1 / 21

Mit ä aggressio on

Mit ä aggressio on. kymmeni ä erilaisia m ää ritelmi ä t ä ss ä : vihamielinen tunne tai teko esim. ” aggressiivinen leikki ” on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista v ä kivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio. Vihamielinen tunne.

britain
Download Presentation

Mit ä aggressio on

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mitä aggressio on • kymmeniä erilaisia määritelmiä • tässä: vihamielinen tunne tai teko • esim. ”aggressiivinen leikki” on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista • väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio

  2. Vihamielinen tunne • on seurausta pettymyksestä, joka aiheutuu mielihyvän lähteen menettämisestä • on tarkoitettu viestiksi, eli se on kommunikaatiota (joskin alkeellista) • kommunikaatioluonne saatetaan menettää, jos pettymyksiä on sietämättömän paljon • aggressiosta tulee automaattiraivoa, joka laukeaa vähäisistä syistä

  3. Aggressioiden syntymisestä • Aivofysiologiaa • amygdala (eli mantelitumakkeet) on tärkeä pelon ja vihan tunteiden keskus • toiminnassa jo lapsen syntyessä • välttämätön hengissä säilymiselle • tarvitsee kehittyneempien aivoalueiden kontrollin tai tapahtuu ”tunnekaappaus”

  4. Aggression kontrollista • Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns. orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisen edellytys • po. aivoalue säätelee sosiaalista käyttäytymistä ja aggressioiden hallintaa • vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa ”vuorovaikutustraumoihin”

  5. Kiintymyssuhde ja aggressiot • turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi tuoda vuorovaikutukseen vihamieliset tunteet, koska tietää rakkautta olevan enemmän kuin vihaa • lapsen aggressio ei johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn • viha sulaa rakkauteen

  6. Välttelevä kiintymyssuhde • välttelevästi kiintynyt lapsi on oppinut ehkäisemään vihamielisten tunteiden ilmaisemista • ”normatiivinen” välttelevä kiintymys ei ole yhteydessä psykopatologiaan • jotkut lapset kasvavat jatkuvassa pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteet

  7. Miten tukea lasta ilmaisemaan vihaa? • jotkut huostaanotetut lapset ovat tunneilmaisussaan aivan lukossa • aikuisten on tärkeä antaa psykologinen lupa olla vihainen • aluksi keskustelu aiheesta voi olla hyvin ”teoreettista” • muut kuin kielelliset ilmaisukeinot voivat auttaa (musiikki, kuvataide, liikunta jne)

  8. Ristiriitainen kiintymyssuhde • ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi käyttää aggressiota vuorovaikutuksessa • tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle • lapsen sisäinen kokemus: olen yksin ja avuton ylivoimaisten haasteiden edessä • arvaamattomia, ailahtelevia • ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken

  9. Miten estää lasta hallitsemasta ympäristöä raivolla • lapselle/nuorelle raivokohtaukset ovat olleet kuin oljenkorsi hukkuvalle • on tarjottava parempaa tilalle • rutiinit, ennakoitavuus, säännöt ovat tärkeitä • tunteiden nimeäminen ja niistä puhumaan opettaminen (vauvan ”ei”-sana fyysisen aggression asemesta

  10. Organisoitumaton kiintymys • lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelevällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla • hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava • lapsella voi olla outoa käytöstä (esim. dissosiaatiota) • voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa vaikka äiti/isä on paikalla

  11. Antisosiaaliset häiriöt • selvä geneettinen komponentti • fysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi, ihon sähkönjohtokyky, alhaiset stressihormonitasot • käytöshäiriö + ADHD  huonompi ennuste kuin jos jompikumpi häiriö on yksin • lähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistä paranee

  12. Antisosiaaliset häiriöt II • alhainen itsetunto on yhteydessä aggressioihin • käytöshäiriöön liittyy usein muita ongelmia (heikot verbaaliset kyvyt, dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD) • itsetuntoa voidaan yrittää parantaa hoitamalla oppimisvaikeuksia ym. ja etsimällä vahvoja alueita

  13. Psykopatia • antisosiaalisten häiriöiden ja narsististen häiriöiden äärimuoto • n. 20% antisosiaalisista nuorista tai aikuisista on psykopaatteja • tunnekylmiä, empatiakyvyttömiä, julmia, sadistisia • sujuvia valehtelijoita (”helppoa kuin hengittäminen”)

  14. Psykopatia II • psykopatian etiologia on vahvasti geneettinen • ympäristötekijöillä verrattain vähäinen osuus • jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen  useammin vakavia väkivaltarikoksia

  15. Narsistiset häiriöt • taustalla lapsen katteeton idealisointi tai krooninen hyljeksiminen • narsistinen, toisista piittaamaton käytös on suoja häpeää ja nöyryytystä vastaan • pettymysten sieto on heikko  raivokohtauksia syntyy helposti • tie parempaan itsehallintaan on pitkä…

  16. Narsistiset häiriöt II • ylimielisen kuoren takana itsetunto on hauras • lapsi/nuori ei saa hallita ympäristöä raivolla • ”kaikki muut saavat, minä en ikinä mitään”– mikään ei riitä eikä tyydytä • kiitollisuus on aivan vierasta

  17. Isättömät tytöt ja pojat • mikään kehitys ei synny puutoksen ympärille vaan sen ympärille mitä on • millaiset ovat lapsen/nuoren mahdollisuudet luoda isästä mielikuvia • millaisen käsityksen äiti antaa lapsen isästä: onko isälle tai miehelle tilaa äidin mielessä • äidin ”triadinen kyky” on keskeisen tärkeä

  18. Isättömyyden vaikutukset • yleisesti isän mahdollisimman runsas osallistuminen on lapsen kehityksen kannalta edullista • vaikutuksia mm. pojan kognitiivisten kykyjen kehitykseen ja käyttäytymisen hallintaan • isätön tyttö voi hakeutua aikaisin seurustelusuhteeseen vanhemman miehen kanssa

  19. Isättömyyden vaikutukset II • isän mahdollisesti tärkein tehtävä on muodostaa äidin kanssa liitto, joka luo eron sukupolvien välille • ns. oidipaalivaihe on lapsen havahtumista siihen, että vanhempien välillä on seksuaalisuhde, johon hän ei voi osallistua • ulkopuolisuuden kokemus vie kehitystä eteenpäin

  20. Lastensuojelulapsen oidipus… • joskus sijaisperheeseen tai perhekotiin tulee lapsi/nuori, jolla ei ole mitään käsitystä parisuhteesta • hyväksikäytetyn lapsen psyykkiset rajat on rikottu; samoin sukupolvien välinen raja on kadonnut • tällainen lapsi saattaa käydä läpi po. vaiheen ”vääränä” aikana

  21. Onko kaikista isistä hyötyä? • jos isä on asosiaalinen, hänestä on sitä enemmän haittaa lapsille mitä enemmän hän viettää aikaansa perheessä • kaksoisrasite: geenit ja ympäristö • geneettinen yhteys isän alkoholismin ja pojan käytöshäiriön välillä • joskus vaikea lojaliteettiristiriita jos oma isä ja sijaisisä ovat aivan eri maailmasta

More Related