lastenpsykiatrin n k kulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 99

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen - PowerPoint PPT Presentation


  • 247 Views
  • Uploaded on

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Hanna Raaska Lastenpsykiatrian erikoislääkäri 2.11.2010. yleistä. Ensin kyky kahdenkeskiseen suhteeseen aikuisen kanssa Asteittainen kehitys Yhteys mielikuvalliseen kyvykkyyteen (lapsella leikki)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen' - chuong


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
lastenpsykiatrin n k kulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

Hanna Raaska

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri

2.11.2010

yleist
yleistä
  • Ensin kyky kahdenkeskiseen suhteeseen aikuisen kanssa
  • Asteittainen kehitys
  • Yhteys mielikuvalliseen kyvykkyyteen (lapsella leikki)
  • < 3v ei kykene pitämään pitkiä aikoja hoivaajaa mielessään ilman tukea
  • Päivähoitojärjestelmän haasteet!
sosiaaliset prosessit
Sosiaaliset prosessit
  • vuorovaikutuskäyttäytyminen
  • Ajatukset ja tunteet, joita koemme suhteessa toisiin ihmisiin
  • Käsitykset toisten sosiaalisista vihjeistä ja käyttäytymisestä

De Haan and Gunnar, 2009

aivotasolla
aivotasolla
  • Toisiinsa yhteydessä olevat aivokuoren rakenteet ja aivokuoren alaiset rakenteet (hermoverkot)
sosiaaliset prosessit sis lt v t
Sosiaaliset prosessit sisältävät
  • Mielen teoria
  • Empatia
  • Motivaatio (ohjaa)
mielen teoria
Mielen teoria
  • Kyky ymmärtää, että toisella ihmisellä on itsestä erillinen mielentila, joka selittää ja ennustaa myös käytöstä
empatia
empatia
  • Kyky jakaa tunnetila toisen kanssa

Sutton, 1999

slide9

Perintötekijöiden ja ympäristön vuorovaikutus

Häiriö jommassakummassa voi johtaa häiriökehitykseen

Usein päällekkäiset vaikutukset

Psyykkisten toimintojen monimuotoisuus!

hermosto
Hermosto
  • vastasyntyneellä biljoonia neuroneita, keskushermoston rakentuminen geneettisesti säädeltyä
  • toimivien hermoverkkojen järjestäytyminen on käytöstä riippuvaista
  • ens. 6 kk:n aikana hermosolujen väliset yhteydet lisääntyvät, sitten käyttämättömät tippuvat pois
perint tekij t
Perintötekijät
  • Ihmisellä n 25 000 geeniä
  • Geenit ohjaavat valkuaisaineiden eli proteiinien tuotantoa
  • Proteiineja mm. välittäjäaineet, entsyymit, reseptorit
  • Geenien aktivoituminen:

geeni-geeni –vuorovaikutus

geeni-ympäristö -vuorovaikutus

slide12

Neuroplastisiteetti = aivojen kyky muuttaa rakennettaan vasteena ympäristölle ja kokemuksille

varhainen vuorovaikutus
Varhainen vuorovaikutus
  • Katse, ilmeet, kosketus, äänensävy
  • Mikrotapahtumia, jotka joko houkuttavat vuorovaikutukseen tai etäännyttävät
  • Vanhemman omat hoivakokemukset: valtaosalle luonnostaan
s tely varhaisessa vuorovaikutuksessa
Säätely varhaisessa vuorovaikutuksessa
  • Vanhempi rytmittää vuorovaikutusta omalla virittyneisyydellään: ymmärretään lapsen tarpeet ja tunnetila, virittäydytään siihen ja vahvistetaan tai vaimennetaan tunnetilaa
  • Virhe-esityksiä vauvan viritystilaan nähden: autetaan tunnetilaa nousemaan tai laskemaan vuorovaikutuksessa vanhemman tunnetilan mukana
jaettu huomio
Jaettu huomio
  • Samansuuntaisia reaktioita molempien hermostoissa
  • Toistuvat assosiaatiot ärsykkeiden ja vanhemman sekä omien tunnereaktioiden välillä johtaa tunteiden tunnistamiseen ja toisen mielentilan ymmärtämiseen
sensitiivinen vanhemmuus
Sensitiivinen vanhemmuus
  • Turvallinen kiintymyssuhdekehitys yhteydessä vanhemman sensitiivisyyteen
sensitiivinen vanhempi
Sensitiivinen vanhempi
  • Havaitsee lapsen tarveviestit
  • Vastaa lapsen tarpeisiin
  • Välissä tulkinta (omat hoivakokemukset)
edellytys reflektiivisyys
Edellytys: reflektiivisyys
  • Kyky ymmärtää mielentiloja
  • Aktiivisesti etsii ymmärrystä lapsen mielentiloihin ja
  • käytöksen takana oleviin mielentiloihin
  • Mielentilojen kehityksellinen ymmärtäminen
slide19

Lapsen kipeä psyykkinen kokemus voi tulla siedettäväksi vain jos huoltajalla on kyky nähdä kivuliaat tunteet tai mieleen tunkevat, häiritsevät ajatukset mielentiloina eikä konkreettisina realiteetteina.

  • mahdollisuus tunteiden muovaamiseen ja muutokseen ajan myötä.
slide21
Tarkoitus varmistaa elossa säilyminen, välttämätön mutta ei yksin riittävä
  • Hoivaajan ja lapsen välinen voimakas, spesifinen tunneside, läheisyys!
  • kiintymyssuhdemallit muodostuvat ensimmäisten 12-22 kuukausien aikana, biologinen pohja aivojen muovautuvuudessa
slide22
Erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään, tasapainottavat toisiaan
  • Kiintymyssuhteet myös muihin
  • lapsi tarvitsee ennakoitavan ympäristön ja vähintään yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen
  • Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka sietävät kielteisiäkin tunteita eivätkä rankaise niiden ilmaisemisesta: tunnesäätely
turvapes
turvapesä
  • Huoltaja turvapesä, joka mahdollistaa ympäristön tutkimisen mahdollisen vaaran uhasta huolimatta
  • Turvallisesti kiinnittynyt lapsi voi tutkia ympäröivää maailmaa luottaen että hädän tullen on olemassa joku, joka suojelee
sis istetty kiintymysmalli
>>Sisäistetty kiintymysmalli
  • Lapsi reagoi uhkaan ja haasteisiin sisäistetyn mallin mukaisesti
  • Missä määrin lapsi pystyy turvautumaan hoivaajan tukeen ja lohdutukseen selviytymiskeinona, erityisesti stressitilanteissa

Main et al.,1985; Bretherton, 1995; Kobak et al., 2005

slide25

Kokemus toistuessaan yleistyy koskemaan kaikkia ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita

  • Muodostaa perustan yleistyneelle käsitykselle itsestä rakkauden ja huolenpidon arvoisena persoonana ja
  • Toisista ihmisistä saatavillaolevina ja vastaanottavina

Cassidy, 1988; Sroufe et al, 2005

sosiaalisen kehityksen perusta
>>sosiaalisen kehityksen perusta
  • Perusta varhaisissa kiintymyssuhteissa, joiden pohjalta muodostuu sisäinen malli, ennakko-odotus myöhempiä ihmissuhteita kohtaan. Muovautuvuus!
  • Edellytyksenä myös riittävä kapasiteetti vastavuoroisuuteen, mielen teoria (vrt esim autismi)
sosiaalisessa kehityksess my s mm
Sosiaalisessa kehityksessä myös mm.
  • Muut ja myöhemmät tärkeät ihmissuhteet
  • Temperamenttierot
  • Myöhemmät kokemukset
  • Leikki ja kaverisuhteet leikki-ikäisellä
  • Kaveriverkostot, lähimmät ystävät, rakkaussuhteet myöhemmin
turvallinen kiintymyssuhde
Turvallinen kiintymyssuhde

Toistuva kokemus huoltajasta joka on saatavilla, kun tukea ja läheisyyttä tarvitaan

  • Tunteet ja niiden näyttäminen lähentävät hoivaajaan
  • Lapsen maailma ennakoitava, toistuva Jatkuvuuden kokemus
  • Kokemus tuntuu hyvältä >kannattaa kertoa tuntemuksistaan
  • lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä älyä että tunnetta
erotilanteessa lapsi
erotilanteessa lapsi
  • itkee äidin perään
  • Kuitenkin hyväksyy myös vieraan lohdutuksen
  • menee äitiä vastaan, haluaa syliin, voi vähän protestoida
  • Selviää melko nopeasti kokemuksesta
v lttelev kiintymyssuhde
Välttelevä kiintymyssuhde
  • Viestit avun ja läheisyyden tarpeesta ohitetaan tai torjutaan
  • eivät johda apuun > viestien tukahdutus
  • lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemisen
  • asiallinen, rationaalinen, ”reipas”
  • tarve miellyttää; omat tunteet ja tarpeet taka-alalla
  • lievänä normatiivinen
erotilanteessa lapsi1
erotilanteessa lapsi
  • ei itke äidin lähdettyä
  • leikin taso laskee, muuttuu yksitoikkoiseksi
  • Lapsi ei viestitä vanhemmalle stressitilastaan
  • ilahtuu äidin tultua, ei mene vastaan
riskej lapsuudessa
riskejä lapsuudessa
  • estyneisyys, korostunut valppaus
  • kontaktista vetäytyminen, passiivisuus
  • ylisuoriutuminen; kohtuuton vaatimustaso
  • liiallista toisista huolehtimista
  • sosiaalisen ja emotionaalisen reviirin puute
  • tekopirteys
  • depressio
ristiriitainen kiintymyssuhde
Ristiriitainen kiintymyssuhde
  • Viesteihin avun ja läheisyyden tarpeesta välillä vastataan, välillä ei
  • hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeasti ennakoitavissa
  • Paras tapa hoivaajan huomion herättämiseksi intensiivinen tunteiden ilmaisu: provokatiivista käytöstä, raivokohtaus tai regressiivinen, manipulatiivinen vetoaminen
  • Lievänä normatiivinen
erotilanteessa
erotilanteessa
  • voimakas itku, ehkä raivokohtaus äidin lähdettyä
  • voi rauhoittua vieraan seurassa ”liian” nopeasti tai ei ollenkaan
  • kiukuttelee äidille, ei ole hyvä olla lähellä mutta ei kaukanakaan
  • Äidin vaikeus kestää lapsen tunnepurkauksia
riskej lapsuudessa1
riskejä lapsuudessa
  • tunnevaltaisuus, provokatiivisuus
  • levottomuus, tarkkaavuuden häiriöt
  • käytöshäiriöt
  • pelkoja; psykosomaattisia oireita
  • kaveripulmat
  • uhri-kiusaajapareja
disorganisoitunut kiintymyssuhde
Disorganisoitunut kiintymyssuhde
  • hoivaaja on ollut joko pelokas tai uhkaava
  • enempää välttelevä kuin ristiriitainenkaan strategia ei ole tuottanut turvallisuutta
  • voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta, kuitenkin outoa käytöstä, jähmettymistä, irvistyksiä, pään hakkaamista ym.
  • lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja käsittelemättömiä menetyksiä
disorgansoitunut kiintymyssuhde erotilanteessa
disorgansoitunut kiintymyssuhde erotilanteessa
  • lapselta puuttuu havaittavat päämäärät, tavoitteet tai tutkiminen
  • täysin päinvastaista käyttäytymistä peräkkäin tai samanaikaisesti
  • Väärin suunnattuja, epätäydellisiä ja keskeytyneitä liikkeitä, stereotypioita, outoja asentoja, jäätymistä, jähmettymistä
psykopatologinen tila
Psykopatologinen tila
  • Tunteiden säätelyn jäsentymättömyys
  • Dissosiatiiviset prosessit, jotka estävät tekojen tiedostamista (myös väkivalta)
insecure other
”insecure/other”
  • Romanian adoptiolapset
  • Epänormaalia käytöstä, tunneilmaisun poikkeavuus
  • Tunteiden säätelyn ja sovittamisen puute
  • Yksinkertaista, hyperaktiivista ja organisoitumatonta käytöstä

Rutter et al. 2009

reaktiivinen kiintymyssuhdeh iri kaksi alatyyppi
Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö/ Kaksi alatyyppiä
  • Estynyt
  • Estoton
  • Osittain päällekkäiset oirekuvat, ei voi ehdottomasti erottaa
slide41

Alku ennen 5 v ikää

  • Syntyy huomattavan riittämättömän hoivan ja huolehtimisen seurauksena
  • Kaikille hyväksikäytetyille tai laiminlyödyille lapsille ei kehity tätä häiriötä
huoltajan kanssa
Huoltajan kanssa
  • Vaikeudet esiin erityisesti lähimmissä ihmissuhteissa
  • Oireet selvimmät ero- ja jälleennäkemistilanteissa
estynyt alatyyppi
Estynyt alatyyppi
  • Sosiaaliset vasteet ristiriitaisia
  • Tunnehäiriö: välinpitämättömyys, vetäytyminen, aggressiivinen vaste ahdistukselle, pelokkuus, varuillaan olo
  • Huoltajan lähestyminen ristiriitaista, vastustelevaa
estoton alatyyppi
Estoton alatyyppi
  • Jäsentymättömiä ja estottomia kiintymyksen osoituksia, umpimähkäistä ystävällisyyttä ketä tahansa kohtaan
  • Yleisesti takertuva käytös varhaislapsuudessa
slide45

Lapsi lähtee estottomasti vieraiden mukaan

  • Ei osaa tehdä eroa tuttujen ja vieraiden aikuisten välillä
  • Vaaran hetkellä ei turvaudu vanhempiin
  • Normatiivisen ujouden ja arkuuden puutetta suhteessa uusiin aikuisiin
slide46

Ihmissuhteiden pinnallisuus

  • Vanhemmat kokevat ettei saa aitoa yhteyttä
  • Tunteiden ilmaisun epäaitous
  • Myöhemmin pulmat myös kaverisuhteissa
slide48
Etiologiassa perinnöllisten tekijöiden osuus merkittävä
  • Oireiden taustalla tyypillinen aivojen toimintahäiriö /toimintatapa
neuropsykiatrisia h iri it lapsilla mm
Neuropsykiatrisia häiriöitä lapsillamm.
  • Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö(ADHD, ADD)
  • Autismispektrin häiriöt
  • Touretten oireyhtymä
piirteiden jatkumo
Piirteiden jatkumo
  • Piirteitä terveessä väestössä
  • Vaikeusasteen erot
  • Piirteet haavoittuvuutena
  • Piirteet myös vahvuuksina
neuropsykiatriset piirteet
Neuropsykiatriset piirteet
  • Piirteiden päällekkäisyys
  • Joskus jotkut piirteet hyvinkin vaikeina ilman että kaikki diagnostiset kriteerit täyttyy
  • Altistavat erilaisille tunne-elämän vaikeuksille ja erityisesti sosiaalisille vaikeuksille
varhaislapsuudessa
varhaislapsuudessa
  • Usein ens ikävuosi normaali kehitys
  • Voi olla esim poikkeavaa katsekontaktia, vastavuoroisuuden ja jaetun huomion puutetta
  • Usein poikkeava motorinen ja/tai kielellinen kehitys
  • Vilkkaus, haastavuus
aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden h iri
Aktiivisuuden- ja tarkkaavaisuuden häiriö
  • Vaikeus keskittyä, ei näytä kuuntelevan
  • Impulsiiviset teot
  • Jatkuva liike
  • Vaikeus asettua kontaktiin, pysyä kontaktissa
sosiaaliset vaikeudet
Sosiaaliset vaikeudet
  • Tunne-elämän kehitys viiveistä
  • Vaikeuksia toverisuhteissa heikompien sosiaalisten kykyjen tähden
  • Toisten keskeyttäminen, tunkeilevuus
  • Pettymykset ja epäonnistumiset purkautuvat herkästi raivokohtauksina
  • haastava kasvatettava: lapsen vaikeus rauhoittaa ja hallita itseään– aikuisen turhautuminen, konfliktit– lapsi etääntyy, häiriökäytös
noidankeh
noidankehä
  • Tarkkaavuushäiriö riski myönteisen kiintymyssuhteen ja turvallisen vanhemmuuden kehittymiselle
  • Toisaalta toisinaan varhaislapsuuden kaoottinen ja traumaattinen kasvuympäristö sekä kiintymyssuhteen häiriö ovat yhteydessä ADHD-oireiden kehittymiseen
slide58
Tahdotonta, nopeaa, toistuvaa ja rytmitöntä stereotyyppistä motorista liikettä tai ääntelyä
  • tahdonalaisesti tukahdutettavissa joksikin aikaa
  • Stressi pahentaa, katoavat nukkuessa
tyypillisi nykin oireita
Tyypillisiä nykinäoireita
  • Silmien räpyttely, niskan nykiminen, olkapäiden kohauttelu, kasvojen vääntely, huulien nuoleskelu, irvistäminen
  • Rykiminen, kurkun karauttelu, niiskuttaminen, viheltely, haukkuminen, sylkeminen
  • Itsensä lyöminen, hyppiminen, nilkuttaminen
  • Tiettyjen sanojen toistelu, sosiaalisesti paheksuttavien sanojen käyttö, omien äänien ja sanojen toistelu
slide60

Osa hankalia sosiaalisissa tilanteissa

  • Voi liittyä hankala impulsiivisuus tai pakko-oireisuus
  • Monimuotoiset tai äänelliset oireet: huudahdukset, rivoudet
  • Erotusdiagnoosi haastava; usein pidetään käytöshäiriöisinä, vaikka toiminta tahatonta
autistinen triadi
autistinen triadi
  • Ennen 3 v ikää ilmenevä poikkeava kehitys
  • 1. sosiaalinen taidottomuus
  • 2. puheen ymmärtäminen ja tuotto sosiaalisessa kommunikaatiossa
  • 3. Kapea-alainen, kertautuva käyttäytyminen, rituaalit
1 laadullisia poikkeavuuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
1. Laadullisia poikkeavuuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
  • katsekontaktin, kasvojen ilmeiden, vartalon asennon ja liikkeiden poikkeava käyttö sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
  • Vaikeus luoda samanikäisiä, kehitystasoa vastaavia kaverisuhteita, joissa molemminpuoleista harrastusten, toimintojen ja tunteiden jakamista
slide64
vastavuoroisuuden puute: heikentynyt tai poikkeava reaktio toisen tunteille
  • Puute käytöksen soveltamisessa sosiaalisen ympäristön mukaan
  • Ei spontaanisti hae mahdollisuuksia jakaa iloa, harrastuksia tai saavutuksia toisten kanssa
2 laadullisia poikkeavuuksia kommunikaatiossa
2. Laadullisia poikkeavuuksia kommunikaatiossa
  • Puhutun kielen viivästymä tai puheen täydellinen puuttuminen
  • Ei yritystä korvata puute vaihtoehtoisilla viestintätavoilla kuten eleillä tai matkimisella
  • vaikeudet kyvyssä aloittaa tai ylläpitää vastavuoroista keskustelua toisten kanssa (kielelliset taidot voivat olla riittävät)
slide66
Kaavamainen ja toistava kielenkäyttö tai omintakeisten sanojen ja sanamuotojen käyttö
  • Kehitystasoon nähden sopivien spontaanien kuvitteluleikkien ja sosiaalisten jäljittelyleikkien puuttuminen
3 rajoittuneet toistavat kaavamaiset k yt stavat kiinnostukset ja toiminnot
3. Rajoittuneet, toistavat, kaavamaiset käytöstavat, kiinnostukset ja toiminnot
  • Kaiken kattava syventyminen sisällöltään poikkeavaan kaavamaiseen ja rajoittuneeseen mielenkiinnon kohteeseen (viemärit, hanat)
  • Tai sisällöltään tavalliseen mutta voimakkuudeltaan ja luonteeltaan poikkeavaan mielenkiinnon kohteeseen (avaruus, dinot)
slide68
ei-tarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja pakonomaisia rituaaleja
  • Kaavamaisia ja toistavia motorisia maneereja esim käden tai sormien vääntelyä tai koko vartalon liikkeitä
  • syventyminen lelujen osatekijöihin (tuoksu, pintamateriaali, ääni, värinä) ; lelujen käyttötarkoitus ei tärkeää
aspergerin oireyhtym
Aspergerin oireyhtymä
  • sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia kuten autismissa
  • Mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuutta, kaavamaista toistavuutta
aspergerin oireyhtym1
Aspergerin oireyhtymä
  • Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia
  • erityistaidot
  • Rajoittuneita toistavia ja kaavamaisia käytösmalleja ja mielenkiinnon kohteita tai toimintoja
slide72

Aikuisten tehtävä on huolehtia, ettei lapsi joudu itselleen (kehitystasolleen) ylivoimaisiin tilanteisiin

  • Vaatimustason asettaminen lapsen todellisen kyvyn mukaan –aina ei ikätasolla
  • Myös mukavat tapahtumat voivat olla ylivoimaisia
  • Vaatimustason asettamiseen ei standardia; yksilöllisyys
auta lasta onnistumaan
Auta lasta onnistumaan
  • Suunnittele arki toimivaksi; ei ylivoimaisia tilanteita
  • Onnistumisen kokemukset sosiaalisissa suhteissa
  • Sosiaaliset haasteet sen mukaan mihin lapsi kykenee, ei iän mukaan
p iv hoidon haasteita
Päivähoidon haasteita
  • Vanhemman pitäminen mielessä, yhteistyö vanhemman kanssa
  • Hoivahetket, jaettu tunnetila pienen lapsen tarve
  • Lapsen mielentilan ymmärtäminen
  • Lapsen viestien tulkinta ja vastaaminen ryhmätilanteissa
  • Siirtymäobjektit apuna
yhteisty vanhempien kanssa
Yhteistyö vanhempien kanssa
  • Autetaan pitämään vanhemmat mielessä
  • Tutun hoitajan avulla lapsi pystyy paremmin pitämään vanhemman mielessä; hoitaja vanhemman ”edustaja”
  • Lapsen yksilöllisyys
  • Yhdessä jaettu toimintatapa
tuki kiintymyssuhdemallien mukaan
Tuki kiintymyssuhdemallien mukaan
  • Kiintymyssuhdestrategiat ovat aina sopeutumisyrityksiä: kun löydetään strategia ja ymmärretään, millaisia vaaroja vastaan se on rakennettu, voidaan tilannetta alkaa korjata mielekkäästi
  • Lapsi kertoo käytöksellään mitä on kokenut, mutta kertoo myös mistä on jäänyt paitsi: hiljaiset viestit
v lttelev lapsi
Välttelevä lapsi
  • Kokemus ettei saa apua vaikka pyytää
  • Tartutaan hiljaisiinkin avunpyyntöihin; viesti kukaan ei pärjää yksin!
  • kosketus tunteisiin on heikko  rohkaistaan tunneilmaisua
  • Lapselle viesti: tunteiden ilmaisu kannattaa
  • Turvallinen yllätyksellisyys
  • Joskus sanat ovat uhkaavia: musiikki, kuvan tekeminen, roolileikit ym. voivat olla hyödyllisiä
ristiriitainen lapsi
Ristiriitainen lapsi
  • tunteita on vaikea kontrolloida  strukturoidaan, jäsennetään, selkeys ja johdonmukaisuus
  • Ennustettavuuden viesti lapselle: minä pidän huolen että asiat hoituu
  • >turvallisuus
  • Haaste vaihtuvat aikuiset: yhteinen toimintatapa
disorganisoitunut lapsi
Disorganisoitunut lapsi
  • Trauma ihmissuhdealueella, vaikeimmat kokemukset siinä
  • Yhteyden luominen, houkuttaminen
  • Turvallisuus ennakoitavuuden kautta
tuen n k kulma reaktiivinen kiintymyssuhdeh iri
tuen näkökulma/reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö
  • emotionaalisesti saatavillaoleva aikuinen
  • yhteyden katkeamisen lapsen kanssa loukkaavaa > viha tai ahdistus >Kurinpidolliset keinot liiankin ankaria> lapsen kiintymyskäytöksen huonontuminen edelleen
  • Jaetut aidot tunnekokemukset
yhteyden katkeaminen
Yhteyden katkeaminen
  • Katkokset kuuluvat kehitykseen
  • Yhteyden rakentaminen uudelleen
slide83

Yhteyden löytyminen yrittämällä ymmärtää tilannetta

  • Itse tekoa ei tarvitse hyväksyä
  • Yhteyden korjaaminen säätelyikkunan piirissä
  • Yksin jättäminen ei ole ratkaisu
kiintymyssuhteen tukeminen
Kiintymyssuhteen tukeminen
  • 40–50% autismikirjon lapsista ja heidän vanhempansa pystyvät muodostamaan turvallisen kiintymyssuhteen
  • Käyttääkö vanhempaa turvapesänä
autistisen lapsen turvallinen kiintymyssuhde
Autistisen lapsen turvallinen kiintymyssuhde
  • Parempi vastavuoroinen kehollinen kommunikointi
  • vuorovaikutuksellinen ongelmanratkaisukyky
  • mielikuvallinen ajattelukyky, symbolinen leikki ja verbaalinen kommunikointi
  • Sekä myöhemmät kaverisuhteet

Seskin et al., 2010; Bauminger, 2010

tuki neuropsykiatriset h iri t1
Tuki /neuropsykiatriset häiriöt
  • Yhteistyö vanhempien kanssa; autetaan pitämään vanhempaa mielessä. Konkretia.
  • samansuuntainen toimintatapa
  • Viestien välitys; lapsen kyky kertoa usein puutteellinen
  • Sosiaalisten tilanteiden opettaminen, mallintaminen, harjoittelu
leikin tukeminen
Leikin tukeminen
  • Lapselle leikki tärkeä sosiaalinen tilanne
  • Mielikuvallisen ajattelun tukeminen leikin avulla> yhteys sosiaaliseen kehitykseen
  • Leikki usein kaoottista tai riviin järjestämistä, yksityiskohtiin takertumista
  • Autetaan sopiviin ryhmiin
  • Autetaan myös toisia lapsia hyväksymään erilaisuutta
tunteiden sanoittaminen
Tunteiden sanoittaminen
  • Tunteiden tunnistamisen vaikeus
  • Auttaa lasta saamaan kiinni tunnetilastaan
  • Tunteiden tunnistamisen yhteys sosiaaliseen kehitykseen
  • Sanotaan ääneen miltä näyttää itsestä; ei määritellä lasta
  • Joskus hankalaa tunnetta helpompi käsitellä toisen tunnetilana (minä lapsena, yksi lapsi…)
sosiaalisten tilanteiden mallittaminen
Sosiaalisten tilanteiden mallittaminen
  • Konkreettista apua lapselle sosiaalisiin tilanteisiin; sanat, tekeminen
  • Yhdessä tekeminen, harjoittelu
  • Tarvittaessa jälkeenpäin läpikäyminen piirtämällä, leikkimällä, puhumalla
herk sti kuormittuvat lapset
Herkästi kuormittuvat lapset
  • Aistien herkkyys
  • Tilanteiden haastavuus (mm. sosiaalinen havaitseminen, tarkkaavuuden säätely, kielelliset vaikeudet, kehitysviiveet)
  • Mahdollisuus rauhoittua ennakoiden eri aistikanavia käyttäen
  • Ryhmätilanteiden rakenne ja koko
  • syömishetket, siirtymät
ennakointi ja strukturointi
Ennakointi ja strukturointi
  • Erityisesti siirtymätilanteet
  • Ennakoiden tulevaa, antaa lapselle aikaa siirtyä mielessään seuraavaan
  • Strukturointi antaa lapselle turvallisuudentunteen: maailma on hallittavissa
  • Arjen tilanteiden ennakoitavuus, mutta myös joustavuus (sensitiivisyys)
kommunikoinnin tuki
Kommunikoinnin tuki
  • Kuva apuna : Sama viesti monta eri aistikanavaa pitkin
  • Lapsi toistaa mitä aikuinen sanoi: säätelyikkunassa! Sensitiivisyys!
rajat
rajat
  • Ensimmäisen ikävuoden jälkeen kasvatuksellisen näkökulman merkitys lisääntyy
  • Mahdollistaa lapselle turvallisen tutkimisen
  • Ulospäin suuntautuva psyykkinen oireilu vähäisempää jos selkeät rajat
  • Turvallisuudentunne: tilanne aikuisen hallinnassa

Van Zeijl et al., 2006

karkea kuri
Karkea kuri
  • Pakottava, fyysinen ja epäjohdonmukainen kasvatus
  • Lisää ulospäin suuntautunutta oireilua
  • Kokemus osoittanut positiivisen palkitsemisen tehokkuuden

Colder et al, 1997

sensitiivinen kasvatus
Sensitiivinen kasvatus
  • Aikuisjohtoisten selkeiden rajojen lisäksi:
  • Ottaa huomioon lapsen näkökulman ja viestit myös rajoitustilanteissa
  • Myös ohjaava, johdatteleva kasvatustapa tilanteen mukaan
  • Empatian osoittaminen lapsen turhautumista ja kiukkua kohtaan
  • ”Aikuinen auttaa”

Van Zeijl et al., 2006

slide97
Häpeä
  • pohja varhaisissa kokemuksissa
  • Voimakkaana tuhoava voima, jota pyritään millä keinolla hyvänsä välttämään
  • Välttämispyrkimys voi johtaa erilaisiin oireisiin
  • Varo lisäämästä häpeäkokemusta!
slide98

Muovautuvuutta ainakin varhaiseen aikuisikään asti

  • Oppiminen mahdollista senkin jälkeen
  • Toistot!
  • Niin kauan kuin on elämää, on toivoa!