miksi kunta ei p rj ilman pk yrityksi n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä? PowerPoint Presentation
Download Presentation
Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä?

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 13
Download Presentation

Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä? - PowerPoint PPT Presentation

chloe-levine
113 Views
Download Presentation

Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä? Pirttikoski Seppo 11.9.2012

  2. 1. Yleistä • Kunnan lakisääteiset tehtävät • peruskoulu • kaavoitus • sos- ja terveydenhuolto • Päivähoito • Huom. järjestämisvastuu, ei tuottamisvastuu

  3. Yleistä • Vakiintunutta kunnan ”muuta toimintaa” • kiinteistöjen, katujen ym. huolto, puhdistus • ruokapalvelut kouluille jne. • siivous • yleishallinto mm. palkkalaskenta • kirjasto, kulttuuri • liikunta, nuorisotoiminta

  4. Yleistä • Kunnat huolehtivat elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä • maankäytön suunnittelu l. kaavoitus • kunnallistekniikan rakentaminen l. tiet, kadut • energia ja vesihuollon järjestäminen • koulutustehtävät

  5. Yleistä • Yritysten ”tukeminen” ongelmallista • vääristää kilpailua • eriarvoistaa yrityksiä, kunnan on oltava tasapuolinen • EU:n kilpailulaki estää, De Minimis • tunnettu tosiasia on takavuosilta kunnan omistamien yritystilojen vuokrien alihinnoittelu ja myynti alihintaan

  6. Yleistä • Kunta itse elinkeinonharjoittajana • aina ongelmallista jos paikkakunnalla vastaavaa yritystoimintaa • palveltava kuntalaisia laajasti ja yleisesti, es. energiayhtiöt • es. ruokapalvelut, juhlatilat ym. ravintolatoiminta

  7. 2. Kuntien tulonmuodostus • Suomen kuntien tulorahoitus jakaantuu useisiin lähteisiin • A. Verotulot • Ansiotulovero • Kiinteistövero • Yhteisövero • Valtionosuudet lakisääteisiin palveluihin 30% n. 7.4 miljardia euroa v 2010 • B. Muut tulot • 1. Palveluista perityt maksut, tarkkaan lailla säädeltyjä • 2. Osingot ym. • € / v ???

  8. Etelä-Pohjanmaa • Etelä-Pohjanmaalla kuntien tulonmuodostukseen sisältyy merkittävä valtionosuusriski • v 2010 eteläpohjalaisten verotettava tulo/asukas oli maakuntavertailussa seitsemänneksi heikoin / 19 • maakunta sai valtionosuuksia kahdeksanneksi eniten • -- Seinäjoki n. 20% (vähiten) ja Isojoki 48% (eniten) • maakunnan keskimääräinen veroprosentti on reilusti yli muiden maakuntien

  9. Millä korvataan hiipuvaa valtionosuutta? • Millä korvataan hiipuvaa valtionosuutta? • pikaisesti: veroprosentti ylemmäs, ei tunnu hyvältä • hallitusti ja pitkällä aikajänteellä: kiinteistöveron ja yhteisöveron laajemmalla koonnilla •  PK-yrittäjyyttä lisää, aktiivinen työ kunnissa, K 8-alue ja koko maakunnassa.

  10. Yrittäjien esiinmarssi? • 3. Yrittäjien esiinmarssi kuntapalveluihin? • - on mahdollista, osin väistämätöntäkin • - hoivapalvelut, lastensuojelu • - päivähoito • - kiinteistöjen huolinta • - siivous, ruokahuolto

  11. Yrittäjien esiinmarssi? • Pahin kunnallinen lääkärivaje on koettu, nyt vajausta tullaan potemaan kunnallisten hammaslääkäripalveluiden suhteen •  Kunnan Palveluseteli yksityiselle lääkärille edistää yrittäjyyttä • Kunnallinen palvelutuotanto tarvitsee kirittäjiä ja haastajia.

  12. Esteet? • 4. Esteet kustannustehokkaalle palvelutuotannolle • Liian tarkkaan säädelty henkilöstömitoitus • - sitoo sekä yksityistä palvelun tuottajaa että julkista palvelun tuottajaa • - päivähoito, opetus, sos- ja terv. toimi • 2. Mistä nämä mitoitukset tulevat: työntekijärjestöt? ”turkin hiasta?”

  13. Miten yrittäjä voi vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen? • Miten yrittäjä voi vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen? • Asettumalla ehdokkaaksi kuntavaaleihin • Olemalla aktiivinen yrittäjäjärjestössä • Kunnan ja yrittäjien jatkuva vuoropuhelu • KUNTIEN TULEVAISUUS ON YRITTÄJIEN KÄSISSÄ!