tau107 tuotantoautomaation erityiskysymyksi n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä: PowerPoint Presentation
Download Presentation
TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä:

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 61

TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä: - PowerPoint PPT Presentation


  • 98 Views
  • Uploaded on

TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä:. Virtapiirimerkintöihin liittyviä standardeja Vaasan yliopisto 08.10.2004 Maarit Vesapuisto. Sisältö. Standardisoimisjärjestöistä SI-järjestelmä Piirrosmerkeistä Suureiden merkitsemisestä Esimerkkejä kirjallisuudesta.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä:' - blenda


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
tau107 tuotantoautomaation erityiskysymyksi

TAU107 Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä:

Virtapiirimerkintöihin

liittyviä standardeja

Vaasan yliopisto 08.10.2004

Maarit Vesapuisto

sis lt
Sisältö
  • Standardisoimisjärjestöistä
  • SI-järjestelmä
  • Piirrosmerkeistä
  • Suureiden merkitsemisestä
  • Esimerkkejä kirjallisuudesta

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

standardisointi m ritelm
Standardisointi: määritelmä

Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää. Standardeilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan ympäristöä ja helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. (SFS Käsikirja 1: 6)

Standardisointi on pyrkimystä vähentää niin pitkälle kuin mahdollista teknillisesti ja kaupallisesti merkityksettömiä erilaisuuksia tuotteissa, saattaa käsitteiden määritelmät ja ilmaisutavat kaikkialla samoiksi sekä löytää kaikkien vaatimukset täyttävät tarkoituksenmukaiset menettelytavat kaikilla toiminnon aloilla. (Pere, 1996: 1-1)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

standardoinnin tarpeen syntyminen
Standardoinnin tarpeen syntyminen

Iso-Britanniasta alkanut ja 1800-luvulla Suomeen levinnyt teollinen tuotanto edellytti yhdenmukaisia tuotteita ja vaihto-osia, jotka tarkalleen vastasivat toisiaan.

Työnjako, erikoistuminen ja alihankinta yli maan rajojen lisäsivät tarvetta yhteisten määritelmien käyttöön.

Tekniikassa, tuotannossa, kuljetuksessa, kaupassa ja kulutuksessa alkoi yhteistyön aika, jossa ihmisten asuinpaikasta, kulttuurista ja kielestä riippumatta oli pystyttävä ymmärtämään toisiaan.

Tarvittiin tarkasti määriteltyjä käsitteitä, merkkejä ja symboleja, joilla oli kaikille täsmälleen yhteinen merkitys.

(Suomen Standardisointi ry 2002).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

kansainv lisen iec standardisoimisj rjest n perustaminen
Kansainvälisen IEC-standardisoimisjärjestön perustaminen

Ensimmäinen toimiala, jolla tarve yhteisiin määritelmiin huomattiin, oli sähkötekniikka.

Vuonna 1906 perustettua International Electrotechnical Commission eli IEC-järjestöä voidaan pitää ensimmäisenä kansainvälisenä standardisoimisjärjestönä.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

kansainv lisen iso standardisoimisj rjest n perustaminen
Kansainvälisen ISO- standardisoimisjärjestön perustaminen

Myöhemmin 1920-luvulla perustettiin vastaava teknisten alojen standardisoimisjärjestö International Federation of the National Standardizing Associations (ISA), jonka toiminta kuitenkin päättyi toiseen maailmansotaan.

Sodan jälkeen vuonna 1946 perustettiin uusi järjestö International Organization for Standardization (ISO), joka tällä hetkellä on kansainvälisellä tasolla laajin standardoimisjärjestö.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

suomalaisen sfs standardisoimisj rjest n perustaminen
Suomalaisen SFS-standardisoimisjärjestön perustaminen

Suomessa standardisointityö alkoi vuonna 1924, kun teollisuuden aloitteesta perustettiin Suomen Standardisoimislautakunta.

Yhteistyöhön osallistuvat järjestöt perustivat vuonna 1947 Suomen Standardisoimisliitto (SFS) ry:n.

Standardisoimislautakunta jatkaa edelleen toimintaansa yhtenä SFS:n toimielimenä.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

standardisoimisj rjest t
Standardisoimisjärjestöt

Standardisoimisjärjestöt voidaan jakaa kolmeen eri tasoon järjestön kansainvälisen laajuuden perusteella:

  • kansainvälinen,
  • alueellinen ja
  • kansallinen taso.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

s hk alalla vaikuttavia standardoimisj rjest j

Sähkötekninenala

Teleala

Maailman laajuinen

taso

ISOInternationalOrganization forStandardization

http://www.iso.ch

IECInternational Electrotechnical Comission

http://www.iec.ch

ITUInternationalTelecommunicationUnion

http://www.itu.int

Euroop-palainen

taso

CENEuropeanCommittee forStandardization

http://www.cenorm.be

CENELECEuropeanCommittee forElectrotechnicalStandardization

http://www.cenelec.org

ETSIEuropeanTelecommunicationsStandardsInstitute

http://www.etsi.org

Kansal-

linen

taso

SFSSuomenStandardoimisliittory

http://www.sfs.fi

SESKOSuomen sähköteknillinen standardoimisyhdistys

http://www.sesko.fi

VIESTINTÄ-VIRASTO

http://www.ficora.fi

Sähköalalla vaikuttavia standardoimisjärjestöjä

Huom. Yhdysvalloissa toimii American National Standards Institute (ANSI) (http://www.ansi.org).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

eurooppalainen cen standardisointij rjest
Eurooppalainen CEN-standardisointijärjestö

Keskeinen eurooppalainen standardisoimisjärjestö on vuonna 1961 perustettu European Committee for Standardization (CEN), johon kuuluvat mm. kaikki Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltiot.

Suomea CENissä edustaa SFS, joka ohjaa ja koordinoi standardisointitoimintaa Suomessa. SFS:n jäseniä ovat mm. Suomen valtio, Helsingin yliopisto sekä eräät elinkeinoelämän järjestöt.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

eurooppalainen cenelec standardisointij rjest
Eurooppalainen CENELEC-standardisointijärjestö

Kansainvälistä IEC-järjestöä vastaa eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö CENELEC (European Committee for Electrotechnical Standardization), jonka jäseninä ovat mm. kaikki EU-maat.

Suomea CENELECissä edustaa Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO ry, joka vastaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista Suomessa.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

eurooppalainen etsi standardisointij rjest
Eurooppalainen ETSI-standardisointijärjestö

Kansainvälistä ITU-järjestöä vastaa telealan eurooppalaisen standardisoimisjärjestö ETSI (European Telecommunications Standards Institute), joka on avoin kaikille Euroopan maiden posti- ja telehallintojen yhteenliittymän CEPTin (European Conference of Postal and Telecommunications Administrations) jäsenmaissa rekisteröidyille yhteisöille.

Suomesta ITUn ja ETSIn toimintaan osallistuu Telehallintokeskus (syyskuusta 2001 alkaen nimeltään Viestintävirasto), joka vastaa telealan kansallisesta standardoinnista Suomessa

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

kansainv liset vs kansalliset standardit
Kansainväliset vs. kansalliset standardit

Kansainvälisiä standardeja, kuten ISO-standardeja, ei ole pakko vahvistaa kansallisesti. Usein ne kuitenkin vahvistetaan sellaisenaan tai yhteisin muutoksin eurooppalaisiksi standardeiksi.

Esimerkiksi CENin EN-standardeista 40 prosenttia perustuu ISOn työhön ja sähköalan CENELECin eurooppalaisista EN-standardeista 90 prosenttia perustuu kansainvälisen IEC-järjestön standardeihin

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

si j rjestelm
SI-järjestelmä
  • Vuonna 1960 Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM (Conférence Générale des Poids et Mesures) vahvisti
  • kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (Système International d’Unités = SI), jonka
  • kehittäjänä on ollut Kansainvälinen paino- ja mittakomitea CIPM (Comité International des Poids et Mesures).
  • Suomessa on lainsäädännöllisesti (Vakauslaki N:o 219/1965 ja Mittayksikköasetus N:o 371/1992) määritelty käytettäväksi ko. SI-järjestelmää.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

si j rjestelm n perusyksik t
SI-järjestelmän perusyksiköt

Perussuure SI-perusyksikkö

Nimi Nimi Tunnus

pituusmetri m

massakilogramma kg

aikasekunti s

sähkövirtaampeeri A

termodynaaminen

lämpötilakelvin K

ainemäärämooli mol

valovoimakandela cd

(SFS-ISO 1000 + A1)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

suuretunnuksia ja yksik it
Suuretunnuksia ja -yksiköitä
  • Standardit:
  • SFS 3655 (Suureet ja yksiköt, suurenimet, tunnukset ja yksiköt, 1982; perustuu standardeihin ISO 31/1-10)
  • SFS IEC 60050-121 + A1 (Sähköteknillinen sanasto. Osa 121: Sähkömagnetismi)
  • SFS-ISO 1000 + A1

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

suuretunnukset

vektorisuureiden tunnukset kirjoitetaan lihavoidulla kursiivilla (UR) tai vektorin merkkinä voidaan käyttää kirjaintunnuksen yläpuolella olevaa nuolta

Suuretunnukset

= muuttuja

  • yleensä latinalaisten tai kreikkalaisten aakkosten yksittäisiä kirjaimia [U, R, w]
  • skalaarisuureiden tunnukset kirjoitetaan kursiivilla (vinolla kirjasinlajilla), myös alaindekseissä (UR)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

suuretunnukset1
Suuretunnukset

Voimassa olevan ISO-standardin mukaan kompleksisuure merkitään kuten ”skalaarisuure”

eli Z = Re Z + j Im Z = R + jX

Standardissa SFS 2372 (kumottu 26.01.2004) oli myös merkintätapa, joka löytyy voimassa olevasta standardista IEC 60050-101 :

Z = Re Z + j Im Z = R + jX

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

iso 31 1 3
ISO 31/1-3

ISO 31/1: Avaruus ja aika (Space and time)

1-6.1 aika(väli), kesto t s

ISO 31/2: Jaksolliset ilmiöt (Periodic and related phenomena)

2-1.1 jaksonaika T s

2-2.1 aikavakio (eksp.) t,(T) s

2-3.1 taajuus f, n Hz

2-4.1 kulmataajuus w rad/s

ISO 31/3: Mekaniikka (Mechanics)

3-24.1 työ W, (A)1 J

3-24.2 energia E, (W)1 J

3-25.1 teho PW

- hyötysuhde h 1

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

iso 31 5 s hk ja magnetismi electricity and magnetism
ISO 31/5: Sähkö ja magnetismi (Electricity and magnetism)

5-1.1 (sähkö)virta I A

5-2.1 (sähkö)varaus Q C

5-6.1 (sähkö)potentiaali V, j V

5-6.2 jännite, potentiaaliero U, (V)1 V

5-6.3 lähdejännite, E V

sähkömotorinen voima

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

iso 31 5 s hk ja magnetismi electricity and magnetism1
ISO 31/5: Sähkö ja magnetismi (Electricity and magnetism)

5-9.1 kapasitanssi C F

5-22.1 induktanssi L H

5-22.1 keskinäisinduktanssi M, L12 H

5-33.1 resistanssi, vastus R W

5-34.1 konduktanssi, johtokyky G S

5-40.1 vaihe-ero, vaihesiirtymä j rad

5-41.1 (kompleksinen) impedanssi Z W

5-41.2 impedanssi |Z| W

5-41.3 reaktanssi X W

5-41.4 resistanssi R W

5-43.1 (kompleksinen) admittanssi Y S

5-43.2 admittanssi |Y| S

5-43.3 suskeptanssi B S

5-43.4 konduktanssi G S

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

iso 31 5 s hk ja magnetismi electricity and magnetism2
ISO 31/5: Sähkö ja magnetismi (Electricity and magnetism)

5-44.1 teho P W

- hetkellinen teho p W

- pätöteho P W, (W)2

- näennäisteho S, (PS )1 W, (VA)2

- loisteho Q, (Pq )1 W, (var)2

- tehokerroin l 1

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

piirrosmerkeist
Piirrosmerkeistä
  • Piirrosmerkin merkitys määräytyy
  • sen muodosta ja
  • sen sisällöstä.

Yleensä koko ja viivan leveys eivät vaikuta merkitykseen, eli piirrosmerkkejä voidaan pienentää tai suurentaa sopimaan piirustuksen mittakaavaan.

Piirrosmerkkien yleismuoto ja mikäli mahdollista mittasuhteet olisi säilytettävä.

(Pere 1996: 2-7).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

piirrosmerkeist1
Piirrosmerkeistä

IEC on julkaissut sekä piirrosmerkeistä, että piirustusjärjestelmästä ja erikoisohjeista suosituksia ja standardeja, jotka koskevat kaikkia sähkötekniikan eri sovellutusaloja.

Juuri tällä hetkellä ollaan Euroopan unioniin liittymisen vuoksi yhdenmukaistamassa eurooppalaisia standardeja, ja uudet standardit tulevat löytymään kohdasta IEC 60617 DB, joka ei vielä ole täysin valmis. Tämän vuoden kesällä korvattiin uudella standardilla SFS-IEC 60617 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (vahvistettu 28.06.2004) standardi SFS-EN 60617 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (1997 – 1999).

Yleisperiaate sekä IEC:n että Suomen vastaavissa standardeissa on se, että on yhdet piirrosmerkit, joita eri käyttäjäryhmät käyttävät

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

paristo sfs en 60617 06 15 01
Paristo (SFS-EN 60617: 06-15-01)

Akusto

=>

Pariston piirrosmerkin kehitys:

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

ideaalil hteet sfs en 60617
Ideaalilähteet (SFS-EN 60617)

Jännitelähde (02-16-02); virtalähde (02-16-01)

Kirjallisuudessa esiintyviä piirrosmerkkejä

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

passiiviset komponentit sfs en 60617

04-01-01 vastus (yleismerkki); resistanssi

04-02-01 kondensaattori (yleismerkki); kapasitanssi

04-02-01 käämi (yleismerkki); induktanssi

Passiiviset komponentit (SFS-EN 60617)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

passiiviset komponentit vanhat

vastus (yleismerkki); resistanssi

kondensaattori (yleismerkki); kapasitanssi

käämi (yleismerkki); induktanssi

Passiiviset komponentit (vanhat)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

s hk virta
Sähkövirta

Historiallisista syistä

(käsite sähkövirta oli käytössä huomattavasti aikaisemmin kuin tiedettiin atomin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista)

yleisesti on sovittu,

että positiivisen virran suunta vastaa positiivisten varauksen kuljettajien liikesuuntaa ja on vastakkainen negatiivisten varauksenkuljettajien liikesuunnalle.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

referenssivirta sfs 4987
Referenssivirta (SFS 4987)

Piirissä, jossa pisteiden a ja b välillä on useita reittejä, täytyy valita yksikäsitteinen merkintätapa.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

referenssivirta iec 60375
Referenssivirta (IEC 60375 )

Suositeltavat merkintätavat ovat a) ja b)

Jos kahden pisteen välillä on vain yksi haara, voidaan virran suunta merkitä (ilman nuolta) käyttämällä suureen symbolissa alaindeksiä, esim. iab. Tällöinkin on kuitenkin suositeltavaa käyttää myös nuolisymbolia ja yllä olevassa kuvassa esitettyjä tapoja a) ja b).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

referenssij nnite sfs 4987
Referenssijännite (SFS 4987)

Nuolen takaosa (vastaavasti plusmerkki) kohdistetaan pisteeseen, jolla on korkeampi potentiaali.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

referenssij nnite iec 60375
Referenssijännite (IEC 60375 )

Jännitteen referenssisuunnan merkitseminen suoralla tai kaarevalla viivalla, joka on varustettu (miinus- ja) plusmerk(e)illä.

Jännitteen referenssisuunnan merkitseminen nuolella.

Jännitteen referenssisuunnan merkitseminen solmupisteiden nimiä käyttäen.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

l hdej nnitteen suunnan merkitseminen ideaaliseen j nnitel hteeseen iec 60375
Lähdejännitteen suunnan merkitseminen ideaaliseen jännitelähteeseen (IEC 60375).

Vain esitystapa a) on standardin IEC 60617-2 (1996) mukainen.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

virran suunnan merkitseminen ideaaliseen virtal hteeseen iec 60375
Virran suunnan merkitseminen ideaaliseen virtalähteeseen (IEC 60375).

Vain esitystapa a) on standardin IEC 60617-2 (1996) mukainen.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

referenssivirta ja j nnite
Referenssivirta ja -jännite

Virran ja jännitteen suuntien merkintätavoista seuraa, että samoilla referenssisuunnilla resistiivisen kaksinavan läpi kulkeva virta ja yli vaikuttava jännite saavat samat merkit. (SFS 4987)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta yl aste
Esimerkkejä kirjallisuudesta (yläaste)

Referenssivirran suunnan merkitseminen virtapiiriin

Elektroniikka omaksi (Lavonen, Lindh, Autio ja Antila, 1998)

Yläasteen valinnaiselle fysiikan kurssille suunnattu oppikirja

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssijännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Elektroniikka omaksi (Lavonen, Lindh, Autio ja Antila, 1998)

Yläasteen valinnaiselle fysiikan kurssille suunnattu oppikirja

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio1
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran suunnan merkitseminen virtapiiriin

Sähköilmiöt fysiikassa (Makkonen, Meisalo ja Suokko, 1996)

Lukioasteen fysiikan oppikirjasarjan Atomista avaruuteen

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio2
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssijännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Sähköilmiöt fysiikassa (Makkonen, Meisalo ja Suokko, 1996)

Lukioasteen fysiikan oppikirjasarjan Atomista avaruuteen

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio3
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Lukioasteen fysiikan oppikirjasarjan Atomista avaruuteen osasta Sähkömagnetismi fysiikassa (Makkonen, Meisalo ja Suokko, 1996)

löytyy vain kaksi virtapiiriä, joihin on merkitty virran tai jännitteen suuntanuolia (ks. esimerkki elektroniputkesta sivulla 59 ja esimerkki sähköisestä värähtelypiiristä sivulla 82).

Itse virtapiirejä em. oppikirjasta löytyy kyllä useitakin.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio4
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Lukioasteen fysiikan opiskeluun tarkoitettu Galilei -oppikirjasarjan osat 6 Sähkö ja osa 7 Sähkömagnetismi (Lavonen, Kurki-Suonio ja Hakulinen, 1999)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio5
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Lukioasteen fysiikan opiskeluun tarkoitettu Galilei -oppikirjasarjan osat 6 Sähkö ja osa 7 Sähkömagnetismi (Lavonen, Kurki-Suonio ja Hakulinen, 1999)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio6
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Lukion sähkö ja elektroniikka (Lavonen, Blinikka ja Antila, 1999)

Tarkoitettu lukion fysiikan syventäville ja soveltaville kursseille tukemaan kokeellista työskentelyä

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio7
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Fysiikka-sarjan osassa 4 Sähköä ja sähkömagnetismia (Lehto ja Luoma, 1999: 95).

Lukio-opiskeluun tarkoitetussa

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta lukio8
Esimerkkejä kirjallisuudesta (lukio)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Fysiikka-sarjan osassa 4 Sähköä ja sähkömagnetismia (Lehto ja Luoma, 1999: 95).

Lukio-opiskeluun tarkoitetussa

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta yliopisto fysiikka
Esimerkkejä kirjallisuudesta (yliopisto fysiikka)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Physics (Ohanian, 1988). Huom! tasasähköpiireissä jännitteitä ei ole lainkaan merkitty piireihin.

Vaihtosähköpiireissä virtoja ja jännitteitä ei ole merkitty piireihin.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta yliopisto fysiikka1
Esimerkkejä kirjallisuudesta (yliopisto fysiikka)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Physics With Modern Physics. (Wolfson and Pasachoff, 1999.)

Vaihtosähkössä ei jännitteen tai virran suuntaa merkitä lainkaan kuvioihin.

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta yliopisto fysiikka2
Esimerkkejä kirjallisuudesta (yliopisto fysiikka)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Understanding Physics (Mansfield, 1998).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Electric Circuits. Sixth Edition(Nilsson and Riedel, 2001).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi1
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Schaum’s outline of theory and problems of basic electrical engineering (Cathey and Nasar, 1997).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi2
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Schaum’s outline of theory and problems of basic electrical engineering (Cathey and Nasar, 1997).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi3
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Engineering Circuit Analysis (Hayt, Kemmerly, Durbin, 2002).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi4
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Virtapiirit ja verkot (Voipio, 1972)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta piirianalyysi5
Esimerkkejä kirjallisuudesta (piirianalyysi)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Fysiikka korkeakouluja varten (Simons, Lennart, 1946)

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta opisto amk
Esimerkkejä kirjallisuudesta (opisto/amk)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Sähkötekniikan oppikirja teknillistä opetusta ja omin päin opiskelua varten (Paavola, 1979).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej kirjallisuudesta opisto amk1
Esimerkkejä kirjallisuudesta (opisto/amk)

Referenssivirran ja -jännitteen suunnan merkitseminen virtapiiriin

Sähkötekniikan oppikirja teknillistä opetusta ja omin päin opiskelua varten (Paavola, 1979).

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej virhetulkinnoista
Esimerkkejä virhetulkinnoista

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej virhetulkinnoista1
Esimerkkejä virhetulkinnoista

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

esimerkkej virhetulkinnoista2
Esimerkkejä virhetulkinnoista

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä

animaatioesimerkki
Animaatioesimerkki

Mitkä komponentit tuottavat ja mitkä kuluttavat tehoa???

Ratkaisu

Tuotantoautomaation erityiskysymyksiä