1 / 14

Varhaiskasvatuksen messut Heureka 30.10.09

Varhaiskasvatuksen messut Heureka 30.10.09. Leikkipedagogiikka Leikki, ilo ja oppiminen KT Riitta Korhonen riitta.korhonen@utu.fi riitta.korhonen@gmail.com. Lapselle ominainen tapa toimia (Vasu). Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen

arawn
Download Presentation

Varhaiskasvatuksen messut Heureka 30.10.09

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Varhaiskasvatuksen messut Heureka 30.10.09 Leikkipedagogiikka Leikki, ilo ja oppiminen KT Riitta Korhonen riitta.korhonen@utu.fi riitta.korhonen@gmail.com

  2. Lapselle ominainen tapa toimia (Vasu) Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen  Lapsen oikeus kasvaa ja oppia  Onnellinen, leikkivä ja turvallisessa ympäristössä kasvava lapsi

  3. Lapselle merkitykselliset kokemukset Oppiminen  motivoituminen, mielekkyys, merkityksellisyys lapselle Leikki  kuvitteellinen tila, vapaus, kekseliäisyys, luovuus

  4. Kontekstuaalisen oppimisen malli (Hujala 2002)

  5. Leikin kehitys • Esineleikki / funktioleikki- ns. pikkulapsivaihe ( 0-2,5 v) • Roolileikki / kuvitteluleikki- n. 3-5-vuotiaat • Sääntöleikki- n. 6 vuoden iästä lähtien- kestää n. 11-12 ikävuoteen ðLeikki on johtava toiminta alle 10-vuotiaan lapsen elämässä

  6. LEIKIN PIIRTEITÄ Leikki on miellyttävää ja iloa tuottavaa  positiivinen arvottaminen - ei ole ulkoisia tavoitteita - motivaatio on sisäistä - toiminta tärkeintä Leikki on ns. näennäistodellisuudessa Todellisuutta käsitellään toiminnallisesti, joustavasti Leikki on spontaania ja vapaaehtoista Leikissä on sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat leikkiin sisältyviä suhteita, leikkitilanteita, juonta ja rooleja Leikkiä luonnehtii aktiivinen, näkyvä innostus

  7. LEIKKI JA OPPIMINEN Leikki - tiivistää ja vahvistaa opittuja toimintamalleja - kehittää mm. kieltä ja symbolista ajattelua sekä luovuutta  Lapset oppivat leikin kautta ongelmanratkaisustrategioita  Lapset oppivat leikissä motivoimaan itseään ja toisiaan,asettamaan toiminnalleen päämääriä ja valitsemaan toteutuskeinoja  Mielikuvitusleikissä lapsi kykenee "muotoilemaan todellisuuden uudelleen" = OPPIMISTA

  8. LEIKIN PÄÄLAJIT/ esimerkkejä LUOVAT LEIKITLeikit, joita lapset itse keksivät ja kehittelevätroolileikit, näytelmälliset leikit ilmaisulliset leikit ( esim. nukketeatteri) jne. SÄÄNTÖLEIKITLeikit, jotka ovat valmiita ja joissa on säännötliikuntaleikit, laulu-, piiri- ja ns. lattialeikit perinteiset pihaleikit, didaktiset leikit jne.

  9. Leikin onnistumisen edellytyksiä • riittävästi aikaa • leikkikaverit • leikkiin sopiva paikka • leikissä tarvittavat välineet • "henkinen tuki " ja myönteisyys

  10. Leikkipedagogiikka Leikki ja opettaminen Didaktiset leikit Leikin avulla opettaminen Leikki opetusmenetelmänä - leikille asetetaan tavoitteita ja opetuksellisia tehtäviä ulkoapäin - Miten?

  11. Miten leikkiä suunnitellaan? Ennakointi ja valmistautuminen Tavoitteisto lapsilähtöisesti Oppimisympäristö leikkitoimintaa tukevaksi  ”Opetus” tukee ja vahvistaa lapsen omaa leikkiä ja mahdollistaa lapselle merkityksellisten asioiden käsittelyn

  12. Taitava leikkipedagogi Ymmärtää leikin merkityksen ja tärkeyden Toimii lapsilähtöisesti Huomaan leikkimahdollisuudet oppimisympäristössä  Tukee lasta ja ”opastaa opintiellä” eteenpäin

  13. Aikuinen mukana leikissä  Aikuisen mukana oleminen tekee leikkitilanteesta erilaisen verrattuna lasten omiin ja itsenäisesti toteutettuihin leikkeihin.  Aikuisen suunnitelmia leikkejä voidaan tarkastella pedagogisesta näkökulmasta; leikkeihin voidaan asettaa erilaisia tavoitteita ja sisältöjä. Aikuisen rooli näissä tilanteissa voi olla aktiivinen osallistuja tai sivusta havainnoija.  Lasten omat leikit syntyvät tilanteissa, joissa aikuinen ei ole suoraan vaikuttamassa. Leikin motiivit ovat lapsista itsestään lähteviä.  Nämä kaksi näkökulmaa eivät olla toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä.

  14. Leikkiin ja oppimiseen liittyvää kirjallisuutta / esimerkkejä Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. PS-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy. Helenius, A. 1993. Leikin kehitys varhaislapsuudessa. Helsinki: Kirjayhtymä. Helenius, A. 2004. Leikin syntymäsijoilla. Teoksessa L. Piironen (toim.) Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 14-21. Hujala, E. 2002. Uudistuva esiopetus. Varhaiskasvatus 90. Jyväskylä: Gummerus. Kalliala, M. 1999. Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Helsinki: Gaudeamus. Korhonen, R. 2005. Pedagoginen draamaleikki kuusivuotiaiden esiopetuksessa. Opettajien kokemuksia draamaleikistä lasten oppimis- ja opetustilanteissa. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis Sarja C 224. Turku:Turun yliopisto. Lindqvist, G. 1998. Leikin mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.

More Related