Download
1 / 18
E N D
1. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuolen sosiologiset jäsennykset K.3/K.9
Sukupuolen sosiologia
2. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Luennon rakenne miten sukupuolta sosiologiassa jäsennetään? analyysi oppikirjoista
sukupuolentutkimuksen peruskäsitteistöä
esimerkkejä empiirisestä sosiologisesta tutkimuksesta:
tosi-tv, sukupuoli ja luokka
3. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Sosiologian sukupuoli kurssikirjoissa (2003) sukupuolta ei ole (vai onko sittenkin)?
sukupuoli on (viattomasti) läsnä
sukupuoli on kysymyksen kohteena
-> [sosiobiologinen käsitys sukupuolesta], rakennefunktionaaliset roolijäsennykset, materialistiset jäsennykset, kulttuurinen sukupuolen jäsentäminen, sosiaalinen sukupuolen jäsennys
4. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 1. Poissaolo Sosiologinen tieto koskee kaikkia, ”meitä” ? yleisyyden tavoittelu estää sukupuolipuheen? ? sukupuolitiedosta tulee erityistä tietoa tai arki-, kokemustietoa:
Myös sosiologiset tutkimustulokset… muistuttavat arkiajattelua. Mutta sosiologia myös poikkeaa arkiajattelusta. Se on yhteiskuntaa tutkiva tiede. (Sulkunen 1992, 16, kurs. alkup.)
Sosiologia ei sen sijaan pysähdy luonnolliseen asenteeseen, vaan sen suhde arkiseen maailmaan on toinen, epäilevä. Tämä ei tarkoita, että sosiologia kiistäisi arkiymmärryksen voiman. Pikemminkin on niin, että sosiologinen tutkimus hyväksyy sen lähtökohdan, että inhimillinen toiminta on yleensä ymmärrettävää ja järjestynyttä. (Saaristo & Jokinen 2004, 21.)
korkea abstraktiotaso – rakenteet, instituutiot, normit, järjestykset, henkilöt ? henkilöiden yhteiskunta
5. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 2. läsnä Yhteiskunta toimii ikään kuin taistelulaiva, joka taistelun aikana pyrkii saavuttamaan päämääränsä (G). Tämän jälkeen se on kuitenkin vetäydyttävä sataman korjauksia (A), miehistön vahvistamista (I) ja lepoa (L) varten. (Allardt & Littunen 1979/1958, 81.)
luonnollistettu miesnäkökulma (esim. ”herruus” ~ androsentrisyys (seksismi), toiminta/koti (julkinen/yksityinen) ? naiseutta ei luonnollisteta (ei ”naisistoa”)
- sp usein taustatekijä (tilastomuuttuja), metaforissa, havainnollistuksissa, ns. elävöittämisessä (arjen elämän esimerkit)
6. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 3. Kysymyksen kohteena Muuttuja (miehet/naiset); nainen = sukupuoli; liittyy aina johonkin muuhun instituutioon (esim. perhe, suku, avioliitto); sosiobiologinen jako: miehet ja naiset erilaisia (vertaukset eläimiin) – luonnosta johdettavilla faktoilla luodaan sukupuolijärjestys (vrt. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun darwinismin nousu; 1990-luvun aivotutkimukset, geenitutkimukset jne.)
7. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 3.1 Rooliteoria vaikutusvaltaisin sosiologian sukupuolijäsennyksistä, edelleen esim. perhetutkimuksessa, myös arkipuheessa
ammennetaan biologiasta, behaviorismista ? puhutaan käyttäytymisestä, rooliodotuksista, naisen ja miehen rooleista
Talcott Parsonsin rakennefunktionalismi: sukupuolen mukaisiin roolimalleihin sosiaalistutaan perheessä, ja mallit siirtyvät myös perheen ulkopuolelle: toimitaan kuten on tapana toimia eli kuten on opittu toimimaan
esim. Elina Haavio-Mannilan Suomalainen nainen ja mies (1968)
roolit pysäyttävät toimijat tiettyihin sukupuolipositioihin, entä muutos?
ruumiillisuuden merkitys sukupuolistuneelle toiminnalle?
8. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 3.2 Materialistinen sukupuolen purkaminen ihmisyys sukupuolta tärkeämpää
Karl Marx: suurteollisuuden synty vaikuttaa sukupuolten välisiin suhteisiin ? kun yhteiskuntajärjestystä muutetaan, päästään eroon sukupuolihierarkiasta (mies ylempänä, nainen alempana) tai sukupuolikriisistä ? naiset kodeista palkkatyöhön, tosin ”suojeltuina”
sukupuoli tarkoittaa lähinnä ”naissukupuolta”, mies ~ yleistoimija (geneerinen sukupuoli)
9. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 3.3 Kulttuurinen sukupuoli symbolit, kuvat, kulttuuriset tekstit materiana (esim. tositv-ohjelma) ? naisellisuus ja miehekkyys nousevat tarkastelun keskipisteeseen
kokoelma merkkejä, joita kantamalla naiseuteen tai mieheyteen osallistutaan ? mahdollisuus variointiin (vrt. esim. roolit)
pinta tai laatu tulee tärkeämmäksi tai ainakin yhtä tärkeäksi kuin sisältö tai olemus, tyyli yhtä olennaiseksi kuin toiminta (myös maku, Pierre Bourdieu)
maskuliinisuus ja mieheys saavat enemmän tilaa
keskustelua myös kolmannesta sukupuolesta
ruumiillisuus-keskustelut saavat enemmän tilaa (”ruumiseen kaivertuvat sukupuolen merkit”)
10. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 3.4 Sosiaalinen sukupuoli taustalla materialistinen sukupuolikäsitys: naisten asemaa ja sp:ta tarkastellaan yhteiskunnallisissa suhteissa ? sukupuoli nivoutuu osaksi yhteiskuntarakenteiden ja toimijoiden suhdetta ? on tarkasteltava materiaalisia oloja (työtä, koulutusta, reproduktiota, hoivaa jne.) ja toimijoita tietyssä ajassa, paikassa ja tilassa (esim. tietyssä sosiaalisessa asemassa ~ luokkateoria)
- yhteiskuntaa lähestytään sukupuolen näkökulmasta ? sukupuolen sosiologiaa
11. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Peruskäsitteistöä sukupuolijärjestelmä, sukupuolisopimus ~ kiinnittyvät naisten ja miesten väliseen työnjakoon, hyvinvointivaltioon ja keskusteluun yksityisestä ja julkisesta (tai esim. työn ja perheen / yksityisen ajan yhteensovittamisesta)
Sukupuolijärjestelmä: sex/gender system (Gayle Rubin 1975) (biologinen ja sosiaalinen sukupuoli), Yvonne Hirdman & Liisa Rantalaiho: hierarkia, jossa ylläpidetään miesnormia + sukupuolidikotomia (sukupuolten välinen ”kaksinapainen” ero) ? järjestelmä korostuu toimijoiden sijasta
Sukupuolisopimus (Raija Julkunen)
Sukupuolijärjestys ? 1,2,3?
12. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 ..Jatkuu.. sukupuolistunut toimijuus – toimijoiden ja toiminnan näkökulma
monien erojen yhtäaikaisuus (intersektionaalisuus); esim. tositv-ohjelman katselu: on hedelmällistä tarkastella sosiaalista luokka-asemaa ja sukupuolta yhdessä (yhteenkietoutuvat erot)
Hegemoninen, alisteinen & moninainen maskuliinisuus, R.W. Connell
sukupuolen tekeminen (esim. työelämän tutkimus Merja Kinnunen & Päivi Korvajärvi); myös sukupuolistavat käytännöt
Judith Butler: sosiaalista (gender) ja biologista (sex) sukupuolta ei ole järkeä erottaa toisistaan: myös sex on aina sosiaalisesti määrittynyt ? queer-teorian pohjana ? sukupuolen performatiivisuus (suorittaminen/tekeminen)
radikaali sukupuoliero ~ marginaalisessa asemassa sosiologian kentässä, erityisesti Suomessa
13. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Esimerkki: Sukupuoli, tosi-tv ja luokka Beverley Skeggs & luokkatutkimus (muita esim. Stephanie Lawler) ~ materialistinen kulttuurintutkimus (myös historialliset kerrostumat): todellisten naisten positioita tutkitaan yhdessä kulttuuristen konstruktioiden kanssa
Skeggs: Formations of Class & Gender (Sage, 1997)
Pierre Bourdieun & feministisen teorian yhdistäminen (pääoma, sosiaalinen tila): työväenluokkaiset naiset ”investoivat” huolenpitoon, he eivät ns. satsaa itseensä vaan muihin ? yk on eriarvoinen ja toimijat ovat lähtökohtaisesti erilaisessa asemassa (naisilla ei koulutuksellista pääomaa tai legitimiteettiä ns. parantaa asemaansa)
kunniallisuus (respectability) keskeistä (esim. että ei seksuaalisesti epäilyttävä, hoitaa kotinsa, lapsensa, työnsä jne.) ? ei itsen hallintaa, vaan hallintaa jotta olisi kunnioitettava (ei yksilöllisyyttä, vaan sopivuutta – ”not individuality but fitting in”)
luokan tärkein ominaisuus ~ ulossulkeminen (vrt. Bourdieun makuteoria)
(Class, Self, Culture; Routledge 2004)
14. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuoli tekstissä
? Mitä sukupuolesta voi tarkata, miten kulttuurituotteesta / tekstistä (kuten tosi-tvohjelma) sukupuolta lukea?
Huomiota voi kiinnittää:
Miten sukupuolesta (miehistä/naisista) puhutaan? Millaisia tehtäviä ja paikkoja naisille/miehille annetaan? Käytetäänkö maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä kuvaamaan joitakin asioita ohjelmassa (sukupuoli/seksuaalisuus on läsnä metaforissa, kielikuvissa, kuvituksessa yms. taustoituksessa, elävöittämisessä, havainnollistamisessa)?
sukupuoli/seksuaalisuus saa useita muotoja ohjelmassa (problematisoidaanko ns. perinteisiä naisten/miesten rooleja/paikkoja? Queer? Sukupuolettomuus?)
jos seksuaalisuutta käsitellään, miten se liittyy sukupuoleen? kun sukupuoli ilmenee tavalla tai toisella, miten se liittyy seksuaalisuuteen?
mitä sukupuolelle/seksuaalisuudelle tehdään? vähätelläänkö, alleviivataanko, korostetaanko sen merkitystä? mitä asioita s/s:n suhteen pidetään ikään kuin itsestään selvinä?
15. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Sukupuolen jäsennykset analyysissa millaisten asioiden yhteydessä s/s (sukupuoli/seksuaalisuus) näkyy: talous/politiikka/kulttuuri/yhteiskunta/Suomi/ Eurooppa/maapallo/ei kiinnity mihinkään?
mikä on taustan ja s/s:n suhde?
onko s/s ruumiillista, materiaalista, sosiaalista, yksilöiden persoonaan, identiteettiin liittyvää tai muuta?
Kommentoidaanko esim. sukupuolten mukaista käytöstä ohjelmassa: mikä näyttäisi olevan sopivaa (so. odotusten mukaista, mikä normien vastaista), toivottavaa? – sukupuolijärjestyksen (sopimuksen) rajat? Millainen äiti, millainen teinityttö, millainen sinkkunainen jne. esitetään ja miten (esim. huumorin käyttö – mille sukupuolessa nauretaan, esim. Little Britain)?
mahdollisia muita eroja? (ikä, ihonväri, uskonto, etninen ryhmä jne.)
16. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 ”Wife swap” – Vaimot vaihtoon http://www.youtube.com/watch?v=m8CsuHxSGZc&feature=related
(”Vaimot vaihtoon”)
vartalot, vaatteet, koti (osana itseä), N/M-ero, lapset (osana itseä), ylenpalttisuus/liiallisuus (liiallinen rusketus, liiallinen säästäminen jne.)
tunteet (suru, kateus, itku… ilo, läheisyys/läheisriippuvaisuus)... katsojalle tarjotut tunnetilat/reseptiotavat (kauhistus, ihmettely, ironia?)?
Skeggs & co.: omanarvontunto (self-value) ~ henkilön tuotannon teoriaa (itseen sijoittamista) ? kyky julkisesti demonstroida ”omaa arvoaan” (~eräänlaista brändäystä; vrt. Jaana Parviainen & liikunnanohjaajien ruumiillisuus) ? ruumiillisuuden esitykset tärkeitä
moraalitalous
17. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 …jatkuu tosi-tv:ssa opetetaan työväenluokkaa täydellistymään, sijoittamaan itseensä, tekemään asioita oikein, muuttumaan (esim. Supernanny, You are what you eat); perhe + roolit edelleen populaarissa keskustelussa tärkeitä (Wife Swap - vrt. valistuksesta, rooliodotuksista Suomessa esim. Martat, ”naistenlehdet”)
työväenluokkaisuutta ja keskiluokkaa ei ainoastaan uusinneta sellaisenaan, vaan myös uusia muotoja (esim. keskiluokkaisen reflektion lisäksi kiinnittyminen tai läheisyys sarjaan, vaikka erottautuminen kuvatusta ”realitysta”)
naiseudessa mikä tahansa liiallisuus on pahasta (yhä useammin myös mieheydessä): keskiluokkaisuuden ideaali tai itsestäänselvyys (Skeggs: toisaalta työväenluokkaisessa tositv:n naiseudessa jotakin, joka voi edelleen yllättää)
luokka edelleen merkittävä käsite feministiselle sosiologialle
18. Kirsti Lempiäinen, Turun yliopisto 13.4.11 Kirjallisuus: Aro, Jari, Alastalo, Marja & Kirsti Lempiäinen: Sosiologia genrenä. Julkaisematon käsikirjoitus (2011).
Lawler, Stephanie (2005a) Disgusted subjects: the making of middle-class identities. Sociological Review 53: 3, 429-446.
Lawler, Stephanie (2005b) Introduction: Class, Culture and Identity. Sociology 39: 5, 797-806.
Lempiäinen, Kirsti (2003) Sosiologian sukupuoli. Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista 1946-2000. Tampere: Vastapaino.
Lempiäinen, Kirsti (2005) Sukupuoli sosiologian tietona. Teoksessa Husu, Liisa & Kristina Rolin (toim.) Tiede, tieto ja sukupuoli. Helsinki, Gaudeamus: 200-219.
Parviainen, Jaana (2011): Women Developing and Branding Fitness Products on the Global Market. The Method Putkisto Case. Women and Exercise: the Body, Health and Consumerism. Eileen Kennedy & Pirkko Markula (eds.) New York, London: Routledge, pp?
Skeggs, Beverley (2009) The moral economy of person production: the class relations of self-performance on ‘reality’ television. The Sociological review 57:4, 626-644.
Skeggs, Beverley & Thumim, Nancy & Wood, Helen (2008) ’Oh goodness, I am watching reality TV’: How methods make class in audience research. European Journal of Cultural Studies 11:5, 5-24.
