miten niin luova yksil luovassa prosessissa n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa PowerPoint Presentation
Download Presentation
Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 38

Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa - PowerPoint PPT Presentation


  • 147 Views
  • Uploaded on

Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa. Mitä näet?. Mistä löysit sen mitä näet?. Miten näkeminen ja kuvittelu syntyvät?. www.moma.org/explore/conservation/demoiselles/. Missä kohtaa loit itse jotakin? Miten loit sen?.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa' - briar


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
luovuus ei ihan uusi juttu
Leonardo da Vinci 1452-1519: Inspiraation lähteenä olivat sattumanvaraiset täplät seinillä. Mielikuvitus pannaan liikkeelle sattumanvaraisilla kuvioilla Luovuus, ei ihan uusi juttu!
slide11

oman keskiön löytäminen

LUOVA INTOHIMO

hiljentyminen

KYSYMYKSET

ihmettely

RESURSSIEN KÄYTTÖ

nöyryys

RIKASTAVA YHTEISÖ

auki oleminen

UUDEN LUOMINEN &

SITÄ AJAVA UNELMA

Himanen 2007

luovuuden selitysmallit
funktionaalisiksi ja instrumentaalisiksi

luovuus on yhteiskunnallisesti tärkeän (yhteiskuntaa parantavaa ja rikastuttavaa) ajattelun, työvälineiden ja tunteiden tuottamista

luovan teon tai tuotteen kriteeri on sen kollektiivinen tarkoituksenmukaisuus ja käyttö

2) itsearvoisiksi ja yksilön persoonalliseen kasvuun liittyviksi

korostuu luova prosessi ja tuote on prosessin osa, sivujuonne

keskeistä luovuuden ilmentymänä ovat kritiikistä vapaa mielen assosiointi ja ideavuolaus

3) transformatiiviseksi

Luovuuden selitysmallit
luovuuden teht v
Luovuuden tehtävä
  • yhteiskunnallisen, taloudellisen ja työn (arjen) ilmentymänä/ toimintana, jonka hyvyys syntyyhyödyn myötä tai
  • yksilöllisenä ja divergoivana itseilmaisuna/ luovuus sinällään on hyvää ja itseisarvoista (Sava 2004)

- Raskaan sarjan luovuus (aidosti uutta ja pysyvää synnyttävää toimintaa, jonka arvo tunnustetaan laajasti ja joka koskettaa monia) ja

- arkipäivän luovuus (henkilölle itselleen tai lähipiirilleen uusi ja arvokas) (Frantsi & co 2008)

luovuus perustuu
Luovuus perustuu
  • Ihmiseen ja ihmisen motivaatioon
  • lainaamiseen,
  • jäljittelyyn sekä
  • olemassa olevien ideoiden yhdistelyyn ja jatkojalostamiseen
  • Luovat ideat ja innovaatiot syntyvät yhä useammin eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa
  • opittujen ajatusmallien ja itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiseen
  • Hiljentynyt toimimattomuus - joutilaisuus
kollektiivinen luovuus
Kollektiivinen luovuus
  • Kollektiivisen luovuuden tuotokset eivät ole yksittäisen henkilön saavutettavissa, vaan siihen tarvitaan monien luovien yksilöiden tietoja, taitoja, osaamista ja kokemuksia. (Parjanen 2008)
  • Keskeistä saada ihmisten persoonallisuuteen ja motivaatioon liittyvät asiat balanssiin
  • Luovuuden lähteenä on sosiokulttuurinen ympäristö mm. Amabile 1983 (Sternberg & Lubarti 1999)
luovuus innovaatiotoiminta ymp rist iss
Luovuus innovaatiotoiminta ympäristöissä
  • Ristipölytystä – kollektiivista tiedon yhteisöllistä tuottamista
  • Ihmiset jakavat ideoita,
  • Ihmiset rakentavat uutta tietoa ja
  • oppivat samalla toisiltaan

- kommunikaatiokykyä, oppimiskykyä, yhteistoimintakykyä ja taitoa & tietoa

slide18

RAKENNE

Työntekijöiden sisäiset ja ulkoiset verkostot?

Miten tietoa hyödynnetään? Nopea reagointi?

Kokemusten dokumentointi mekanismi?

Miten luodaan avoin tiedon vaihto?

Kokemusten jakamisen motivaatio ja tavat?

Hiljainen tieto esille?

yhteistyökyky

kommunikaatiokyky

K

U

L

T

T

U

U

R

I

J

O

H

T

A

M

I

N

E

N

ihminen

oppimiskyky

Substanssi -huipputaito

Valmius oppia?

On-line ja off-line oppiminen?

Kokeilemalla oppiminen?

(Foray 2004, Economics of knowledge, 46–47)

Kaikista työntekijöistä innovaattoreita?

luovuuden selitysmallit1
Luovuuden selitysmallit
  • 1)mystinen/ mystical,
  • 2)psykoanalyytinen/ psychoanalytical, Freud, Kris/regressiomalli
  • 3) pragmaattinen/ pragmatic, de Bono, Osborne
  • 4) psykometrinen/ psychometirc, Guildford
  • 5) kognitiivinen/ kognitive
  • 6) sosiaalipsykologinen/ socio-personality, Amabile
  • Seitsemänneksi lähestymistavaksi he kaavailevat tulevaisuudessa monitieteellisen/multidisiplinary lähestymistavan, jossa yhdistyy uudella tavalla olemassa olevia elementtejä. (Sternberg & Lubart 1999, 3, 4)
luovaan persoonaan liittyv t luonteenpiirteet
Luovaan persoonaan liittyvät luonteenpiirteet
  • itsenäisen päätöksenteon,
  • itseluottamuksen,
  • viehtymyksen moninaisuuteen (attraction to complexity),
  • esteettisen orientoitumisen ja
  • riskin oton.

+ aisti- ja havaintoherkkyys

Sternberg & Lubarti 1999

luovan ymp rist n ominaisuuksia
Luovan ympäristön ominaisuuksia
  • ovat turvallisuus,
  • avoimuus,
  • dynaamisuus,
  • humoristisuus,
  • rakentavia konflikteja ja debatteja tarjoava,
  • riskinottoa salliva ja
  • antaa ideoille kypsymisaikaa (Uusikylä 2002)
itsens toteutumisen self actualization
Itsensä toteutumisen (self-actualization )
  • yhteydessä mainitaan myös Maslow 1968; tietyt luonteenpiirteet johdattavat ihmisen löytämän omat voimavaransa ja
  • Rogers 1954 ; tietyntyyppinen ympäristömotivoi itsen toteuttamiseen
  • Heikkilä 1985: Kun ihminen oppii panemaan itsensä likoon sellaisenaan koko persoonallaan sarvineen hampaineen, on hänen kokonaisvaltainen luova potentiaalinsa käytössä. Tällaista prosessia ei kukaan voi hoitaa kenenkään puolesta, se pitää itse kokea.

Sternberg & Lubarti 1999

luovuuteen liittyvien eri elementtien suhteiden ja vaikutuksen tarkastelu
Luovuuteen liittyvien eri elementtien suhteiden ja vaikutuksen tarkastelu:
  • luovan persoonan,
  • paine vrs motivaatio,
  • tuotoksen,
  • prosessin,
  • ympäristön
  • kontekstia ja luovan teon tekijän situaatio

Sternberg & Lubarti 1999, Ruth 1985, Inkinen 2005, Csikszentmihaly

luovuus on
Luovuus on
  • sisäisen motivaation,
  • toimialalle tai toimintakentälle oleellisen tiedon (knowledge) ja
  • kyvyn (ability) sekä
  • luovuudelle oleellisen taitamisen (creativity relevant skill) yhdistelmänä.
  • Amabile (1983)
luovuudelle oleelliseen taitamisen sis ltyy
Luovuudelle oleelliseen taitamisen sisältyy
  • a) kognitiivinen tyyli, jossa toimija selviää monimuotoisuudesta ja kykenee murtamaan mentaalisen mallin,
  • b) tiedon heuristiikka (löytäminen, keksiminen ja kokeilu ongelmanratkaisun menetelmänä & uuden merkitysperspektiivin tuottamisessa) ja
  • vastakohtaisuuksien näkeminen ja
  • c) työskentelytapa, jossa toimija kykenee kohdentamaan energiansa
alku keskikohta loppu vai jatkuva kehityskulku
LINEAARINEN ONGELMAN RATKAISU

ongelman löytämisen eli valmistautumisen/ preparation,

hautomisvaiheen/incubation,

ratkaisun keksimisen eli oivaltamisen/ illumination ja

ratkaisun todentamisen/ vertification vaiheet

PROSESSIMALLI

ekspressiivisiä (spontaanisuus, assosiaatioilla leikittely, hämärän päämäärään tavoittelu),

produktiivisia (kentän uudelleen strukturointi, uusien suhteiden keksiminen) ja

ongelmia tuottavia (yksilö näkee ja havaitsee uusia ratkaisuja ja uusia hypoteeseja) piirteitä on havaittavissa missä tahansa prosessin vaiheessa

Alku-keskikohta-loppu vai jatkuva kehityskulku?

Wallasin 1926

Bachin 1970

luominen ja ratkaiseminen
Luominen ja ratkaiseminen
  • olennaisesti erilaisia prosesseja
  • ongelmanratkaisun kohteena on ongelman poistaminen; ottaa pois kun taas
  • luomisen kohteena on tuottaa jokin olevaksi
luominen
Luominen
  • luodaan uusi merkitys
  • moninäkökulmaisuus ja
  • heterogeenisten ryhmien ja erilaisuuden (erilaiset arvot, osaaminen ja asenteet) synnyttämä oivalluksen dynamiikassa
  • ihmismielen oivallus synnyttää ”uudenlaisen laadullisen ymmärtämisen”
  • ja sitä myöten mahdollistuu myös ”laadullisesti erilainen ratkaisu
  • taiteen transformatiivinen oppimisprosessi > tuottaa todellisuudesta uudenlaisia tulkintoja (Sava 2004, 32-34)
slide29
Tarvitaan vapaata leikkiä yksilössä ja yhteiskunnassa, jotta mieli saadaan avautumaan uudelle havainnolle

(Bohm & Peat 1992, 123.)

slide31

Miten lisätä?

  • Organisaation toimintayksiköiden sisäistä dialogia
  • Organisaation eri toimintayksiköiden välistä dialogia
  • Johdon ja työntekijöiden dialogia
  • Organisaation jaettua moniäänistä ymmärrystä yhteisestä päämäärästä ja keinoista miten siihen pyritään
slide32

’Helposti vain poistetaan

oireita eikä etsitä syitä.

Paras interventiotapa on ongelman

konkretisointi esittämällä

exploratiivisia kysymyksiä,

pyytämällä kuvaamaan ongelman

esiintymistä, tapahtumasarjoja,

esimerkkejä. Kun on tarpeeksi

konkreettisia tapauksia, voidaan

ymmärtää ongelma niistä käsin ja

sitten etsiä näitä tapauksia

yhdistäviä tekijöitä eli ongelman syitä.’

(Schein 1999, 155)

’Ihmisillä on taipumus nähdä

monimuotoiset, epämääräiset,

löyhästi yhteenliittyvät ilmiöt

liian järjestyksellisinä, ymmärrettävinä,

hallittuina ja siksi niistä ei keskustella,

pohdita, esitetä erilaisia tulkintoja.

Tämä estää asioiden huomaamista,

uutta tulkintaa ja oppimista.’

(Weick 1979, 186)

Schein (1999, 153)

tulkinta innovaatioprosessissa
Analyyttinen

Kohdentuu keksimiseen

Ongelma, joka otetaan pois

Poistaa näkyvistä

Projektin hallinta ja johtaminen

Päätöksenteon logiikka

Työntekijä on toimenpiteiden ”kohde”

Tulkinnallinen

Kohdentuu löytämiseen ja luomiseen

Tuottaa jokin olevaksi/ näkyväksi

Prosessin fasilitointi - mahdollisten maailmojen löytäminen ja rakentaminen yhteistoiminnallisesti

Merkityksenannon logiikka

Työntekijät ovat aktiivisia toimijoita, jotka luovat merkitystä yhdessä

Tulkinta innovaatioprosessissa

Lester & Piore 2004

slide34

Tutkimus- ja kehittämisprosessin vaiheet

Johto

Päätöksen-

teko

Fokus

kehittämis-

työlle

Briiffaus

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Lokakuu

Teatteri

Ryhmäsessiot:

(5 ryhmää yht. 70 osall.)

Työtarinoiden

kertominen, esittely,

keskustelu

  • Yhteissessio:
  • (n. 80 osallistujaa)
  • Teatterikohtaukset
  • Nykytila: reflektointi,
  • kysymykset,
  • eri näkökulmat
  • Tulevaisuus: toivotun
  • tulevaisuustilan
  • roadmap
  • Asiakas mukaan
  • -yhteissessio
  • (n. 100 osallistujaa)
  • Pilotin
  • rakentaminen

RBT

Analyysi,

Kohtausten

tuottaminen,

käsikirjoitus

Toinen tehdas-

Yksikkö mukaan

Kehitystyö

Kehittämiskohteita

ja toimenpide-

ehdotuksia

Kehittämiskohteiden

yhteinen ymmärrys,

priorisointi

Käynnistämis-

kelpoinen

toimintamalli

ryhm sessiot
Ryhmäsessiot
  • Työtarinat: avaamaan keskustelua, tulkintaa, käsitteellistämistä, kokemusten reflektointia
slide36

Storytelling

Myynti: On tehtävä kun on luvattuMOVO4D 14:11- 14:16

Tuotanto: Mitäs täältä siirretään pois?

Myynti: Älä sä nyt selitä siellä,

mä sanoin et tää pitää olla. MOVO4D 14:24

Myynti.:(nostaa kädet ylös) Syytön!MOVO4D 23:43

Kuitenkii se on tuotannon vikaMOVO4D 23:28

yhteissessio eli teatteri peilin
Yhteissessio eli teatteri peilinä
  • Toisen näkökulman ymmärtäminen
  • Yhteisen kielen etsiminen
  • Yhteinen ymmärrys
  • Teatterikohtaukset ja

niiden työstö poikki-

toiminnoittaisissa

työryhmissä

”On helpompi käsitellä asioita ulkopuolisen avulla ja

Organisaatioteatterin kohtausten avulla me puhutaan

Kipeistäkin asioista ilman, että tapellaan.”

”Tällaisessa organisaatiossa jo se, että ollaan näin isolla

porukalla saman pöydän äärellä keskustelemassa

on tulos!”

slide38

TOIMINNALLINEN KEHÄ

Seuranta

ANALYYTTINEN KEHÄ

Vakiinnutus

Käytännöt

RBT

Resurssit

Rutiinit

TULKINNALLINEN KEHÄ

Vastuut

TOIMINTAYKSIKÖN

SISÄINEN

”Miten me se tehdään,

oikeesti”

Oman toimintatavan

jäsentäminen

TOIMINATYKSIKÖIDEN

VÄLINEN

Mitä toisen pitäisi ymmärtää

meidän työstä

Toisen toimintayksikön

käsitysten ymmärtäminen

Aika-

taulutus

dramaturginen interventio

Tavoitteet

MONIÄÄNINEN YMMÄRRYS

”Mihin me ollaan pyrkimässä”

”Miten me sinne päästään”

Mittarit

Priorisointi