240 likes | 331 Views
Selityskehikot. Kausaalinen Hermeneuttinen Teleologinen Funktionaalinen Intentionaalinen. Funktio ja päämäärä. Ei sama asia: esim. makean veden plankton Käyttäytymisellä voi olla funktio olematta päämäärähakuista; esim. silmien räpytys. Funktionaalinen selittäminen.
E N D
Selityskehikot • Kausaalinen Hermeneuttinen Teleologinen Funktionaalinen Intentionaalinen
Funktio ja päämäärä • Ei sama asia: esim. makean veden plankton • Käyttäytymisellä voi olla funktio olematta päämäärähakuista; esim. silmien räpytys
Funktionaalinen selittäminen • Funktionaalisia selityksiä käytetään biologiassa ja monissa yhteiskuntatieteissä. • Funktionaalisen selittämisen perusidea: Piirteen olemassaolo (tai säilyminen) selitetään osoittamalla, että sillä on seurauksia jotka edesauttavat systeemin säilymistä.
Esimerkkejä funktionaalisuuteen perustuvista väitteistä • ’Yrityksiä (hierarkioita) on olemassa, koska kaikkien transaktioiden järjestäminen markkinoilla vaatisi suuria transaktiokustannuksia.’ • ’Rotusyrjinnän funktio on ylläpitää taitamattoman ja halvan työvoiman varantoa.’ • ’Valtio on olemassa koska se ajaa kapitalistien intressejä.’
‘Hopi intiaanit tanssivat sadetanssia koska se pitää yllä sosiaalista koheesiota.’ • ‘Kenkätehtaat toimivat tuottavat suuria määriä samanlaisia kenkiä koska se mahdollistaa skaalatuottojen hyväksikäytön.’ • ‘Protestantismi vahvistui varhaisessa modernisaation vaiheessa Euroopassa, koska se tuki kapitalismin kehitystä.’ • ’Rajoitukset lakiesitysten esittämiselle ja niiden äänestysjärjestykselle ovat olemassa koska niiden avulla voidaan välttää syklisistä preferensseistä muuten seuraava kaaos.’
Funktionaalinen selitys ja analyysi • Wright-funktiot: selitys sille, miksi jokin piirre on olemassa • Cummins-funktiot: mikä on jonkin piirteen funktionaalinen rooli organismissa • Esim: Dr. Pangloss ja silmälasit
Wright: Funktiot vs. aksidentit Vertaile: • ’Sydämen lyönnin funktio selkärankaisilla on kierrättää verta organismissa’ • ’Sydämen lyönnin seuraus (effect) selkärankaisilla on kierrättää verta organismissa.’ • ’ Sydämen lyönnin seuraus (effect) selkärankaisilla on tuottaa sydänääniä.’
Funktionaalisen analyysin perusrakenne (Hempel 1959) • Analyysin kohde on jokin seikka (item) i, joka on systeemin s suhteellisen pysyvä piirre (trait). • Analyysi pyrkii osoittamaan, että s on tilassa ci ja ympäristössä joissa ulkoiset olosuhteet ce vallitsevat, niin että olosuhteiden c =(ce+ci) vallitessa piirteellä i on seurauksia, jotka tyydyttävät jonkin s:n ‘tarpeen’ tai funktionaalisen vaatimuksen.Tämä ‘tarve’ on ehto n, joka on välttämätön sille, että systeemi säilyy toimintakykyisenä.
Hempelin funktionaalisen selittämisen kritiikki 1) Ajanhetkenä t, s toimii vaaditulla ja sopivalla tavalla olosuhteissa c. 2) s toimii vaaditulla ja sopivalla tavalla olosuhteissa c vain jos välttämätön ehto n tyydyttyy. 3) Jos systeemillä s olisi piirre i, sen olemassalo takaisi, että ehto n tyydyttyy. ------------------------------------------------------------- (siis) Ajanhetkellä t, systeemillä s on piirre i.
Hempel • Argumentti perustuu takajäsenen vahvistamisen virhepäätelmään. Tätä virhepäätelmää ei tehtäisi jos vaihe 3) muutetaan seuraavasti: • 3’) Vain piirteen i olemassaolo voi tyydyttää välttämättömän ehdon n.
Vertailu A = ‘toimii vaaditulla tavalla’, n = välttämätön ehto on tyydytetty s(i) = systeemillä s on piirre i. 1) A A 2) A n A n 3) s(i) n 3’) s(i) n ------------- ----------- s(i) s(i)
Funktionaalisten ekvivalenttien ongelma: Voi olla useita erilaisia piirteitä, jotka tyydyttävät välttämättömän ehdon. (‘functional prerequisite’)
Funktionaaliset selitykset yhteiskuntatieteissä • ‘Piirre’ on yleensä käyttäytymistapa, sosiaalinen normi, tai käytäntö. Systeemi voi olla instituutio, organisaatio, tai koko yhteiskunta.. • Wright ja Kincaid: Funktionaalisten selitysten muoto on seuraava: ‘Sosiaalinen käytäntö X on olemassa tehdäkseen Y:tä tai X:n funktio on tehdä Y.’
Wright ja Kincaid • X aiheuttaa Y:n (causes). • X säilyy (persists) koska se aiheuttaa Y:n. • X on kausaalisesti ennen Y:tä
Alustavia kysymyksiä • Mikä on explanandum? Onko se käyttäytymistavan olemassaolo tai säilyminen, sen muutos, vai sen olemassaolo tai säilyminen jossakin ympäristössä ja sen poissaolo toisissa ympäristöissä? • Pitäisikö meidän verrata funktionaalisen selittämisen teoriaa (eli evoluutioteoriaa) biologiassa yhteiskunnalliseen funktionaaliseen selittämiseen.
Evoluutioteoria biologiassa • Satunnaismekanismi • Reproduktiomekanismi • Valintamekanismi: luonnonvalinta. • Darwin vs Lamarck • Ympäristön muuttumisen nopeus
Elsterin funktionaalisten selitysten kritiikki yhteiskuntatieteissä • Explaining technical change 1983 • Elsterin vaatimukset tyydyttäville funktionaalisille selityksille yhteiskuntatieteissä: • Instituutio tai käyttäytymistapa X selitetään sen funktiolla Y ryhmälle Z joss:
1 Y on X:n seuraus. 2 Y on hyödyllinen Z:lle. 3 Toimijat eivät (intentionaalisesti) halua saada aikaan Y:tä tekemällä X:n. 4 Z:n toimijat eivät tunnista Y:tä tai ainakaan kausaalista suhdetta X:n ja Y:n välillä. 5 Y ylläpitää X:ää Z:n kautta kulkevan kausaalisen takaisinkytkentäluupin avulla. Elster: harvat funktionaaliset selitykset toteuttavat kaikki 5 ehtoa.
Elster hyökkää erityisesti optimistisia (Pangloss) funktionaalisen selittämisen versioita vastaan; Käyttäytymistaipumuksen pysyvyyden selittämiseksi ei riitä, että osoittaa sillä olevan hyödyllisiä seurauksia. • Syy tälle mahdollisuudelle: korrelaatio X:n ja vaikutuksen (eli Y:n) välillä voi johtua siitä, että X on yhteisen syyn epifenomeeni.
Takaisinkytkentämekanismin vaatimus • Elster vaatii, että kelvollisen funktionaalisen selityksen pitää spesifoida kausaalinen mekanismi (eli takaisinkytkentäluuppi), joka liittää käyttäytymistaipumuksen seuraukset sen pysyvyyteen. Biologiassa luonnonvalinnan voidaan aina olettavan tarjoavan tällaisen mekanismin. • Yhteiskuntatieteissä tällaista yleistä oletusta ei voi tehdä. • Toisaalta, miten selitys ruostumattoman teräksen yleistymiselle paranee sillä, että kerromme yksityiskohtia siitä miten sen hyödyllisyys verrattuna ruostuvaan teräkseen huomattiin?
Kincaid • Takaisinkytkentämekanismin osoittaminen ei ole välttämätöntä onnistuneelle funktionaaliselle selitykselle. Se ei ole ainoa tapa osoittaa, että X:n ja sen vaikutuksen välinen suhde ei ole ‘epäaito’. • Esim. Tilastolliset menetelmät
Kincaid ja epäaito korrelaatio • X:n funktio on Y, mutta X:n pysyvyys (persistence: P) ei selity Y:llä, vaan jollakin toisella seikalla Z: X Y ↓ ZP
Kincaid ja epäaito korrelaatio X aiheuttaa Y:n, jonka takia X pysyy (P), mutta se aiheuttaa muitakin seurauksia Z, jotka korreloivat X:n kanssa. XYZ ↓ P
Kincaid: miten funktionaalinen malli voi epäonnistua • X:llä voi olla useita seurauksia, joista jotkin ovat funktionaalisia, toiset eivät. • X:llä voi olla useita seurauksia, joista kukin on vain heikosti funktionaalinen • X voi säilyä vain osittain funktionsa takia • X ei aina ole Y:n ainoa syy • Y:n funktio ei aina tule tuotetuksi X:n kautta • X voi säilyä funktionaalisista syistä yhdessä kontekstissa ja non-funktionaalisista syistä toisessa