohjaamaan, että millä lailla Matille pystyis tämän. Matti lähti sitten mukkaan, mutta aikuinen siinä piti olla koko ajan.” Kristine From 100610

8. Edeltävät tekijät Toiminta ja osallistuminen kontekstissaan Toiminnan ja osallistumisen seuraukset Vuorovaikutuksen strategiat Erityistä tukea tarvitseva lapsi toimijana ja osallistujana – dynaaminen prosessi Kristine From 100610

9. Miten ja millaista toimintaa ja osallistumista • Toimintaa ja osallistumista edeltävät yksilölliset tekijät, lapsiryhmään liittyvät tekijät sekä ammattilaisten ja vanhempien yhteistyötekijät • Toiminta ja osallistuminen on sidoksissa kontekstiin ja sen ominaisuuksiin • Toimintaa ja osallistumista näyttäytyy ydinvuorovaikutuksena avaintoiminnoissa • Toiminnan ja osallistumisen toteutumisessa vuorovaikutuksen ohjaamisen strategiat nousevat esille • Tuloksina hahmottuu kolme erityistä tukea tarvitsevan lapsen toimijan ja osallistujan kuvaa • lapsi toimijana • lapsi toimijana ja osallistujana • lapsi -osallistujana Kristine From 100610

10. Toimijan ja osallistujan kuvat tarkastelussa • Erilaisten lapsen toimijan ja osallistujan kuvien kautta hahmottuvat toimintaa ja osallistumista mahdollistavat, edistävät ja rajoittavat kriittiset tekijät • Ydinilmaisuista muodostetut aineistolähtöiset käsitteet kuvaavat toiminnallista osallistumista mahdollistavia, edistäviä ja rajoittavia tekijöitä • mielekkyysvetoisuus, toimintavälinevetoisuus • venytysvalmius, osahoitoisuus Kristine From 100610

11. Substantiivisesta teoriasta käytäntöön • Tuloksena väitöstutkimuksesta substantiivinen teoria ja monitasoinen malli erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympäristöissään (From 2010) • Mallissa avautuvat erityistä tukea tarvitsevan lapsen toimintaan ja osallistumiseen liittyvien tekijöiden moninaiset suhteet Kristine From 100610

12. Toiminnallisen osallistumisen tarkastelussa keskiössä on lapsi • Minkälainen toimija ja osallistuja lapsi on ? • Onko lapsi toimijana, mutta ei osallistujana ? • Onko lapsi osallistujana, joka ei aktiivisesti toimi ? • Onko lapsi toiminnallinen osallistuja • Mikä mahdollistaa, edistää tai rajoittaa toiminnallista osallistumista ? • Millaisia vuorovaikutuksen strategioita on käytössä toiminnallisen osallistumisen mahdollistamiseksi ja edistämiseksi ? • Millaisia tekijöitä vaikuttaa toiminnallisen osallistumisen taustalla ? • Suunnitelmatason, palvelujärjestelmän tason ja paradigmatason tekijät liittyvät toiminnallisen osallistumisen mahdollistumiseen, edistymiseen ja rajoittumiseen Kristine From 100610

13. Johtopäätöksiä • toiminnallisessa osallistumisessa keskeisiä ovat ammattilaisten ja vanhempien jaetut merkitykset • Toiminnallisen osallistumisen rakennetta mallintamalla voidaan hahmottaa keskeisiä tekijöitä toiminnallisen osallistumisen mahdollistamiseksi ja edistämiseksi Kristine From 100610

14. Teoreettista keskustelua • Teoreettisessa keskustelussa avautuu teemoja tutkimuksen tulosten peilautuessa eri näkökulmien kautta • Teoreettinen keskustelu haastaa kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyön sisältöjä, rakenteita, merkityksiä ja toimintakäytäntöjä • Lapsi- ja oppimiskäsitykset tarkasteluun • Merkitykset ja toimintakäytännöt tarkasteluun • Vaikutukset arviointiin, suunnitteluun ja toimintatapoihin kasvatuksessa, opetuksessa ja kuntoutuksessa (mm. Emanuelsson 2001, Ainscow, Farrell & Tweddle 2000) Kristine From 100610

15. Tutkimuksen, teorian ja käytännön vuoropuhelu • Onko teorialla ja tutkimuksella elävää yhteyttä käytäntöön ? • Oppivien organisaatioiden kehittyminen • Gt-tutkimuksen hyödynnettävyyttä mitataan ”käytännössä” • Teoreettisen mallin kehittäminen apuvälineeksi kasvatuksen/opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen • Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyön tarkastelua eri tasoilla: toimijatasolla, organisaatiotasolla sekä palvelujärjestelmätasolla • Jaetuista arvioista jaettuihin toimintakäytäntöihin Kristine From 100610

16. Tieteenalojen rajapinnalla vuoropuhelussa ? • Vahvistetaanko tieteenalakohtaisia paradigmoja vai pyritäänkö moniääniseen keskusteluun, jossa eri käsitykset tulevat kuulluiksi • Vastakohtaisuuksista vuoropuheluun: • biopsykososiaalinen paradigma ja ICF-viitekehys (Autti-Rämö 2008, Järvikoski & Karjalainen 2008) vahvistavat ympäristön ja yksilön osallistumisen näkökulmaa • kontekstuaalinen ajattelu (Hujala 2002) vahvistaa toimintaympäristöjen huomiointia • sosiokulttuurinen näkökulma vahvistaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistumisen roolia (Flem, Moen & Gudmundsdottir 2004) • Paradigmojen lähestyminen ajallinen haaste ja mahdollisuus • Monitieteisen ammattilaisten ja perheiden välisen yhteistyön kehittyminen kasvatuksessa ja kuntoutuksessa Kristine From 100610

17. Toiminnallisesti osallistuen mahdollisuus inklusiiviseen yhteiskuntaan • Kasvatuksen, kuntoutuksen ja opetuksen vuorovaikutuksella yksilön optimaaliseen toimintaan ja osallistumiseen toimintaympäristöissään (vrt. Murto 2007) • Toiminnallinen osallistuminen yhteiskunnallisessa keskustelussa • yksilöiden ääni ja toiminnallisen osallistumisen merkityksellisyys tasavertaisesti kuulluksi Kristine From 100610

18. Hyötyä kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyöhön Hyöty lasten hyvinvoinnin lisääntymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä Sosiaalinen pääoma kaikkien lasten perusoikeudeksi Yhteistä laatua sekä vaikuttavuutta kasvatuksessa ja kuntoutuksessa sekä opetuksessa Kristine From 100610 18